Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Viitteet<br />
1 Ks. erilaisia jäsentelyitä aktiivisen ja poliittisen kansalaisuuden<br />
indikaattoreista esim. Borg 2006; Peltola<br />
2007; de Weerd ym. 2005.<br />
2 Jonkin verran enemmän puolueiden (ja tietysti myös<br />
yksittäisten kansalaisten) asemoitumista selkiyttää<br />
viime aikoina mediassa ja vaalikoneissa yleistynyt<br />
nelikenttä, jossa (paljolti talouspoliittisen) vasemmisto–oikeisto-jaon<br />
lisäksi sovelletaan arvokult tuurista<br />
liberaalisuus–konservatiivisuus-jakaumaa. Sen käyttäminen<br />
nuorille suunnatussa kyselyssä tuskin toimisi<br />
sellaisenaan kuitenkaan kovin hyvin. Vaihtoehtona<br />
olisi huomattavasti työläämpi keino rakentaa sopivia<br />
asennekysymyspatteristoja ja jäsentää niiden vastausprofiilien<br />
perusteella vastaajien sijoittumista moniulotteisemmille<br />
asenneskaaloille.<br />
3 Toisaalta yksi tunnetuimmista ja vanhimmista<br />
poliit tisen sosialisaatiotutkimuksen suuntauksista<br />
on perustunut siihen oletukseen, että autoritaariset<br />
persoonallisuus- ja kasvatusasenteet toistuvat autoritaarisina<br />
poliittisina asenteina. (Erityisen kuuluisia<br />
olivat Theodor Adornon tutkimusryhmien tutkimukset<br />
autoritaarisesta persoonallisudesta, Adorno ym. 1950;<br />
vrt. Hyman 1969/1959, 29–36.) Tuoreina empiirisinä<br />
esityksinä kasvatusasenteiden ja poliittisten asenteiden<br />
suhteesta ks. osin vastakkaisiin tulkintoihin päätyvät<br />
Barker & Tinnick 2006 ja Layman ym. 2007.<br />
4 Nuorille suunnattu kysymys kuului: ”Kuinka samanlaiseksi<br />
arvioit vanhempiesi mielipiteet verrattuna<br />
omiisi seuraavissa asioissa?” Poliittisen sosialisaation<br />
kannalta erityisen kiinnostavia kysytyistä aiheista<br />
ovat mm. politiikka, uskonto, sukupuolten tasa-arvo,<br />
ekologisuus, homoseksuaalisuus, maahanmuutto ja<br />
monikulttuurisuus.<br />
5 Eniten erimielisyyttä herättävät – täysin arvattavasti<br />
– mielipiteet alkoholinkäyttötavoista ja tupakoin nista<br />
15–19-vuotiaiden kohdalla: mielipiteensä täysin erilaisiksi<br />
vanhempiinsa nähden arvioi nuorista n. 13 %<br />
edellisen ja n. 18 % jälkimmäisen tapauksessa.<br />
6 Kaiken päälle on muistettava poliittisen kompetenssin<br />
ja harkintakyvyn vaikutus: molemmilta arvioitsijoilta<br />
(nuori & huoltaja) vaaditaan suhteellista harkintaa,<br />
jolle ei ole mitään selkeitä yhteisiä kriteereitä. Nuori<br />
arvioi huoltajansa sijoittumista tämän puheiden ja<br />
muun esiintymisen ja oman poliittisen kompetenssinsa<br />
varassa, mutta aivan vastaavalla tavalla myös<br />
vanhemman oma sijoittuminen on vain hänen oma<br />
arvionsa omasta poliittisesta kannastaan skaalalla. Ei<br />
ole vaikea kuvitella tilanteita, joissa intersubjektiivisemmasta<br />
näkökulmasta katsellen voitaisiin pitää nuoren<br />
esittämää arviota vanhempansa sijoittumisesta ”osuvampana”<br />
kuin vanhemman omaa arviota.<br />
7 Määritelmä lainattu julkisen hallinnon tietohallinnon<br />
neuvottelukunnan (JUHTA) suosituksista: http://www.<br />
146<br />
