Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
pia lundbom & teppo eSKelinen<br />
vapaaehtoiSuutta vailla<br />
vertaa?<br />
JOHDANtO<br />
Toukokuisessa Helsingissä yhteisöllisiä ilmaistapahtumia<br />
riittää. Kallio kukkii, Käpylän kyläjuhlat<br />
ja Maailma kylässä -festivaalit tuovat ja<br />
luovat helposti tavoitettavissa olevaa kulttuuritarjontaa<br />
eri-ikäisille ihmisille. Kaikkien edellä<br />
mainittujen sekä kymmenien muiden ilmaisten<br />
tai edullisten tapahtumien toteuttamisen mahdollistavat<br />
sadat vapaaehtoiset. Vapaaehtoistyö<br />
on arvokasta ja yksi suomalaisen yhteiskunnan<br />
kantavista voimista. Esimerkiksi varsin monet<br />
kulttuuri- ja urheilutapahtumat jäisivät toteutumatta,<br />
monet palvelut saamatta ja vaikkapa<br />
keskustelutilaisuudet organisoimatta ilman aktiivisia<br />
vapaaehtoisia toimijoita.<br />
Yhteiseksi hyväksi toimiminen eri tavoin<br />
kiinnostaa eri-ikäisiä ihmisiä. Etenkin nuorten<br />
ja nuorten aikuisten suhde vapaaehtoisuuteen ja<br />
vapaaehtoistyön tekemiseen ansaitsee erityisen<br />
huomion, koska vapaaehtoistyön tekemiselle<br />
ja konkreettisille vapaaehtoistyön tekijöille on<br />
tulevaisuudessa epäilemättä entistä enemmän<br />
tarvetta. Nuorten näkemykset ovat kiinnostavia<br />
siksikin, että vapaaehtoistyön haasteeksi mainitaan<br />
usein teesi nuoremman polven individualismista<br />
ja vapaaehtoisuuteen motivoitumisen<br />
puutteesta. Toisaalta vapaaehtoistoimintaan<br />
ladataan uudenlaisia paineita, kun niistä yhä<br />
useammin toivotaan repaleiseksi käyvien julkisten<br />
palveluiden paikkaajaa (Kumpula 2008,<br />
45–46).<br />
Tässä artikkelissa tarkastelemme Nuoriso-<br />
180<br />
barometrin <strong>2012</strong> avokysymystä ”Mitä sana<br />
vapaaehtoistoiminta tuo mieleesi”. Avokysymyksessä<br />
vastaajia pyydettiin kertomaan<br />
vapaa ehtois toiminnasta mieleen tulevista asioista.<br />
Tarkastelimme 15–29-vuotiaiden vastaajien<br />
(n=1902) avovastauksia yhtenä kokonaisuutena<br />
ja kerrontana. Avovastauksiin haastatteluvaiheessa<br />
on kirjattu mukaan jokaiseen kohtaan<br />
vastaus ja tämän vuoksi saimme myös lukuisia<br />
”en tiedä /ei tule mitään mieleen” -vastauksia.<br />
Nämäkin ovat tärkeää tietoa. Aina vapaaehtoistoiminnassa<br />
mukana olevat eivät määritä omaa<br />
toimintaansa vapaaehtoiseksi työksi. Usein oma<br />
vapaaehtoistoiminta määritetään ennemmin<br />
harrastamisena ja osallistumisena kuin vapaaehtoisen<br />
työn tekemisenä.<br />
Tämän tutkimuksen vastaajat lähestyivät<br />
vapaaehtoisuutta eri tavoin. Osa nosti vastauksissaan<br />
esille konkreettisia järjestöjä tai muita<br />
tahoja, joiden toiminnassa voi olla mukana. Osa<br />
kirjoitti toisten auttamisesta, ystävällisyydestä<br />
toisia kohtaan tai mielenkiintoisesta toiminnasta.<br />
Vastauksissa lähestyttiin vapaaehtoisuutta<br />
myös niin, että kyse on jostakin uniikista,<br />
erityisestä, jota tehdään oman mielenkiinnon<br />
pohjalta, mutta kuitenkin yhteistyössä toisten<br />
toimijoiden kera.<br />
Jaottelimme vastaukset väljästi temaattisiin<br />
lohkoihin sen mukaan, mistä näkökulmasta<br />
vastauksessa vapaaehtoistyötä oli lähestytty.<br />
Nämä ovat auttaminen ja solidaarisuus, vapaaehtoistyön<br />
toimijat, toiminnan muodot ja<br />
sosiaaliset motiivit, sekä kriittiset äänenpainot.<br />
Temaattinen luokittelu on väljää, mutta helpottaa<br />
jäsentämään erilaisia mielikuvia, joita<br />
vapaaehtoistoimintaan oli aineistossa liitetty.<br />
AUttAMiNeN, SOliDAARiSUUS JA<br />
VelVOlliSUUDeNtUNNe<br />
”Auttavaisuutta”<br />
”Man frivilligt hjälper någon annan”<br />
”Auttaminen hyvä asia”<br />
”Ihminen joka auttaa toisia pyytämättä vastapalvelusta”<br />
”Halutaan saada hyvää aikaan vähäosaisen hyväksi”<br />
”Työtä toisten hyväksi”
Change language