Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
oSa i<br />
vapaaehtoiStoiminta Ja<br />
politiiKKa<br />
vapaaehtoiStoiminta<br />
Tässä käsitellään vapaaehtoistoiminnassa tapahtuneita<br />
muutoksia, aktiivisuuden kasautumista,<br />
toiminnan saamia muotoja, motiiveja ja esteitä.<br />
Vapaaehtoistoimintaan osallistumista käytetään<br />
myös kautta barometrin taustamuuttujana sen<br />
ja muiden elämänalueiden välisten yhteyksien<br />
selvittämiseksi.<br />
Vapaaehtoistoiminta on osa arjen sosiaalisia<br />
suhteita ja yhteisöllisyyden rakentumista;<br />
samalla vapaaehtoistyön keskeinen elementti<br />
on yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Vapaaehtoistoiminnan<br />
merkitystä paitsi yksilön elämänlaadulle<br />
myös väestötason hyvinvoinnille<br />
kuvastaa sen sisällyttäminen niin sanottuun<br />
aidon kehityksen indikaattoriin (GPI). 7 Tuoreen<br />
tutkimuksen mukaan vapaaehtoistyö on julkisella<br />
sektorilla tehtävää palkkatyötä tehokkaampaa,<br />
ja tuo yhteiskunnalle merkittäviä säästöjä 8<br />
(Laasanen 2011). Vapaaehtoistyön rahallista<br />
arvoa on kuitenkin vaikea arvioida, sillä kaikkea<br />
vapaaehtoistyötä ei tilastoida, eikä sitä aina voi<br />
myöskään verrata palkkatyöhön sen erilaisen<br />
luonteen vuoksi.<br />
Vapaaehtoistoiminnan ja palkkatyön dynamiikka<br />
on muutoksessa. <strong>Nuorisobarometri</strong>n<br />
havaintoja vapaaehtoistoiminnasta – niin<br />
organisoituna järjestötoimintana kuin omaehtoisempana<br />
toimintana – voikin lukea suhteessa<br />
aiemmissa barometreissä esiin tulleen,<br />
nuorten murtumassa olevan koulutususkon<br />
sekä muuttuvien työasenteiden ja työmarkkinoiden<br />
kanssa. Toinen kiinnostava peilauspinta<br />
18<br />
on nuorten Vapaa-aikatutkimuksessa havaittu<br />
heikkenemässä oleva järjestökiinnittyneisyys,<br />
sillä kontrastina sille näyttää nuorten vapaaehtoistoimintaan<br />
osallistuminen olevan pikemminkin<br />
voimistumassa.<br />
MieliKUVAt<br />
VApAAeHtOiStOiMiNNAStA<br />
Kyselyssä vapaaehtoistoimintaa ei määritelty<br />
mitenkään, vaan vastaajien omat mielikuvat<br />
siitä olivat yksi tutkimuskohteista 9 . Vapaaehtoistoimintaa<br />
käsittelevän haastatteluosion aluksi<br />
pyydettiin nuoria omin sanoin kertomaan, mitä<br />
heille tulee mieleen sanasta vapaaehtoistoiminta.<br />
Vasta tämän avoimen kysymyksen jälkeen<br />
nuorilta kysyttiin ovatko he itse mukana jossain<br />
vapaaehtoistoiminnassa. Näin saadaan aktiivisuustason<br />
lisäksi tietoa vapaaehtoistoimintaan<br />
liittyvistä mielikuvista, mikä on tärkeää, sillä<br />
rajanveto esimerkiksi vapaaehtoistyöhön tai<br />
kansalaistoimintaan ei ole selvää. Avoimia vastauksia<br />
analysoivat artikkeleissaan Kuusisto &<br />
Pessi sekä Lundbom & Eskelinen.<br />
VApAAeHtOiStOiMiNtAAN<br />
OSAlliStUMiNeN<br />
Haastattelun malli ja sanamuodot lainattiin<br />
Vapaaehtoistoiminta osana kansalaisyhteiskuntaa<br />
-tutkimuksesta (Yeung 2002), mikä mahdollistaa<br />
vapaaehtoistoimintaan osallistumisen<br />
muutosten seurannan. Kuviosta 1 nähdään, että<br />
osallistuminen on kasvanut reilun kymmenen<br />
vuoden takaisesta 33 prosentista 37 prosenttiin<br />
10 . Kasvu on ollut suurempaa nuorilla naisilla,<br />
ja nyt heistä hieman useampi (39 prosenttia)<br />
kuin nuorista miehistä (35 prosenttia), sanoo<br />
tänä tai viime vuonna olleensa mukana jossain<br />
vapaaehtoistoiminnassa. Ikäryhmittäiset muutokset<br />
ovat suhteellisen suuria. Aktivoitumista<br />
on tapahtunut etenkin yli 20-vuotiaissa. Alle<br />
20-vuotiaiden vapaaehtoistoimintaan osallistuminen<br />
sen sijaan on laskusuunnassa 11 . Vanhojen<br />
läänirajojen mukaisessa vertailussa vapaaehtoistoiminta<br />
näyttää lisääntyneen etenkin Etelä- ja<br />
Itä-Suomessa.
Change language