Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
käsitykseen, jonka mukaan hyvä tapa kannustaa<br />
osallistumaan olisi kysyä, millä tavoin ihmiset<br />
haluaisivat auttaa toisia (Oravasaari 2011, 151).<br />
Enemmistö nuorista olisi kiinnostunut vapaaehtoistyöstä,<br />
jos vain löytäisi itselleen mielekkään<br />
paikan toimia (Niemelä 2007; Yeung 2004).<br />
KetKÄ teKeVÄt<br />
Monet kyselyyn vastanneista lähestyivät vapaaehtoisuutta<br />
sen kautta, minkälaiset tahot<br />
tarjoavat puitteet toiminnalle. Keskiöön vastauksissa<br />
nousivat erilaiset kansalaisjärjestöt ja<br />
yhdistykset. Yksittäisistä henkilöistä mainintoja<br />
sai Veikko Hursti. Järjestöistä lukuisia mainintoja<br />
keräsivät muun muassa SPR, UNICEF ja<br />
Amnesty. Näiden järjestöjen mainintoja voi<br />
tulkita osoitukseksi niiden tunnettuudesta pikemmin<br />
kuin toiminnan muodosta. Kyse on<br />
hyvin ammattimaisista organisaatioista, joilla<br />
on toki paljonkin vapaaehtoistoimijoita, mutta<br />
vapaaehtoistyö ei välttämättä ole toiminnan<br />
ytimessä. Monille pienille yhdistyksille vapaaehtoistyö<br />
on taas ainoa mahdollisuus toimia<br />
(Ilvonen 2011, 24).<br />
Myös opiskelijajärjestöt (ainejärjestöt),<br />
Greenpeace, vapaapalokunta, reserviyhdistys,<br />
Mannerheimin lastensuojeluliitto, partio, Kirkon<br />
ulkomaanapu, Helsinki Missio, Helsingin<br />
eläinsuojeluyhdistys, Roosanauha, Mielenterveysseura<br />
(puhelinpäivystys), 4H, Nuorten<br />
Akatemia, liikuntaseurat (esimerkiksi Vantaan<br />
voimisteluseura ry) sekä Animalia keräsivät<br />
mainintoja. Yhdistysten ohella Lääkärit ilman<br />
rajoja, kirkko, seurakunnat, nuorisotyö, maanpuolustus,<br />
auttavat puhelimet, diakoniatyö,<br />
pelastusarmeija ja järjestyksenvalvonta mainittiin<br />
vastauksissa.<br />
Kaikkiaan vastausten voi katsoa vahvistavan<br />
aiemmin käsiteltyä ajatusta vapaaehtoistyöstä<br />
auttamisena tai solidaarisuutena. Vastauksissa<br />
korostuvat vähäosaisten auttamiseen keskittyvät<br />
”yhteiskunnalliset” järjestöt. Sen sijaan sosiaali-<br />
ja terveysalan järjestöjen, lapsi- ja nuorisotyön<br />
sekä liikuntajärjestöjen ja muiden hyvin laajasti<br />
vapaaehtoistyöhön osallistavien järjestöjen<br />
182<br />
maininnat olivat satunnaisempia ja yksittäisiä.<br />
Tietty instituutiokeskeisyys on myös näkyvillä<br />
vastauksissa. Hurstia lukuun ottamatta<br />
yksityishenkilöitä ei mainittu. Vapaaehtoistyö<br />
näyttäytyy järjestökeskeisenä. Suomessa ei ilmeisesti<br />
juuri ole tunnettuja ja esimerkillisinä pidettyjä<br />
vapaaehtoistyön tekijöitä, tai ainakaan he<br />
eivät nouse esille nuorille tutussa julkisuudessa.<br />
Toki julkisuuden lisäksi myös katunäkyvyydellä<br />
lienee roolinsa: suuret järjestöt tunnetaan esimerkiksi<br />
kaduilla näkyvistä varainhankkijoista.<br />
tOiMiNNAN MUODOt JA<br />
SOSiAAliSet MOtiiVit<br />
”Halu vaikuttaa johonkin asiaan”<br />
”Luottamus, kiinnostusta yhteisiä asioita kohtaan”<br />
”Man samlar in för fattiga eller gör nån…”<br />
Vapaaehtoistyötä tulkittiin osassa vastauksista<br />
tavanomaista vapaaehtoisuuden käsitettä laajemmin<br />
yleisesti vaikuttamisena. Toki samat<br />
järjestöt, jotka hallitsivat vastauksissa mielikuvia<br />
vapaaehtoisuudesta, ovat monille myös merkittäviä<br />
yhteiskunnallisen vaikuttamisen kanavia.<br />
Toisaalta vaikuttamiseen ei tarvita järjestöjä<br />
– yhteiskunnallinen aktiivisuus voi näkyä esimerkiksi<br />
työpaikalla tai arkipäivän valintoina.<br />
Kuten muillakin kansalaisilla, nuorilla on<br />
hyvin erilaisia tapoja toimia yhteiskunnallisesti.<br />
Puhe kansalaisista ja keskiarvoista peittää helposti<br />
alleen sen, miten erilaisia olemme vaikuttajina<br />
(Niemelä 2007, 51). Yksilön näkökulmasta<br />
aktiivinen kansalaisuus voi olla pieniä, mutta<br />
merkityksellisiksi koettuja tekoja, kuten kulutusvalintojen<br />
kautta vaikuttamista tai oman<br />
lähiympäristön viihtyvyydestä huolehtimista.<br />
Toiselle puolestaan aktiivinen kansalaisuus voi<br />
tarkoittaa kaikilla mahdollisilla poliittisilla keinoilla<br />
toimimista ammattiyhdistystoiminnasta<br />
kunnallispolitikointiin (Lundbom & Eskelinen<br />
2008). Usein mielikuvaa vapaaehtoistyöstä hallitsevat<br />
jälkimmäisen kaltaiset ääri-aktiiviset<br />
toimijat, vaikka yhteiskunnallisesti ”kevytaktivismi”<br />
on yhtä lailla tärkeää.
Change language