Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
matti Kortteinen & marKo elovainio<br />
millä tavoin huonooSaiSuuS<br />
periytyy?<br />
JOHDANtO<br />
Viime vuosien aikana maassamme on alettu<br />
kantaa yhä enemmän huolta siitä, että yhteiskunnallinen<br />
huono-osaisuus olisi muuttumassa<br />
perinnölliseksi, toisin sanoen että se välittyisi yli<br />
sukupolvien, vanhemmilta lapsille. Jos tällaista<br />
on, tilannetta voi pitää epätoivottavana hyvinvointipolitiikan,<br />
erityisesti mahdollisuuksien<br />
tasa-arvon näkökulmasta. Uudet empiiriset<br />
tulokset ovat antaneet aihetta huoleen.<br />
Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö<br />
Pekka Myrskylä on tarkastellut tuoreesti (2009)<br />
koulutus tason periytymistä. Tulos on, että lasten<br />
koulutus mukailee vanhempien koulutusta.<br />
Etenkin äidin koulutus vaikuttaa lasten korkeakoulututkinnon<br />
hankintaan: ylemmän korkeaasteen<br />
tutkinnon suorittaneiden äitien tyttäristä<br />
yli puolet (55 %) oli suorittanut vähintään<br />
ylemmän korkea-asteen tutkinnon; pojilla osuus<br />
oli samaa mittaluokkaa (47 %). Vastaavat osuudet<br />
olivat selvästi alle kymmeneksen luokkaa (9<br />
% ja 7 %) niiden lasten ja nuorten joukossa,<br />
joiden äiti oli suorittanut vain perusasteen koulutuksen.<br />
Koulutustason periytyminen näyttäisikin<br />
olevan voimakkainta vähän koulutusta<br />
saaneiden joukossa. Vain perus- tai keskiasteen<br />
suorittaneiden äitien pojista peräti 74 % suoritti<br />
vain perus- tai keskiasteen koulutuksen,<br />
tytöistä 59 %.<br />
Kun suomalaisen koulutuspolitiikan<br />
pitkä aikaisena tavoitteena on ollut antaa kaikille<br />
mahdollisuus kouluttautua vanhempien<br />
153<br />
asemasta ja taustasta riippumatta, tulosta ei<br />
voi pitää hyvänä.<br />
Tulosten merkitystä korostaa se, mitä<br />
tiedämme koulutustason merkityksestä työmarkkinamenestyksen<br />
ja muun hyvinvoinnin<br />
kannalta. Vuonna 1987 Suomessa syntyneistä<br />
joka viides on 21 vuoden ikään mennessä saanut<br />
psykiatrista erikoissairaanhoitoa tai lääkitystä<br />
mielenterveysongelmiinsa. Peruskoulun jälkeinen<br />
tutkinto puuttuu 16 prosentilta tästä<br />
ikäluokasta, ja mielenterveysongelmien esiintyvyys<br />
tässä joukossa oli kaksinkertainen (40<br />
%). Toimeentulotukeen on joutunut jossakin<br />
vaiheessa turvautumaan 23 prosenttia vuonna<br />
1987 syntyneistä, ja 26 prosentilla on merkintöjä<br />
joko lievistä rikkomuksista tai saaduista<br />
tuomioista. Kouluttamattomuus kasautuu toimeentulo-<br />
ja mielenterveysongelmien kanssa<br />
(Paananen & Gissler 2011), ja kaikki tämä on<br />
yhteydessä lapsuuden köyhyyteen.<br />
Matala koulutustaso ennustaa työttömyyttä,<br />
ja työttömyys ja koulupudokkuus yhdessä lisäävät<br />
vakavan pahoinvoinnin todennäköisyyttä.<br />
Esimerkiksi väkivallan tekemisen ja uhriksi joutumisen<br />
todennäköisyys on tässä väestönosassa<br />
selvästi muuta väestöä korkeampi, ja erityisen<br />
korkea se on vakavan ja toistuvan väkivallan<br />
osalta (Aaltonen 2010, 220).<br />
Jos tilannetta tarkastelee aineellisen toimeentulon<br />
näkökulmasta, tulokset antavat yhtä<br />
vähän aihetta tyytyväisyyteen. Toimeentulotuen<br />
asiakkuus näyttää periytyvän vanhemmilta<br />
lapsille (Moisio & Kauppinen 2010, 2011).<br />
Toimeentulotukea saaneessa perheessä kasvaneella<br />
on muuhun väestöön verrattuna noin<br />
kaksinkertainen todennäköisyys olla itse aikuisena<br />
toimeentulotuen asiakas. Yhteys on<br />
voimakkaampi poikien kohdalla. (Mt.)<br />
Myös Paanasen ja Gisslerin tutkimuksessa<br />
on selvinnyt, että vanhempien toimeentulotuen<br />
saaminen on yhteydessä lapsen ongelmiin<br />
monin tavoin. Lasten huostaanotot, mielenterveysongelmat,<br />
rikollisuus, kouluttamattomuus<br />
ja toimeentulo-ongelmat yleistyvät<br />
merkittävästi, jos vanhemmat ovat saaneet
Change language