Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
sosiaalisiin yhteyksiin ja tietoon perustuvat näkemykset<br />
ja käytännöt esimerkiksi terveydestä<br />
ja sen edistämisestä kävisivät ymmärrettäviksi,<br />
hänen terveystajunsa on nähtävä toteutuneen ja<br />
toteutumassa olevan elämänkulun näkökulmasta.<br />
Elämänkulkunäkökulma pyrkii asettamaan<br />
ihmiselämän analyysin yhteiskunnan rakenteellisiin,<br />
kulttuurisiin ja sosiaalisiin konteksteihin.<br />
Elämänkulku on käsite, joka voidaan<br />
määritellä sarjaksi sosiaalisesti määrittyneitä<br />
tapahtumia ja rooleja, joihin yksilö osallistuu<br />
ja joita hän toteuttaa elämänsä aikana. Elämänkulkuanalyysi<br />
on ”(…) heuristinen menetelmä<br />
tutkia yksittäisten elämänkulkujen ja yhteiskunnallisen<br />
muutoksen välistä vuorovaikutusta. Se<br />
on tapa jolla elämänkulut voidaan käsitteellistää<br />
perheen, yhteiskunnan ja historiallisen ajan<br />
kontekstissa” (Kok 2007, 204). Elämänkulut<br />
ovat uniikkeja, vaihtelevia, muuttuvia ja joskus<br />
yllättäviä. Vanhempien sukupolvien terveyskäsitykset<br />
määrittyvät monesti elämänkulkua<br />
kontekstualisoineiden vaiheiden, nälän, tautien<br />
ja fyysisen raadannan muovaamina. Nuoremmille<br />
sukupolville terveyden edistämisen eetos<br />
on asettunut luontevasti nousseen elintason ja<br />
parantuneen terveyden ansiosta. Se, mikä vanhemmille<br />
sukupolville näyttäytyy mahdollisesti<br />
joutavana ajanhukkana, on nuorille tehokasta<br />
kuntoliikuntaa. (Häkkinen ym. 2005.)<br />
Perhe voidaan nähdä myös sosiaalisena instituutiona,<br />
jossa eri perheenjäsenten – isovanhempien,<br />
vanhempien ja lasten – elämänkulut<br />
leikkaavat toisensa (Glick 1947). Kohtaavia<br />
elämänkaaria ei voida nähdä ennalta määrättyinä<br />
”polkuina”, ikään perustuvina asemina, vaan<br />
kukin perheenjäsen luo oman elämänkulkunsa,<br />
jolloin erilaisten kombinaatioiden määrä kasvaa<br />
suureksi (Billington ym. 1998, 59). Perhe on<br />
täten tila ja paikka, jossa sekä biologinen että sosiaalinen<br />
sukupolvi kohtaavat toisensa (Burnett<br />
2010, 41–58). Tässä suhteessa perheessä vallitsevaa<br />
kulloistakin tilannetta luonnehtii parhaiten<br />
sosiaalisen konfiguraation käsite. Sosiaalinen<br />
konfiguraatio voidaan tässä yhteydessä ymmärtää<br />
perheenjäsenten keskenään synnyttämäksi<br />
187<br />
jännitteelliseksi keskinäiseksi muodostelmaksi,<br />
jossa kunkin toisiin perheenjäseniin kohdistamat<br />
toimet ja odotukset muodostavat konfiguraation<br />
(Elias 1978, 130, vrt. Lonkila 1999).<br />
Oman elämänkulkunsa kokemuksellisesta näkökulmasta<br />
kukin perheenjäsen tuo yhteiseen<br />
”pöytään” neuvoteltavaksi omat käsityksensä ja<br />
näkemyksensä, tietämyksensä ja taitonsa, sekä<br />
erilaiset käytäntönsä. Konfiguraatio on siten<br />
vuorovaikutuksellinen muuttuva tila perheen<br />
muodostamalla areenalla, josta sekä opitaan<br />
että johon myös panostetaan. On huomattava,<br />
että tila on enemmänkin teoreettinen kuin käytännöllinen.<br />
Perhe on olemassa ilman fyysistä<br />
läheisyyttäkin. Lasten ja isovanhempien välinen<br />
suhde on olemassa, vaikka he eläisivätkin etäällä<br />
toisistaan.<br />
Perheareena ei ole vain mielipiteiden kenttä,<br />
vaan toteutuneisiin käytäntöihin vaikuttavat<br />
lukuisat institutionaaliset sisäiset ja ulkoiset<br />
tekijät. Perheen konfiguraation voidaan ajatella<br />
heijastavan perheen sisäisiä valtasuhteita:<br />
kenellä on valta päättää terveyteen liittyvistä<br />
käytännön ratkaisuista. Millaiset taloudelliset<br />
resurssit perheellä on käytettävissään ja kuka<br />
tai ketkä niiden käytöstä päättävät. Millaisia<br />
mahdollisuuksia asuinpaikassa on noudattaa<br />
terveitä ravintotottumuksia tai harrastaa liikuntaa.<br />
Vaikka perheiden terveyskäsitykset ja -käytännöt<br />
vaikuttavat kestäviltä ja pitkäaikaisilta,<br />
institutionaaliset muutokset voivat vaikuttaa<br />
nopeastikin perheen sisäiseen konfiguraatioon<br />
ja muuttaa asetelmaa terveyttä edistävään tai sitä<br />
heikentävään suuntaan. Perheen vanhempien<br />
eroaminen, lasten kotoalähtö, työttömyys tai<br />
sairaus ovat tyypillisiä katkostilanteita, joissa<br />
konfiguraatio voi radikaalisti muuttua.<br />
Tärkeitä perheen areenalle tai ”pöytään”<br />
tuotavia asioita ovat terveyteen, ravintoon ja<br />
liikuntaan liittyvät kysymykset. Ne ovat perheen<br />
arkeen välittömästi kytkeytyviä käytännöllisiä<br />
kysymyksiä (perheen ateriointi, ajankäyttö, talous,<br />
työnjako, vapaa-aika jne.) tai laajempia<br />
periaatteellisia kysymyksiä ravinto- tai liikunta<br />
- asenteista (ravintoon ja liikuntaan liittyvät
Change language