Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
horjuta päätelmien yleistä linjaa, sillä analyysin<br />
päätulokset eivät muutu, kun mallia testataan<br />
koko vastaajajoukolla. Vastaavan analyysin voi<br />
suorittaa ottamalla mukaan kaikki vastaajat ja<br />
tarkastelemalla heidän jakautumistaan kaikkiin<br />
neljään poliittisen kiinnostuksen luokkaan tai<br />
esimerkiksi kaksiluokkaiseen jakoon (erittäin ja<br />
melko kiinnostuneet / vain vähän ja ei lainkaan<br />
kiinnostuneet). Eri malleja testattiin myös näillä<br />
tavoin. Mallien ennustuskyky ja selitysaste tietenkin<br />
heikkenevät, mutta lopulliset päätelmät<br />
saavat vahvistusta: poliittisten keskustelujen<br />
yleisyys, tietous vanhempien puoluekannasta ja<br />
vanhempien koulutustaso säilyvät tilastollisesti<br />
merkitsevinä ja ennustuskyvyltään vahvimpina<br />
muuttujina nuorten poliittisen kiinnostuksen<br />
tasossa myös silloin, kun mukana ovat kaikki<br />
vastaajat.<br />
Ainakin tämän barometriaineiston perusteella<br />
voi näin ollen päätellä, että perheiden<br />
keskustelukulttuuri ja vanhempien koulutustaso<br />
ovat vahvasti yhteydessä nuorten poliittisen kiinnostuksen<br />
syttymiseen tai syttymättömyyteen.<br />
Tämä näkyy etenkin niiden nuorten kohdalla,<br />
jotka sijoittuvat kiinnostuksessaan vastakkaisille<br />
äärilaidoille. Jopa ennakko-oletuksia suuremmaksi<br />
osoittautuu perheessä käytyjen keskustelujen<br />
merkitys. Analyysin tulos vahvistaa muita<br />
tuoreita tutkimushavaintoja. Vastaavalla tavalla<br />
mm. Kiousisin & McDevittin (2008) tuloksissa<br />
Yhdysvalloissa ja Elon (<strong>2012</strong>) raportoimissa<br />
tuloksissa Suomessa perheessä käydyt poliittiset<br />
keskustelut ennakoivat vahvasti nuorten poliittisen<br />
kiinnostuksen tasoa ja äänestyshalukkuutta.<br />
Näiden aineiston sisältämien muuttujien<br />
taustalla voi kuitenkin olla muita tekijöitä, jotka<br />
eivät tule suoraan esiin kyselyssä. On etenkin<br />
varsin todennäköistä, että poliittisten keskustelujen<br />
yleisyys ja lasten tietous vanhempiensa<br />
puoluekannasta ovat kumpikin samalla eräänlaisia<br />
sijais- tai korvikemuuttujia, jotka jossain<br />
mitassa viestivät myös vanhempien poliittisen<br />
aktiivisuuden tasosta. Arjessaan poliittisesti<br />
osallistuvat – esimerkiksi puoluetoiminnassa,<br />
kunnallispolitiikassa tai kansalaisjärjestöissä<br />
145<br />
aktiiviset – vanhemmat ovat varmasti keskivertoa<br />
halukkaampia keskustelemaan politiikasta kotonaan<br />
niin puolisoidensa, ystäviensä kuin<br />
lastensakin kanssa. Niinpä havaintojen voi arvella<br />
kertovan myös poliittisen aktiivisuuden ja<br />
kiinnostuksen välittymisestä perheittäin sukupolvelta<br />
toiselle – politiikasta kiinnostuneiden<br />
ja poliittisesti aktiivisten vanhempien perheissä<br />
varttuneiden nuorten muita korkeammasta todennäköisyydestä<br />
kiinnostua politiikasta itsekin.<br />
Poliittinen pääoma voi erityisesti tällä tavoin<br />
todellakin olla osittain perittyä laatua.<br />
Siitä huolimatta keskustelujen merkityksellisyyden<br />
havainto on tavallaan huojentava:<br />
keskustelujen yleisyys perheissä ei nimittäin<br />
ole suoraviivaisesti riippuvainen perheen sitovammista<br />
ja hitaammin muuttuvista yhteiskunnallisista<br />
taustatekijöistä, kuten taloudellisesta,<br />
sosiaalisesta tai koulutuksellisesta pääomasta.<br />
Poliittisesti virittäviä, kiinnostusta herättäviä<br />
keskusteluja voi syntyä millaisessa perheessä<br />
tahansa. Niinpä mikään perheiden yhteiskunnallisiin<br />
asemiin ja resursseihin tai vanhempien<br />
taustaan liittyvä tekijä ei <strong>Nuorisobarometri</strong>n<br />
aineiston perusteella näytä määräävän sitä,<br />
millaista poliittista pääomaa nuorille lapsuudenperheissään<br />
karttuu. Näin voi toki odottaa<br />
olevan jo siksikin, että hyvin monimutkaisessa<br />
ilmiössä vaikuttavia tekijöitä on paljon ja yksittäinen<br />
satunnaisvaihtelu erittäin suurta. Lapsuudenperheessä<br />
käytyjen keskustelujen merkitys<br />
on kuitenkin kiistaton. Muista olosuhteista<br />
riippumatta perheiden keskustelukulttuuri voi<br />
antaa osallistumisen kannustusta ja poliittisia<br />
valmiuksia nuorille.<br />
Kysymys kuuluukin: mitä esimerkiksi koulu<br />
tai media voisivat tehdä edistääkseen tällaisten<br />
keskustelujen viriämistä suomalaisissa kodeissa<br />
– tai millaiseen suuntaan suomalaisen poliittisen<br />
kulttuurin pitäisi muuttua, jotta sukupolvien<br />
välinen poliittinen dialogi ja debatti yleistyisivät<br />
perheiden arkipäivässä? 17
Change language