Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
myös Barefoot ym. 1983; Julkunen ym. 1994;<br />
Koskenvuo ym. 1988; Miller ym. 1996; Siegler<br />
ym. 1992.)<br />
Tämä tulos leikkaa lävitse hyvin erilaisten<br />
sosioekonomisten asemien ja tätä kautta<br />
ihmisten muodostamien kulttuuristen ryhmien.<br />
Myös arkkitehdit ja tuotantopäälliköt sukupuolesta<br />
riippumatta näyttäisivät päätyvän<br />
samankaltaisiin, vaikeasti hallittaviin elämäntilanteisiin<br />
– ilman tällaisia sosiaalisia/kulttuurisia<br />
ankkureita. Näyttäisi olevan toissijaista,<br />
mihin erityiseen osa-, ala- tai ryhmäkulttuuriin<br />
on sosiaalistunut; olennaista on se, että tällainen<br />
ankkuri on olemassa ja että se kantaa.<br />
Tulos ilmeni hyvin selvästi suomalaista<br />
työikäistä väestöä edustavan otoksen kvantitatiivisessa<br />
analyysissa, jossa selitettiin työkykyä<br />
haittaavan sairastavuuden esiintyvyyttä työttömyyden<br />
keston funktiona. Työkykyä haittaava<br />
sairastavuus näyttää yleistyvän työttömyyden<br />
keston funktiona. Kun vakioimme tutkittavien<br />
työttömyyttä edeltävän sairastavuuden, saimme<br />
selville, että työkykyä haittaavan sairastavuuden<br />
yleistyminen ei liittynyt pelkästään siihen, että<br />
terveet työttömät valikoitiin takaisin töihin.<br />
Kuitenkin kun vakioimme taloudellisen deprivaation<br />
kärkimuuttujan (”oletko kahden viime<br />
kuukauden aikana joutunut olemaan vähintään<br />
vuorokauden syömättä sen vuoksi, että rahat<br />
eivät ole riittäneet ruokaan?”) ja läheissuhteet<br />
(koetko olevasi yksin keskellä laskelmoivaa<br />
maailmaa vai et), työttömyyden keston yhteys<br />
työkykyä haittaavaan sairastavuuteen kokonaan<br />
hävisi. (Kortteinen & Tuomikoski 1998, 168.)<br />
Tulos siis oli, että Hardingin, Lamontin<br />
ja Hallin kuvaama sosiaalinen kannattelu oli<br />
suomalaisten työttömien resilienssille yhtä<br />
tärkeää kuin se, että heillä oli syötävää. Työttömät<br />
siis selviytyvät ihan hyvin, jos heidän<br />
taloutensa pysyy auttavasti kunnossa ja jos on<br />
sellaisia merkityksellisiä läheisiä, jotka antavat<br />
heidän jaksamiselleen merkitystä. Jos sen sijaan<br />
jompikumpi näistä ehdoista petti, tulos näkyi<br />
sairastavuuden kasvuna ja huono-osaisuuden<br />
kasautumisena. (Mt., 169–170.)<br />
158<br />
Tuloksemme siis paitsi tukee Hardingin ja<br />
kumppaneiden tulkintaa, samalla ikään kuin<br />
kääntää sen toisin päin, tai kohdistaa katseen<br />
niihin, jotka eivät selviydy, siihen mitä yhteistä<br />
heillä on. Lyhyesti: usko siihen, että ”on parempi<br />
olla luottamatta kehenkään”. Vastaajilta kysyttiin,<br />
mitä mieltä he olivat seuraavista väitteistä:<br />
• Olen sitä mieltä, että useimmat ihmiset ovat<br />
valmiita valehtelemaan oman etunsa vuoksi.<br />
• Useimmat ihmiset ovat rehellisiä ja kunniallisia<br />
pääasiassa kiinni joutumisen pelosta.<br />
• Useimmat ihmiset ovat etuja saavuttaakseen<br />
valmiita käyttämään epärehellisiäkin keinoja,<br />
elleivät rehelliset auta.<br />
• Mietin usein, mitkä voisivat olla ne todelliset<br />
syyt, jotka saavat toiset tekemään jotain<br />
hyväkseni.<br />
• Kukaan ei välitä paljoakaan siitä, mitä<br />
toiselle tapahtuu.<br />
• On paras olla luottamatta kehenkään.<br />
• Useimmat ihmiset hankkivat ystäviä siksi<br />
että näistä todennäköisesti on heille hyötyä.<br />
• Useimmat ihmiset eivät oikeastaan haluaisi<br />
nähdä vaivaa auttaakseen toisia.<br />
Faktorianalyysissa kärkimuuttujaksi nousi<br />
(Kortteinen & Tuomikoski 1998) väite, jonka<br />
mukaan “on paras olla luottamatta kehenkään”.<br />
Muut osiot mittaavat muun muassa sitä, missä<br />
määrin vastaaja uskoo, että etujen ja hyötyjen<br />
tavoittelu, tähän liittyvä laskelmointi, epäluottamus<br />
ja valehtelu leimaavat hänen ystävyyssuhteitaan<br />
ja muuta sosiaalista elämäänsä.<br />
Kysymys on siis muuttujasta, joka mittaa<br />
käänteisesti sellaisia seikkoja, joita arkikielessä<br />
kuvataan läheisyydeksi, ystävyydeksi tai rakkaudeksi.<br />
Vastaajat, jotka saavat korkeita arvoja<br />
tällä mittarilla tehdyissä mittauksissa, ovat ihmisiä,<br />
jotka eivät ankkuroidu läheisiinsä tällä<br />
tavoin. Jos yhteisön käsitettä käytetään sosiaalitieteiden<br />
perinteisimmässä ja klassisimmassa<br />
merkityksessä, voi tiivistäen sanoa, että tämän<br />
muuttujan avulla pystymme kvantitatiivisessa<br />
analyysissa leikkaamaan irti ne ihmiset, jotka