Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
yhteisöllisen disintegraation lisäksi otimme<br />
malliin mahdollisiksi selittäjiksi mukaan ne<br />
muuttujat, jotka aiempien tutkimusten valossa<br />
olivat tärkeimpiä: ikä, sukupuoli, perheen taloudellinen<br />
tila ja äidin koulutustaso.<br />
Analyysi osoitti, että yhteisöllinen disintegraatio<br />
periytyy vahvasti vanhemmilta lapsille.<br />
Tulos säilyi samana vaikka malliin sisällytettiin<br />
sukupuoli, ikä ja perheen taloudellinen tila.<br />
Vanhempien yhteisöllinen disintegraatio ennustaa<br />
nuoren vastaavaa OR 1.53 (95 % CI<br />
1.02–2.28), p=0.039. Sukupuoli ja ikä vakioituna<br />
OR 1.62 (95 % CI 1.07–2.44), p=0.022,<br />
edelleen perheen taloudellinen tila vakioituna<br />
OR 1.62 (95 % CI 1.07–2.43).<br />
Äidin koulutus käyttäytyy mallissa mutkikkaammin.<br />
Äidin koulutuksen sisällyttäminen<br />
malliin pudottaa vanhempien ja nuoren<br />
yhteisöllisen disintegraation välisen yhteyden<br />
ei-merkitseväksi, mutta efektin muutos on<br />
varsin pieni OR 1.46 (95 % CI 0.93–2.27).<br />
Lisäksi näyttäisi siltä, että äidin koulutuksella ja<br />
vanhempien yhteisöllisellä disintegraatiolla on<br />
interaktio-efekti nuoren yhteisölliseen disintegraatioon<br />
(Z=2.21, p=.027). Tämän yhteisvaikutuksen<br />
järkevin tulkinta on tehdyn analyysin<br />
valossa se, että äidin koulutus on yhteydessä<br />
matalaan nuoren disintegraatioon (OR 0.53,<br />
95 % CI 0.30–0.93) p=.025), jos vanhempien<br />
disintegraatio on matala, mutta ei, jos se on<br />
korkea OR 1.42.<br />
Saman voi sanoa asiasisällön kautta seuraavasti:<br />
äidin korkeampi koulutus on sinänsä<br />
hyvä asia lapsen luottamuksen kehityksen<br />
kannalta, mutta jos vanhempien yhteisöllinen<br />
disintegraatio on korkea, vanhempien korkea<br />
koulutustaso ei lasta siltä suojaa. 2 Siis alhainen<br />
sosiaalinen resilienssi periytyy vanhemmilta<br />
lapsille, eikä lapsia suojaa edes äidin korkea<br />
koulutus. Myös korkeasti koulutettujen, yhteisöllisesti<br />
disintegroituneiden vanhempien<br />
lapset ovat sosiaalisen resilienssinsä puolesta<br />
keskimääräistä hauraampia.<br />
Aineiston avulla on vaikea tulkita periytymisen<br />
mekanismeja, toisin sanoen sitä, mitä kautta<br />
161<br />
oppiminen tapahtuu. Aineisto kuitenkin sisältää<br />
kysymyksiä lapsuudenkodin ilmapiiristä, siitä,<br />
missä määrin sopuisa tai riitaisa se on vastaajan<br />
kokemana ollut, missä määrin perheessä tehtiin<br />
yhdessä erilaisia asioita ja missä määrin vastaaja<br />
koki vanhempiensa auttavan itseään praktisesti<br />
tai emotionaalisesti. Kun kysymys on retrospektiivisistä<br />
arvioista, kysymysten käsittelyä<br />
vaikeuttaa se, että vastauksiin sisältyy poikkeuksellisen<br />
paljon epämääräisyyttä. Erityisen<br />
hankalia kysymyksiä liittyy asetelmaan, jossa<br />
oletetaan – niin kuin tässä – että vanhempien<br />
yhteisöllisen disintegraation vaikutus lasten<br />
vastaavaan kulkee perheen sisäisen sosiaalisen<br />
elämän kautta. Jos selitettävä on nuoren asenne,<br />
ja selittäjä perustuu nuoren retrospektiivisiin<br />
arvioihin perheen ilmapiiristä, voi hyvin olla,<br />
että yhteys kulkee toisin päin: nuoren asenne selittää<br />
hänen muistikuviaan. Mahdollista harhaa<br />
kuitenkin pienentää, jos rakennamme asetelman<br />
toisin: selitämme nuoren arviota perheen ilmapiiristä<br />
ja käytämme selittäjänä vanhempien<br />
yhteiskunnallista asemaa.<br />
Analyysin valossa näyttäisi siltä, että perheen<br />
heikko taloudellinen asema on erittäin merkitsevällä<br />
tavalla yhteydessä nuoren kokemukseen<br />
perheen sisäisestä psykososiaalisesta ilmapiiristä.<br />
Tämä puolestaan yhteisvaihtelee erittäin merkitsevällä<br />
tavalla nuoren sisäistämän yhteisöllisen<br />
disintegraation kanssa. Tulos on linjassa sen<br />
tulkinnan kautta, jonka mukaan yhteisöllinen<br />
disintegraatio periytyy vanhemmilta lapsille<br />
perheen sisäisen sosiaalisen elämän kautta.<br />
Jotta analyysin logiikka nyt säilyisi kirkkaana,<br />
on hetkeksi syytä pysähtyä, ottaa etäisyyttä<br />
aineistoista ja estimaateista, ja katsoa tutkimusasetelman<br />
sisältöä edellä käydyn teoreettisen<br />
keskustelun näkökulmasta. Tähänastinen<br />
empiirinen analyysi on ollut asetelmaltaan<br />
yksikäsitteistä ja selkeää: kysymys on ollut rakenteellisesta<br />
selittämisestä. Kun lapset eivät voi<br />
valita vanhempiaan, vanhempien taloudellinen<br />
asema ja perheen ilmapiiri on lasten/nuorten<br />
sosiaalistumisen ulkoinen rakenteellinen ehto.<br />
Analyysi osoittaa, että vanhempien yhteisöllinen
Change language