Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
pärjänneet. Tässä mielessä kysymys on väestönosasta,<br />
jonka kohdalla ekonomistisesti järkeilty<br />
kannustavuus politiikka (ns. kepittäminen) ei<br />
toivotulla tavalla toimi.<br />
Kaikki edellä kuvatut selitysasteet ovat huomattavan<br />
korkeita. Kun kysymys on jatkuvasta<br />
muuttujasta, lukumäärät ja osuudet riippuvat<br />
siitä, mihin jakokohta asetetaan. Yksi tapa kuvata<br />
ilmiön yleisyyttä on käyttää niitä jako kohtia,<br />
joiden avulla merkitseviä yhteyksiä analyyseissa<br />
on ilmennyt. Tällä tavoin arvioituna ilmiön<br />
mittasuhteet eivät ole mitenkään vähäiset. Kun<br />
koko väestön keskuudesta noin neljännes (27 %)<br />
oli vuoden 2005 aineistossa tällä tavoin arvioiden<br />
yhteisöllisesti dis integroitunutta, tällaisen<br />
väen osuus kasautuneesti huono- osaisten (tuloköyhien<br />
ja sairaiden) keskuudessa oli karkeasti<br />
arvioiden kaksinkertainen (noin 50 %).<br />
<strong>Nuorisobarometri</strong>n aineisto on ensimmäinen<br />
tarjolla oleva aineisto, joka tarjoaa mahdollisuuden<br />
kuvata ja arvioida ilmiön periytyvyyttä ja<br />
sen merkitystä siinä, missä määrin ja millaisten<br />
mekanismien kautta huono-osaisuudesta tulee<br />
ylisukupolvista. Uusien analyysien valossa<br />
näyttäisi siltä, että heikon sosiaalisen resilienssin<br />
periytyminen vanhemmilta lapsille on yksi<br />
tällainen mekanismi.<br />
AiNeiStO JA ANAlYYSi: OppiMiSeStA<br />
JA peRiYtYMiSeStÄ<br />
<strong>Nuorisobarometri</strong>n perusjoukkona ovat<br />
15–29-vuotiaat nuoret koko maassa Ahvenanmaata<br />
lukuun ottamatta. Yhteensä haastateltiin<br />
1902 nuorta, joista 1792 oli suomenkielistä<br />
nuorta, 105 ruotsinkielistä ja 5 äidinkieleltään<br />
muun kuin suomen- tai ruotsinkielistä nuorta.<br />
Haastattelun lopuksi nuorelta kysyttiin lupaa<br />
vanhemman haastatteluun. Yhteensä haastateltiin<br />
597 vanhempaa. Nuorista 387:lla vanhempien<br />
haastatteluun vastasi vain toinen vanhemmista,<br />
105 nuorella molemmat. Yhteydenottoja<br />
tehtiin 1338 vanhemmalle. Soittoja tehtiin<br />
1988 kappaletta. Haastattelusta kieltäytyi 91<br />
henkilöä, ja yksi haastattelu keskeytyi. Nuorten<br />
haastattelujen keskimääräinen kesto oli noin 34<br />
160<br />
minuuttia, vanhempien noin 30 minuuttia. Kun<br />
haastattelulomakkeissa kysyttiin muun muassa<br />
edellä mainittua yhteisöllistä disintegraatiota,<br />
tulokseksi syntyi aineisto, joka sisältää mittauksen<br />
tästä samasta asiasta sekä vanhemmilta<br />
että nuorilta, edustavassa otoksessa, yhdessä<br />
monien taustatekijöiden ja perheen sisäistä elämää<br />
koskevien kysymysten kanssa. Emme tunne<br />
yhtään aineistoa, emme miltään ajalta emmekä<br />
mistään, joka olisi rakenteeltaan samanlainen ja<br />
joka mahdollistaisi vastaavalla tavalla edustavaan<br />
otokseen perustuvan empiirisen tutkimuksen<br />
sosiaalisen resilienssin periytyvyydestä.<br />
Analyysi yhteisöllisen disintegraation<br />
esiinty vyydestä kyselyyn osallistuneiden nuorten<br />
perhetaustassa osoittaa, kuinka ilmiö vaihtelee<br />
– oletusten mukaisesti – vanhempien<br />
koulutustaustan mukaan. On kuitenkin syytä<br />
erikseen kiinnittää huomiota siihen, että tämä<br />
yhteisvaihtelu on merkitsevästä tai erittäin merkitsevästä<br />
yhteisvaihtelusta huolimatta varsin<br />
väljää: selvästi keskimääräistä suurempi osa vain<br />
perus- tai keskiasteen koulutuksen suorittaneista<br />
vanhemmista näyttäisi olevan yhteisöllisesti<br />
disintegroituneita, mutta suurin osa heistä sitä<br />
ei kuitenkaan ole. Pitkälle koulutettujen vanhempien<br />
joukossa ilmiön esiintyvyys on keskimääräistä<br />
pienempää, mutta tästä huolimatta<br />
sitä esiintyy. On siis syytä korostaa, että emme<br />
nyt seuraavassa selitä huono-osaisuuden periytymistä<br />
vaan sosiaalisen resilienssin puutteita,<br />
alttiutta pudota. Kysymme tällaisen alttiuden<br />
periytymistä, periytymisen mekanismeja ja mahdollisia<br />
seurauksia.<br />
Tässä tarkoituksessa suoritimme logistisen<br />
regressioanalyysin, jossa selitimme jälkikasvun<br />
yhteisöllistä disintegraatiota saman<br />
perheen vanhempien vastaavalla. Käytimme<br />
logistista regressioanalyysia sen vuoksi, että se<br />
mahdollistaa useiden selittäjien yhtäaikaisen<br />
tarkastelun niin, että tulokseksi syntyy estimaatti<br />
kunkin selittäjän itsellisestä kausaalisesta<br />
yhteydestä selitettävään tilanteessa, jossa<br />
kaikkien muiden analyysiin mukaan otettujen<br />
muuttujien vaikutus on vakioitu. 1 Vanhempien
Change language