Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
elämäntavalliset kysymykset). Tarkastelemme<br />
tässä artikkelissa sosiaalisen konfiguraation<br />
muotoutumista muun muassa syömistä ja<br />
liikkumista koskevien elämäntapatottumusten<br />
yhteydessä erityisesti perhesukupolven ja yleisemmin<br />
sukupolvien näkökulmista.<br />
YHteiNeN AiKA, SYöMiNeN JA<br />
VANHeMpieN OHJeet<br />
Perheellä ja perhetaustalla, kuten vanhempien<br />
koulutusasteella ja sosioekonomisella asemalla,<br />
on nykytutkimuksen mukaan keskeinen rooli<br />
lasten terveyttä edistävien olosuhteiden luojana.<br />
Vanhempien taloudellisten mahdollisuuksien<br />
ohella myös heidän elämäntyyliinsä kytkeytyvä<br />
kulttuurinen pääoma – tiedot, taidot, arvot,<br />
asenteet, ajattelu- ja puhetavat – muovaa jälkipolven<br />
asenteita, näkemyksiä, kykyä ja mahdollisuuksia<br />
muodostaa omaa terveystajuaan.<br />
(Bourdieu & Passeron 1977; Hoikkala, Hakkarainen<br />
& Laine 2004.) Vanhemmat tukevat näin<br />
suorasti ja epäsuorasti monia lastensa terveystottumuksia<br />
muokkaavia ajattelutapoja, arvoja ja<br />
arvostuksia (esim. Karvonen ym. 2000).<br />
Viimeaikaisissa tutkimuksissa ja niin kansainvälisessä<br />
kuin kansallisessa terveyspolitiikassa<br />
onkin yhä enemmän kiinnitetty huomiota<br />
niin sanottujen ei-tarttuvien tautien (NCD;<br />
noncommunicable diseases) ylisukupolviseen<br />
sosiaaliseen periytymiseen. Ei-tarttuvina tauteina<br />
pidetään muun muassa sydän- ja verisuonitauteja,<br />
kroonisia keuhkosairauksia, syöpää,<br />
diabetesta, maksakirroosia, itsemurhia ja<br />
tapaturmia. Niillä on yhteys (epäterveellisiin)<br />
elämäntapoihin, joiden oppiminen alkaa jo<br />
lapsuudessa ja nuoruudessa. Tässä yhteydessä<br />
huomio on kohdistettu kysymykseen siitä, missä<br />
määrin epäterveellinen syöminen tai liikkumaton<br />
elämäntapa opitaan kotona. (WHO/<br />
NCD-2011: http://www.who.int/nmh/events/<br />
moscow_ncds_2011/en/.)<br />
Perheessä kasvatus on ennen kaikkea läsnäoloa.<br />
Arjen käytäntöjen rinnalla kasvatuskulttuurin<br />
pohjana on lasten ja vanhempien<br />
yhdessä viettämä aika. Ilman yhteistä aikaa ei<br />
188<br />
kasvatusta voida käytännössä toteuttaa. Yhdessä<br />
oleminen lisää mahdollisuutta myös avoimeen<br />
vuoropuheluun ja kommunikointiin, joka on jo<br />
itsessään nuorten terveyttä suojaava tekijä. Tutkimusten<br />
mukaan niillä nuorilla, jotka kertoivat<br />
vanhempiensa kanssa kommunikoinnin olevan<br />
helppoa, oli myös muita yleisemmin hyvä (itse<br />
arvioitu) terveydentila ja vähemmän fyysisiä ja<br />
psyykkisiä vaivoja (Currie ym. <strong>2012</strong>, 19; ks.<br />
myös Brener ym. 2007; Woodward ym. 2003).<br />
Myös <strong>Nuorisobarometri</strong>ssa on löydettävissä tätä<br />
tukevia tuloksia. Monipuolinen ja aktiivinen<br />
yhdessä tekeminen lasten ja vanhempien kesken<br />
lisäsi nuorten keskustelua vanhempiensa<br />
kanssa elämän iloista ja suruista (ks. kuvio<br />
1, s.189). Kiteyttäen voisi sanoa yhdessäolon<br />
lisäävän perheen sisäistä kommunikointia ja<br />
avoimen kommunikoinnin lisäävän nuorten<br />
koettua terveyttä.<br />
<strong>Nuorisobarometri</strong>ssa kysyttiin, mitä asioita<br />
perheessä tehtiin yhdessä, kun nuoret olivat<br />
peruskouluikäisiä. Muodostamalla kysymyksestä<br />
summamuuttujan 1 voi tarkastella myös<br />
sitä, miten aktiivisesti ja monipuolisesti nuoret<br />
viettivät vanhempiensa kanssa aikaa.<br />
Ajanvietto yhdessä vanhempien kanssa ei<br />
eronnut iän eikä sukupuolen mukaan. Ajanvietto<br />
vanhempien kanssa ei näyttäisi näin ollen<br />
ainakaan tutkittavien ikäryhmien välillä (15–29<br />
v.) yksinkertaistuneen tai vähentyneen. Sen<br />
sijaan perheen sisäisessä dynamiikassa äidin<br />
korkea koulutustaso lisäsi perheen yhdessäolon<br />
moninaisuutta. Isän koulutustaso vaikutti perheen<br />
yhdessä viettämien tapojen moninaisuuteen,<br />
joskaan ei aivan yhtä suoraviivaisesti. Myös<br />
nuorten arvioima perheen toimeentulotaso lisäsi<br />
yhdessä olemisen ja tekemisen tapoja. Nämä tulokset<br />
ovat samansuuntaisia uusimman WHO:n<br />
koululaistutkimuksen kanssa. Sen mukaan perheen<br />
hyväksi koettu taloudellinen tilanne liittyi<br />
vahvasti vanhempien ja nuorten hyviin vuorovaikutussuhteisiin<br />
(Currie ym. <strong>2012</strong>). Yhdessä<br />
oleminen ja avoin kommunikointi näyttävät<br />
näin ollen nivoutuvan yhteen perhetaustan<br />
(vanhempien koulutustausta, taloudellinen
Change language