Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
pitkäaikaisesti toimeentulotukea. Myös tyttöjen<br />
teiniraskaudet ja klamydiatartunnat yleistyvät<br />
vanhempien toimeentulo-ongelmien myötä.<br />
Vanhempien koulutus ja erityisesti äitien korkeampi<br />
koulutus näyttäisi suojaavan lapsia.<br />
(Paananen & Gissler 2011.)<br />
Erityistä huolta tältä perustalta on kannettu<br />
nuorten syrjäytymisestä. Pekka Myrskylän<br />
tilastollisen tarkastelun mukaan syrjäytyneitä<br />
15–29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 noin<br />
51 300, ja tämän ryhmän ytimessä oli 32 500<br />
sellaista nuorta, jotka eivät ole rekisteröityneet<br />
edes työttömiksi työnhakijoiksi. Nämä nuoret<br />
eivät näy missään tilastoissa, eikä kukaan tarkkaan<br />
tiedä, keitä he ovat ja mitä he tekevät.<br />
(Myrskylä 2011.)<br />
Tähänastisessa julkisessa keskustelussa on<br />
peräänkuulutettu muun muassa syrjäytymisen<br />
mekanismien tutkimusta, toisin sanoen tutkimusta<br />
siitä, millä tavalla huono-osaisuus siirtyy<br />
sukupolvelta toiselle. Ajatuksena tällöin on,<br />
että yhteiskunta- ja sosiaalipoliittisin toimin<br />
olisi mahdollista jollain lailla puuttua näihin<br />
periytymisen mekanismeihin, tai että tämä olisi<br />
tavoitteenasetteluna kohtuullisempi kuin ajatus<br />
aikuisväestön välisten erojen poistamisesta.<br />
(Puska & Vaarama <strong>2012</strong>.)<br />
Tässä suhteessa kysymys periytymisen luonteesta<br />
ja taustasta on aivan keskeinen. Paananen<br />
ja Gissler puhuvat ”elämänhallinnan voimavaroista”<br />
– henkisistä, sosiaalisista, aineellisista<br />
ja kulttuurisista – jotka siirtyvät sukupolvelta<br />
toiselle, mutta prosessin tarkempi sisältö jää<br />
avoimeksi (mt., <strong>2012</strong>). Moisio ja Kauppinen<br />
sivuavat kysymystä keskustellessaan siitä, mistä<br />
toimeentulotukiasiakkuuden periytyminen<br />
johtuu (2010, 22): ”Viimesijaisen sosiaaliturvan<br />
saamisen ylisukupolvisuuden tutkimus on<br />
keskittynyt Yhdysvaltoihin, jossa on keskusteltu<br />
runsaasti niin kutsutusta riippuvuuskulttuurista.<br />
Väittelyä on käyty siitä, onko kyse käyttäytymisen<br />
eli tuen hakemisen periytymisestä vai<br />
yksinkertaisesti pienituloisuuden periytymisestä.”<br />
(Mt.) Riippuvuushypoteesin mukaan<br />
lapset ja nuoret oppivat perheissään, että/kuinka<br />
154<br />
sosiaaliavustuksilla voi elää. Kysymys siitä, selittääkö<br />
tukiasiakkuutta riippuvuuskulttuurin<br />
vai pienituloisuuden periytyminen, on tutkimuksissa<br />
toistaiseksi jäänyt vastaamatta. (Mt.)<br />
Moisio ja Kauppinen avaavat tärkeän kysymyksenasettelun.<br />
Kysymys on – hiukan yleisemmin<br />
muotoiltuna – siitä, onko huono-osaisuuden<br />
periytyminen rakenteellisesti tuotettua vai<br />
liittyykö siihen opittuja elementtejä. Kysymys<br />
on periytymisen mekanismien ymmärtämisen<br />
kannalta niin perustava, että siihen on hetkeksi<br />
syytä pysähtyä.<br />
Rakenteiden käsitteellä sosiaalitieteellisessä<br />
tutkimuksessa tavataan viitata siihen, millaisia<br />
ovat yksittäisen toimijan näkökulmasta hänen<br />
toimintansa ulkoiset, annetut ehdot. Esimerkiksi<br />
perheen tausta, koulutus- ja tulotaso<br />
ovat lapsen näkökulmasta tällaisia. Opituilla<br />
elementeillä viitataan niihin ajattelu- ja käyttäytymistapoihin,<br />
jotka jäsentävät sitä, kuinka<br />
toimija ymmärtää tilanteensa ja kuinka hän siinä<br />
toiminnallisesti suuntautuu. Jos kysymys periytymisen<br />
mekanismeista jäsennetään tämän käsitteellisen<br />
erottelun näkökulmasta, on selvää, että<br />
vastaukset ovat hyvin voimakkaasti latautuneita<br />
myös ideologisesti ja poliittisesti. Kysymys on<br />
hyvin lähellä sitä, missä määrin huono-osaiset<br />
ymmärretään heikkojen rakenteellisten olojensa<br />
uhreiksi, missä määrin katsotaan, että he omalla<br />
ajattelullaan ja käyttäytymisellään luovat omat<br />
kurjat olonsa.<br />
Lataus ja vastakohta-asetelma ovat niin voimakkaita,<br />
että teeman tutkimuslähtöinen pohdinta<br />
ja keskustelu on pitkään ollut asiallisesti<br />
ottaen estynyt, myös Yhdysvalloissa (Small ym.<br />
2010). Hyvinkin maltillisesti muotoillut keskustelualoitteet<br />
ovat saaneet osakseen hyvinkin<br />
jyrkkiä julkisia teilauksia.<br />
Tilannetta ei yhtään helpota se, että<br />
nämä kaksi seikkaa – rakenteet ja opittu<br />
käyttäytyminen – ovat aivan ilmeisessä yhteydessä<br />
keskenään. Jos yritysjohtajat oppivat<br />
käyttäytymään yritysjohtajien lailla, olisi kovin<br />
ihmeellistä, jos köyhät eivät oppisi sitä, kuinka<br />
eletään köyhinä. Olennaista tässä yhteydessä on
Change language