Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
dimensioon sijoittuvat ne motiivit, joihin<br />
liittyvät esimerkiksi itsensä toteuttaminen<br />
ja vapaaehtoistyön kokeminen palkitsevana.<br />
Antaminen-pooliin sisältyvät halu auttaa, altruistinen<br />
luonne sekä erityistarpeet kuten tiettyjen<br />
eri kohderyhmien tarpeisiin vastaaminen.<br />
Saaminen–antaminen-välille sijoittuvat motiivit,<br />
joissa ilmenee antamalla saamista ja koettiin<br />
hyvää mieltä, kun voitiin toimia toisten hyväksi.<br />
Jatkuvuus-motiivit tarkoittavat tekijöitä, jotka<br />
liittyvät elämänkaareen, positiivisiin kokemuksiin<br />
vapaaehtoistoiminnasta ja identiteettiin.<br />
Uuden etsintä -poolille kuuluvat puolestaan ne<br />
motiivit, joissa vapaaehtoistoiminnan osallistumista<br />
innoittaa uusien asioiden oppiminen,<br />
halu laajentaa elämänpiiriä tai kaipuu henkilökohtaiseen<br />
muutokseen. Etäisyys-ulottuvuuteen<br />
kuuluvia motiiveita ovat mahdollisuus itse päättää<br />
osallistumisensa tavasta ja joustavuudesta.<br />
Läheisyys-dimensioon sijoittuvat tekijät, joihin<br />
liittyy halu olla yhdessä toisten ihmisten<br />
kanssa, kuulua ryhmään, kokea yhteishenkeä<br />
ja toimia yhdessä. Pohdinta koskee eritoten<br />
motivaation taustalla olevia arvoja ja esikuvia.<br />
Toiminta-dimensio ilmentää vapaaehtoistyön<br />
toiminnallista ja konkreettisen tekemisen puolta.<br />
Pohdinta–toiminta ääripäiden välillä olevia<br />
motiiveja ovat esimerkiksi se, että vapaaehtoistyössä<br />
saa toteuttaa arvojaan käytännön teoin.<br />
(Yeung 2004.)<br />
Motivaatiopoolit sisältävät metatason, missä<br />
saaminen, jatkuvuus, etäisyys ja pohdinta ilmaisevat<br />
sisäänpäin kääntyneisyyttä. Antaminen,<br />
uuden etsintä, läheisyys ja toiminta kertovat<br />
ulospäin suuntautuneisuudesta. (Yeung 2004.)<br />
NUORteN MieliKUVAt<br />
VApAAeHtOiStOiMiNNAStA<br />
Vapaaehtoistyön mielikuvien analysointi toteutettiin<br />
ensin aineistolähtöisellä laadullisella<br />
sisällönanalyysillä (Kyngäs & Vanhanen 1999)<br />
hyödyntäen Atlas-ti-ohjelmaa. Näin saatiin esille<br />
mielikuvien koko kirjo ja voitiin huomioida<br />
se, että osa nuorista oli kertonut laajasti mielikuvistaan.<br />
Kvantitatiivista tarkastelua varten<br />
169<br />
jokaiselta luokiteltiin vastauksen päämerkitys<br />
SPSS-ohjelmaan, jotta voitiin tarkastella mielikuvien<br />
yhteyttä taustamuuttujiin: sukupuoleen,<br />
ikään, elämäntilanteeseen ja vapaaehtoistoimintaan<br />
osallistumiseen. Päämerkityksen<br />
analysointi suoritettiin esimerkiksi seuraavasti:<br />
Jos nuori oli luetellut viisi sanaa, joista kolme<br />
käsitteli vapaaehtoisten altruistisia luonteenpiirteitä<br />
ja kaksi vapaaehtoistoiminnan kohdetta,<br />
valittiin päämerkitykseksi altruistinen luonne.<br />
Päämerkitysten luokitukset koottiin timanttimallin<br />
teemojen mukaisesti. Mallin ulkopuolelle<br />
jääneistä mielikuvista tehtiin kaksi uutta<br />
kategoriaa. Vapaaehtoistoiminnan mielikuvien<br />
päämerkitykset on koottu taulukkoon 1.<br />
ANTAMINEN. Yli puolet nuorista mielsi<br />
vapaaehtoistoiminnan antamiseksi (N=1062,<br />
56 %) ja ennen kaikkea siihen liitettiin ajatus<br />
auttamisesta. Tässä nuoret heijastelevat suomalaista<br />
vapaaehtoistoiminnan motivaatiomaisemakuvaa<br />
laajemminkin: auttaminen on<br />
eri-ikäisille keskeisin motiivi lukuisten tutkimusten<br />
mukaan. Auttamishalun, auttamisen tai<br />
hyväntekeväisyyden mainitsi ainoana mielikuvanaan<br />
12 % nuorista (N=228). Suuri osa kertoi<br />
auttamisen edellyttävän altruistista luonnetta<br />
(N=451, 24 %). Vapaaehtoisiin liitettiin sellaiset<br />
sanat kuin empaattisuus, hyvyys, vilpittömyys,<br />
pyyteettömyys, hyvä tahto, vastuuntuntoisuus,<br />
välittäminen, ystävällisyys ja humaanisuus.<br />
Altruistisuus ilmeni myös auttamisena ilman<br />
palkkaa tai oman hyödyn tavoittelua. Monelle<br />
nuorelle vapaaehtoistoiminnan mielikuvat<br />
avautuivat toiminnan erityistarpeiden (N=399,<br />
19 %) eli kohteiden, alojen ja auttamisjärjestöjen<br />
kautta. Vapaaehtoistoiminnan kohteet<br />
liitettiin eniten sosiaali ja terveysalaan. Auttamisen<br />
kohteiksi miellettiin erityisesti vähäosaiset,<br />
köyhät ja vanhukset. Auttamistavoiksi<br />
tunnistettiin rahankeräykset, ruoka-avustukset<br />
ja ystävätoiminta. Suomen Punaisen Ristin ja<br />
sen tukemisen mainitsi 95 (5 %) nuorta, mikä<br />
teki SPR:stä tunnetuimman vapaaehtoistoiminnan<br />
järjestön. Muita kohteita ja aloja olivat:
Change language