Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Vanhempien taustatietoihin pätee sama kuin<br />
nuorten, eli ne on saatu kysymällä. Jos sama<br />
taustamuuttuja, kuten vanhemman koulutustaso,<br />
on kysytty sekä nuorilta että vanhemmilta<br />
itseltään, on taustamuuttujana käytetty nuoren<br />
antamaa tietoa, sillä näin vastaajien määrä on<br />
suurempi.<br />
Tässä esitellään lyhyesti joitain keskeisimpiä<br />
taustamuuttujia. Lisäksi liitteessä 1 on yhteenveto<br />
kyselyyn vastanneista erilaisten taustatekijöiden<br />
mukaan.<br />
Sukupuoli<br />
Sukupuoli, kuten monet muutkin taustamuuttujat<br />
ovat – hyvästä syystä – alttiita kritiikille<br />
vallitsevien luokitusten ylläpitämisestä.<br />
Yleistävien normatiivisten luokitusten käytön<br />
puolustukseksi on vakiintuneiden käytäntöjen<br />
ohella varsin tylsiä argumentteja: aika ja raha 3 .<br />
Kyselyitä tehdään karkein vedoin tavoitteena<br />
väestötason yleistykset, eikä kaikkia vähemmistöjä<br />
ole helppo huomioida. Toisaalta, vaikka<br />
sukupuolen saisi rekisteritiedoista, se on tässä<br />
kyselyssä kysytty vastaajilta itseltään, sillä nuorille<br />
on haluttu antaa mahdollisuus itse kertoa,<br />
kuinka he sukupuolensa kokevat. Naisen ja<br />
miehen ohella vastaajilla oli mahdollisuus valita<br />
avoin ”muu, mikä?” -vaihtoehto, joita ei osunut<br />
otokseen yhtäkään.<br />
Ikä<br />
<strong>Nuorisobarometri</strong>ssa nuorella tarkoitetaan<br />
15–29-vuotiaita. Tämän ikäisiä on Suomessa<br />
noin miljoona, joten kyse ei ole mitenkään<br />
pienestä joukosta vaan lähes 20 prosentista koko<br />
väestöstä.<br />
Taustamuuttujana ikää käytetään siten,<br />
että vastaajat on ryhmitelty kolmeen ikäluokkaan:<br />
15–19-vuotiaisiin, 20–24-vuotiaisiin ja<br />
25–29-vuotiaisiin.<br />
Haastateltujen vanhempien iät vaihtelevat<br />
34 vuodesta 77 vuoteen mediaanin ollessa 52,<br />
aritmeettisen keskiarvon 53 ja moodin ollessa<br />
55 vuotta. Vanhempien ikä haastatellun<br />
lapsen syntyessä on ollut nuorimmillaan 17,<br />
15<br />
vanhimmillaan 55 vuotta. Alle 20-vuotiaana<br />
lapsen saaneita oli liian vähän teinivanhempien<br />
tutkimiseksi omana ryhmänään. Iän keskiarvo<br />
haastatellun lapsen syntyessä oli 30,6 vuotta.<br />
Lapsen isä on yleensä vanhempi kuin äiti, niin<br />
myös barometrin aineistossa. Äidin ikien keskiarvo<br />
haastatellun lapsen syntyessä oli 30,1<br />
vuotta, isien 31,5 vuotta. Vaikka vanhempien<br />
ikää lapsen syntyessä on käytetty selittäjänä<br />
useissa lapsuudenkotia koskevissa analyyseissa,<br />
raportissa näitä tuloksia esitellään harvoin, sillä<br />
useimmissa kysymyksissä vanhemman ikä ei<br />
osoittautunut merkitseväksi muuttujaksi.<br />
Äidinkieli<br />
Kaikkiaan haastateltiin 1792 äidinkieleltään<br />
suomenkielistä, 105 äidinkieleltään ruotsinkielistä<br />
ja 5 muun kielistä nuorta 4 . Haastattelut<br />
tehtiin vastaajan äidinkielellä suomeksi tai ruotsiksi.<br />
Ruotsinkielisten haastattelujen osuus oli 5<br />
prosenttia, mikä vastaa ruotsinkielisten osuutta<br />
Suomen 15–29-vuotiaista. Noin 5 prosentilla<br />
15–29-vuotiaista äidinkieli on jokin muu kuin<br />
suomi tai ruotsi. Käytännössä perusjoukkona<br />
ovat siis suomen- ja ruotsinkieliset nuoret, sillä<br />
haastattelukieli on karsinut muut pois otoksesta.<br />
Vanhempien haastatteluista 568 (95 prosenttia)<br />
toteutettiin suomenkielellä, 27 (5 prosenttia)<br />
ruotsinkielellä. 5<br />
Aluemuuttujat<br />
Tärkeimpänä aluemuuttujana käytetään Tilastokeskuksen<br />
kunnan asutusrakennetta kuvaavaa<br />
kuntaryhmäluokitusta, jonka avulla vastaajat<br />
on kotikunnan perusteella luokiteltu neljään<br />
luokkaan: pääkaupunkiseudulla, kaupunkimaisissa<br />
kunnissa, taajaan asutuissa kunnissa ja<br />
maaseutumaisissa kunnissa asuviin. Kuntatason<br />
erotteluun ei vastaajien määrä yleensä ole riittävä.<br />
Joissain kysymyksissä verrataan kuntatyypin<br />
sijaan suuralueita tai maakuntia keskenään.<br />
Koulutus<br />
Koulutustasoa suoraan mittaavia muuttujia<br />
kyselyssä oli kaksi: korkein suoritettu tutkinto
Change language