Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
ja haastatteluhetken opiskelupaikka. Näiden<br />
lisäksi selvitettiin peruskoulun päättötodistuksen<br />
keskiarvo (peruskoululaisilta viimeisimmän<br />
todistuksen keskiarvo), sekä vanhempien<br />
koulutus taso. Koulutustaso on nuorten ikäryhmässä<br />
haasteellinen muuttuja, sillä se on jatkuvassa<br />
muutoksessa ja mittaa usein suunnilleen<br />
samaa asiaa kuin ikä. Koska valtaosalla nuorista<br />
koulutus on yhä kesken, tutkintomuuttujaa<br />
käytettäessä suuri osa tapauksista hukataan,<br />
mikäli kaikki opiskelijat jätetään analyyseista<br />
pois. Kattavampi koulutusmuuttuja saadaankin<br />
yhdistämällä tiedot suoritetuista tutkinnoista<br />
ja opiskelupaikasta. Näin luodun muuttujan<br />
luokat ovat yliopistotutkinto tai sitä suorittamassa<br />
(n=373), ammattikorkeakoulututkinto tai sitä<br />
suorittamassa (n=372), toisen asteen ammatillinen<br />
tutkinto tai sitä suorittamassa (n=558), ylioppilas<br />
tai lukiossa (n=452) sekä ei tutkintoja, ei opiskele<br />
(n=79). Tällä tavalla saadaan suurempi osa<br />
aineistosta mukaan, mutta samalla eittämättä<br />
menetetään muuttujan tarkkuutta. Esimerkiksi<br />
ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelija olisi<br />
ehkä koulutustasoltaan rinnastettavissa ennemmin<br />
ylioppilas- kuin yliopistotutkinnon suorittaneisiin.<br />
Myöskään opintonsa keskeyttäjät eivät<br />
ole erotettavissa muista. Aineiston 28 ammatillisessa<br />
oppilaitoksessa opiskelevaa ylioppilasta on<br />
luokiteltu toisen asteen ammatillisen tutkinnon<br />
luokkaan ja 9 lukiossa opiskelevaa toisen asteen<br />
ammatillisen tutkinnon jo suorittanutta puolestaan<br />
ylioppilaiden ja lukio-opiskelijoiden<br />
luokkaan. Peruskoululaiset on jätetty pois, sillä<br />
siinä vaiheessa eri koulutuspolut eivät vielä ole<br />
eriytyneet.<br />
Korkeinta suoritettua tutkintoa nykyisen<br />
opiskelupaikan taustatietona käyttämällä<br />
saadaan lisätietoa erilaisista opintopoluista.<br />
Ammatillista perustutkintoa suorittavista 11<br />
prosenttia on ylioppilaita, enemmistöllä ei ole<br />
suoritettuja tutkintoja, eli he ilmeisesti ovat<br />
peruskoulu pohjaisilla linjoilla. Lukiolaisista<br />
vain 3 prosentilla on taustalla jokin ammatillinen<br />
perus tutkinto. Ammattikorkeakouluopiskelijoista<br />
noin puolet on ylioppilaita,<br />
16<br />
ammatillinen perustutkinto on selvästi harvemmalla.<br />
Yliopisto-opiskelijoista 2 prosentilla<br />
on ammatillinen perustutkinto, 6 prosentilla<br />
ammattikorkeakoulututkinto, enemmistöllä<br />
ylioppilastutkinto.<br />
Vanhempien koulutusta kysyttäessä vaihtoehtona<br />
oli myös sittemmin lakkautettu opistotaso.<br />
Suoritettuja tutkintoja kysyttiin myös<br />
vanhemmilta itseltään. Enimmäkseen nuoret<br />
ovat tienneet vanhempiensa koulutustason hyvin.<br />
Erityisen hyvin nuorten arviot vastaavat<br />
heidän vanhempiensa omia vastauksia, mikäli<br />
vanhempi on suorittanut yliopistotutkinnon.<br />
Eniten epäselvyyttä on opistotason ja ammattikorkeakoulutason<br />
välillä, jonkin verran myös<br />
opistotason ja ammatillisen perustutkinnon<br />
välillä. Taustamuuttujana tilastokuvioissa käytetään<br />
nuorten antamaa vastausta vanhempiensa<br />
koulutustasosta, sillä näin tapausten määrä on<br />
suurempi.<br />
Vanhemmat, huoltajat ja lapsuudenkodin<br />
perhemuodot<br />
Pyydettäessä haastatelluilta nuorilta lupaa vanhempien<br />
haastattelemiseen perhemuotojen<br />
moninaisuus huomioitiin pyytämällä nuorta<br />
nimeämään ”kaksi lapsuudessasi merkityksellistä<br />
vanhempaa tai muuta huoltajaa”. Haastattelijoita<br />
ohjeistettiin selvittämään isä ja äiti,<br />
ottovanhemmat, uusperheen vanhemmat tai<br />
muut, jotka ovat osallistuneet kasvatukseen<br />
peruskouluiässä.<br />
Lapsuudenkodin perhemuotojen selvittäminen<br />
on hyvä esimerkki siitä, kuinka kyselyn<br />
tekeminen on tasapainoilua tarkkuuden ja yleistettävyyden<br />
välillä. Kun teemana on ylisukupolvinen<br />
hyvinvointi, on tärkeää, että erilaiset<br />
perhemuodot tulevat kyllin hyvin huomioiduiksi.<br />
Kyselyissä on usein vahvana oletuksena<br />
perhe, jossa on äiti ja isä, joten lapsuudenkodista<br />
puhuttaessa yksinhuoltajat, rekisteröidyt<br />
parisuhteet, ottovanhempien luona asuvat,<br />
huostaan otetut ja muut vastaavat variantit eivät<br />
välttämättä tule kyllin hyvin huomioiduiksi.<br />
Väestötasolla lähes kaksi kolmesta lapsiperheestä
Change language