Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
disintegraatio välittyy lapsille ja että yhteys<br />
näyttäisi kulkevan perheen sisäisen sosiaalisen<br />
elämän kautta.<br />
Seuraavaksi muutamme asetelmaa. Ajatuksena<br />
on, että edellä kuvatun periytymisen kautta<br />
syntynyt sisäistymä ohjaa lapsen/nuoren omaa<br />
ajattelua ja toimintaa ja tätä kautta voi vaikuttaa<br />
esimerkiksi siihen, millaisia kouluarvosanoja<br />
hän saa. Tässä tarkoituksessa rakensimme uuden<br />
mallin, jossa selitettävänä on nuoren peruskoulun<br />
päättötodistuksen keskiarvo ja selittäjinä<br />
ne seikat, jotka aiemman tutkimuksen valossa<br />
oletettavasti ovat tässä tärkeitä, muun muassa<br />
äidin koulutustaso. Lisäsimme malliin myös<br />
tiedot vanhempien ja lasten yhteisöllisestä disintegraatiosta.<br />
Vanhempien yhteisöllinen disintegraatio ei<br />
näyttäisi olevan (aivan) yhteydessä lapsen kouluarvosanaan<br />
OR 0.73, 95 % CI 0.49–1.07),<br />
mutta lapsen oma vastaava selittää peruskoulun<br />
päättötodistuksen keskiarvoa erittäin vahvasti<br />
OR 0.41 95 % CI 0.28–0.60. Lapsen oma<br />
yhteisöllinen disintegraatio selittää keskiarvon<br />
alhaisuutta, vaikka sukupuoli, ikä, perheen taloudellinen<br />
tilanne tai äidin koulutus vakioidaan<br />
OR 0.60, 95 % CI 0.48–0.76. Kouluarvosanan<br />
selittäjinä ovat mallissa sukupuoli OR 0.36,<br />
äidin koulutus OR 2.24 ja lapsen oma yhteisöllinen<br />
disintegraatio. Viimeksi mainittu<br />
seikka selittää siis päättötodistuksen keskiarvoa<br />
karkein piirtein yhtä voimakkaasti kuin lapsen<br />
sukupuoli ja äidin koulutustaso.<br />
Olemme aiemmassa analyysissamme raportoineet<br />
tuloksesta, jonka mukaan yhteisöllisesti<br />
disintegroituneet ihmiset poikkeavat muista<br />
siinä, että taloudellinen ahdinko ei näyttäisi<br />
kannustavan heitä työmarkkinoille (Kortteinen<br />
& Elovainio 2005). Tulos, jonka mukaan sama<br />
ilmiö selittäisi – äidin koulutustason ohitse ja<br />
ylitse – päättötodistuksen keskiarvon alhaisuutta,<br />
on sisältönsä puolesta sukua tälle aiemmalle<br />
tulokselle. Tulkinta jää tämän aineiston valossa<br />
epävarmaksi, mutta sellainen olisi kyllä luontevasti<br />
tarjolla.<br />
Indikaattori erottaa ne ihmiset, jotka eivät<br />
162<br />
luota kehenkään ja joilla on taipumusta hostiileihin<br />
muita koskeviin oletuksiin. Tuntuisi<br />
luontevalta ajatella, että myös koulussa ja<br />
työmarkkinoilla saatava negatiivinen palaute<br />
tulkitaan tästä näkökulmasta ja tällä asenteella:<br />
palautteeseen ei luoteta. Tulos on, että palaute<br />
motivoi näitä ihmisiä muita huonommin.<br />
Negatiivinen palaute tulkitaan keskimääräistä<br />
helpommin palautteen antajan viaksi, uudeksi<br />
kohtuuttomuudeksi, jolloin yhteistyöstä mieluummin<br />
pidättäydytään, ja tulos näkyy pikemminkin<br />
vetäytymisenä tai torjuntana kuin<br />
entistä ankarampana työntekona. Tätä kautta<br />
yhteisöllisen disintegraation tuottamat hostiilit<br />
tulkinnat tahtovat tuottaa sellaista ajattelua ja<br />
toimintaa, joka on oman aseman edistämisen<br />
kannalta dysfunktionaalista. Jos ympäristön<br />
vakavaksi tarkoitettu palaute torjutaan, houkutellaan<br />
esiin uutta, vakavaksi tarkoitettua<br />
palautetta, ja kierre on valmis.<br />
Nyt voimme vetää tulokset yhteen. Empiiriseltä<br />
kannalta tulos on se, että epäluottamus<br />
on yleisempää alemman koulutuksen ja<br />
sosio ekonomisen ryhmän sisällä, epäluottamus<br />
periytyy vahvasti lapsille, vaikuttaa koulumenestykseen<br />
ja siltä ei suojaa edes äidin korkea<br />
koulutus.<br />
Jos tuloksia tarkastelee analyysin teoreettisen<br />
logiikan näkökulmasta, syntyy kiinnostava<br />
kokonais kuva. Analyysissa on kolme keskeistä<br />
elementtiä. Ensinnäkin näyttää siltä, että<br />
yhteisöllinen disintegraatio on yleisempää<br />
huono-osaisten keskuudessa. Toiseksi näyttäisi<br />
siltä, että se periytyy jälkipolville perheen sisäisen<br />
elämän kautta. Kolmanneksi näyttäisi<br />
siltä, että tämä rakenteellisesti tuotettu asenteellinen<br />
sisäistymä tuottaisi käyttäytymistä,<br />
joka on omiaan heikentämään toimijan omaa<br />
asemaa, esimerkiksi lapsen/nuoren tulevaa<br />
työmarkkina-asemaa. Kun heikkoon asemaan<br />
liittyy keskimääräistä suurempi vakavien vastoinkäymisten<br />
ja ongelmien riski ja kun asenteellinen<br />
sisäistymä tarjoaa olemisen pohjaksi<br />
keskimääräistä heikompaa sosiaa lista resilienssiä,<br />
huono-osaisuus näyttäisi tässä periytyvän sekä
Change language