jhs-suositukset.fi/web/guest/jhs/recommendations/126<br />
(23.6.<strong>2012</strong>). Luokittelu jakaantuu edelleen useisiin<br />
alaluokkiin kussakin pääluokassa. Näiden kokonaisluettelo<br />
Tilastokeskuksen sivuilla: http://tilastokeskus.<br />
fi/tk/tt/luokitukset/lk/sosioekon_asema_index.html<br />
(23.6.<strong>2012</strong>).<br />
8 Joskin myös esim. Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston<br />
jäsennyksissä viitataan ainoastaan Tilastokeskuksen ja<br />
muiden hallinto-organisaatioiden ammatti- ja työmarkkina-asemaan<br />
perustuvaan luokitteluun: http://www.<br />
fsd.uta.fi/menetelmaopetus/taustamuuttujat/lisatiedot.<br />
html (23.6.<strong>2012</strong>).<br />
9 Hahmotelmani on sen sijaan hieman enemmän velkaa<br />
Oakesin & Rossin (2003) terveystieteellisen tutkimuksen<br />
tarpeisiin kehittelemälle mallille, jossa SES on<br />
pyritty korvaamaan aineellisen pääoman (material<br />
capital), inhimillisen pääoman (human capital) ja sosiaalisen<br />
pääoman (social capital) mittareilla, joskin siinä<br />
inhimilliseen pääomaan on luettu koulutuksen lisäksi<br />
myös palkkataso ja ammattiasema (ks. myös Conger &<br />
Dogan 2006). Ks. kuitenkin myös Bourdieulta esim.<br />
suomennettu lyhyt esitelmätekstin Bourdieu 1987,<br />
jossa hän tarkastelee kiinnostavasti ja monia muita<br />
tekstejään suoraviivaisemmin kulttuuri- ja koulutuspääoman<br />
merkitystä suhteessa ns. poliittiseen pätevyyteen<br />
ja mielipidekyselyissä vastaamiseen. Alkuperäisessä<br />
Bourdieun teoriassa pääomamuotoja oli nimenomaan<br />
kolme: taloudellinen, kulttuurinen ja sosiaalinen, joilla<br />
kaikilla on omia alatyyppejään.<br />
10 Ks. kuitenkin poliittisen pääoman hieman toisenlainen<br />
hahmotelma Schugurensky 2000, joka muuntaa<br />
Bourdieun teoriaa ja on tarkoitettu aikuisten poliittisen<br />
kompetenssin tutkimiseen aikuiskasvatuksessa.<br />
Bourdieun teoriaan puhtaammin perustuvina ja sitä<br />
politiikan tutkimuksessa yksityiskohtaisemmaksi kehittelevinä<br />
näkemyksinä ks. esim. Casey 2008; Bennister<br />
& Worthy <strong>2012</strong>.<br />
11 Suomeen siirrettynä yhdysvaltalaiset havainnot tarjoutuvat<br />
hypoteesiksi, jonka mukaan politisoitumisen erot<br />
ammattikoululaisten ja lukiolaisten välillä näkyisivät<br />
jo mm. yläkoulun aikaisen koulutusodotuksen kautta.<br />
Tästä voisi ainakin johtaa päätelmän, että poliittisesti<br />
merkityksellistä sosialisaatiota ja oppimista sekä tähän<br />
kietoutuvia persoonallisuuspiirteitä on syytä tutkia jo<br />
perinteisenä kohderyhmänä ollutta nuorisoa hieman<br />
varhaisemmissa ikävaiheissa. Yhdysvaltalaistutkijat<br />
tarjoavat mahdollisiksi taustatekijöiksi kognitiivisten<br />
kykyjen eroja (eli viime kädessä geeniperimää; ks. esim.<br />
Highton 2009) tai lapsuuden ja varhaisnuoruuden<br />
kasvukokemuksia perheessä ja koulussa (esim. Kam<br />
& Palmer 2008).<br />
12 Havainnon tulkinta on tietysti avoin, eikä mitään<br />
ilmeistä yksittäistä syytä ole osoitettu sille, miksi<br />
juuri äidin koulutustaso näyttäisi olevan hieman isän
Change language