Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu

koulutustasoa vahvempi ennakoija nuorten poliittiselle
kiinnostukselle ja muille politisoitumisen indikaattoreille.
Havainnon on kuitenkin esittänyt jo Langton
(1969), ja se on vahvistunut myöhemmin kin. Yksi
luontevasti aiempina vuosikymmeninä tarjoutunut
selitys on tie tysti äitien keskimäärin isiä harvinaisempi
korkeakoulutus ja matalampi koulu tus aste:
korkea koulutettujen äitien perheet ovat olleet harvinaisempia
ja täten eroavuudeltaan efektiivisempiä;
toisaalta korkea koulutettujen äitien perheissä on todennäköisemmin
ollut kaksi korkeakoulutettua vanhempaa.
Naisten koulutustason nousun jälkeen tämä selitys
ei kuitenkaan ole pätenyt enää Suomessa eikä monissa
muissakaan maissa nuorimpien perheikä luokkien tapauksessa.
Onkin esitetty, että äidin vaikutus näkyisi
isää voimakkaammin siksi, että äiti on (yhä) useimmissa
perheissä sosiaalisen vuorovaikutuksen keskiössä
(Zuckerman ym. 2005; 2007; ks. myös Tomperi 2011,
13).
13 Perheen sosiaalisesta koheesiosta sosiaalisen pääoman
kannalta ks. puolestaan muutama huomio Tomperi
2011, 13–14.
14 Näiden luokkien rajat kymmenportaisessa asteikos sa
a se tettiin seuraavasti: 1–4=heikosti toimeentuleva (12
% vas taajista), 5–8=keskituloinen (76 %), 9–10=hyvin
toimeentuleva (12 %).
15 Regressioanalyysilla, tässä tapauksessa logistisella regressiolla,
voidaan tutkia muuttujien yhteisvaikutuksia ja
pyrkiä etsimään mallia, joka parhaiten selittäisi esim.
sen, mitkä tekijät vaikuttavat vastaajien jakautumiseen
tiettyihin ryhmiin.
16 Useimmat muuttujat on luokiteltu analyysin tarpeita
varten. Lopullisessa mallissa käytetyt luokittelut
näkyvät mallin taulukkoesityksestä.
17 Kiitän Johanna Lättiä ja Sami Myllyniemeä kommenteista
niin tilastoanalyysien kuin muunkin sisällön
suhteen.
147
tAUlUKKO 1. Logistinen regressiomalli: politiikasta
erittäin kiinnostuneet nuoret suhteessa ei lainkaan kiinnostuneisiin,
eroa ennustavat tekijät.
Erittäin kiinnostuneet,
ennustavat tekijät suhteessa ei lainkaan
kiinnostuneisiin
Kuinka usein politiikasta keskusteltiin lapsuudenkodissa
Vetosuhde
Exp(B) ja
merkitsevyystaso
Usein tai melko usein 33,4***
Melko harvoin tai hyvin harvoin 2,9***
Ei koskaan 1
Tietääkö vanhempien puoluekannan
Tietää molempien 7,9***
Tietää toisen 5,8***
Ei tiedä kummankaan 1
Äidin koulutustaso
Yliopisto tai ammattikorkeakoulu 3,4**
Opisto tai ylioppilas 3,1**
Ammattikoulu 1,2
Ei tutkintoa tai EOS 1
Lapsuudenperheen tulotaso
Heikosti toimeentuleva 3,4*
Keskituloinen 1,7
Hyvin toimeentuleva 1
Merkitsevyystasot:
* p