Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
• nuoren arvio poliittisten mielipiteiden<br />
vastaavuudesta huoltajien kanssa<br />
• nuoren sosiaalinen luottamus<br />
• huoltajan sosiaalinen luottamus<br />
• äidin ja isän koulutustaso<br />
• kuinka usein lapsuudenperheessä keskusteltiin<br />
politiikasta<br />
• tietääkö vanhempien puoluekannan<br />
Sukupuolimuuttuja on yleensä aina perusteltua<br />
ottaa mukaan siksikin, että poikien poliittisen<br />
kiinnostuksen on usein todettu olevan tilastollisesti<br />
hieman tyttöjä korkeammalla. Näin<br />
oli myös tässä aineistossa, mutta ero osoittautui<br />
pieneksi, eikä se ollut tarkastelluissa malleissa<br />
tilastollisesti merkitsevä.<br />
Ei tietenkään voida olettaa, että näiden<br />
tekijöiden myötä olisi saatu mukaan kaikki<br />
poliittisen sosialisaation kannalta mahdollisesti<br />
merkityksellinen. On paljon muuttujia, joista<br />
kysely ei tarjoa tietoa ja toisaalta on aina<br />
mahdollista etsiä näkökulmia, joista jotkin<br />
muut kyselyn muuttujat saattavat osoittautua<br />
merkityksellisiksi. Edellä luetellut ja malleissa<br />
testatut muuttujat nousevat kuitenkin esiin<br />
keskeisten tutkimuslähtökohtien jäsentelystä<br />
ja niihin perustuvasta aineiston tarkastelusta.<br />
Näin mukaan on otettu edeltävässä tarkastelussa<br />
todennäköisesti merkityksellisinä näyttäytyneet<br />
tekijät. Siksi voidaan olettaa, että ainakin suurin<br />
osa aineistosta hahmottuvasta relevantista informaatiosta<br />
on tarkasteluissa mukana.<br />
Kun lueteltuja muuttujia sijoitetaan regressiomalleihin,<br />
löytyy yksi muita vahvasti ennustusvoimaisempi<br />
muuttuja: lapsuudenperheessä<br />
politiikasta käytyjen keskustelujen yleisyys. Toiseksi<br />
vahvimmaksi ennustajaksi nousee tietous<br />
vanhempien puoluekannasta, jonka senkin<br />
jo edellä todettiin voivan joissain tapauksissa<br />
kertoa juuri perheen keskustelukulttuurista.<br />
Kolmantena tekijänä, joka säilytti ennustusvoimansa<br />
kaikissa malleissa, oli vanhempien<br />
koulutustaso. Äidin koulutustason merkitys oli<br />
hieman isän koulutustasoa suurempi. Näiden<br />
144<br />
kolmen muuttujan lisäksi olen sisällyttänyt<br />
lopulliseen malliin myös lapsuudenperheen<br />
tulotason. Kuten jo edellä todettiin, tulotason<br />
vaikutus ei näytä olevan yksiselitteinen ja joka<br />
tapauksessa se on vähäinen, joten sen voisikin<br />
mallista poistaa ilman, että mallin ennustuskyky<br />
käytännössä heikkenisi. Olen silti jättänyt sen<br />
mukaan, koska voi pitää maininnan arvoisena,<br />
että hyvin toimeentuleva lapsuudenperhe näyttää<br />
hieman heikentävän nuoren todennäköisyyttä<br />
kuulua politiikasta erittäin kiinnostuneiden<br />
joukkoon, tai vastaavasti kääntäen, heikommin<br />
toimeentulevan perheen nuoren todennäköisyys<br />
kiinnostua politiikasta voi olla hieman<br />
muita suurempi. Mallin taulukkoesitys löytyy<br />
artikkelin viitteiden lopusta. (Ks. Taulukko 1)<br />
Lopulliseen malliin jääneet selittävät<br />
muuttujat ovat muutamaa osaluokkaa lukuun<br />
ottamatta tilastollisesti erittäin merkitseviä.<br />
Malli selittää vaihtelua kohtuullisen hyvin,<br />
selitysasteen tunnuslukujen perusteella jopa<br />
43–58 % aineiston vaihtelusta. Samoin se ennustaa<br />
varsin hyvin havaintojen jakautumista<br />
(erittäin kiinnostuneista malli ennustaa oikein<br />
84,2 %; ei lainkaan kiinnostuneista 75,6 %).<br />
Ajatuskokeeksi esitetyn ”vedonlyönnin” ”apuvälineenä”<br />
mallista olisi selvää hyötyä: mallin<br />
esiin poimimilla tekijöillä voidaan todellakin<br />
ennustaa vastaajien jakautumista politiikasta<br />
erittäin kiinnostuneisiin ja ei lainkaan kiinnostuneisiin.<br />
Tietty varauksellisuus on kuitenkin tarpeen<br />
tuloksia arvioitaessa, eikä tunnuslukuihin<br />
ole syytä kiinnittää yksityiskohtaista huomiota.<br />
Analyysin erikoisuutena on ainoastaan<br />
vastaajien poliittisen kiinnostuksen ääripäiden<br />
luok kien ottaminen mukaan malleihin. Lopulliseen<br />
malliin jää tällöin vain 417 vastaajaa kaikista<br />
1900:sta, sillä vastaajien suuri massa sijoittuu<br />
poliittisessa kiinnostuksessaan juuri keskivälille<br />
(jonkin verran tai vain vähän kiinnostuneisiin).<br />
Tämä vaikuttaa tilastoteknisesti analyysiin ja<br />
tietysti myös asettaa kyseenalaiseksi sen, missä<br />
määrin otos tällöin enää vastaa populaatiota.<br />
Toisaalta varauksellisuus on suhteellista, eikä
Change language