Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Jälleen tulkinta voi kääntää havainnon kahteen<br />
eri suuntaan: osa heikommin toimeen tulleiden<br />
perheiden lapsista aktivoituu poliittisesti<br />
hieman keskimääräistä enemmän (ehkä juuri<br />
taustansa vuoksi), tai sitten osalla poliittisesti<br />
valveutuneemmista nuorista on taipumus tulkita<br />
lapsuudenperheensä tulotaso hieman keskimääräistä<br />
matalammaksi (kuten voisi helposti<br />
kuvitella vasemmisto-orientoituneista nuorista).<br />
Asian voi katsoa jäävän tässä yhteydessä ratkaisemattomaksi,<br />
sillä aineisto ei tarjoa mitään<br />
selvää näyttöä siitä, että nuorten arvioimalla<br />
lapsuusperheen tulotasolla olisi tilastollisesti<br />
merkitsevä yhteys politisoitumiseen. Joka<br />
tapauksessa jo tätäkin voi pitää myönteisenä<br />
signaalina: barometriaineiston valossa ei siis näytä<br />
siltä, että perheen taloudellinen pääoma olisi<br />
vaikuttanut Suomessa merkittävästi nuorten<br />
politisoitumiseen – ainakaan tähän mennessä:<br />
vastaajista vanhimmat ovat syntyneet 1983 ja<br />
nuorimmat 1997. Ehkäpä jotkin taloudellisen,<br />
sosiaalisen ja poliittisen tasa-arvoisuuden<br />
oletukset ovat vielä pitäneet kutinsa monista<br />
eriarvoistumisen kehityssuunnista huolimatta.<br />
MitKÄ peRHeteKiJÄt VAiKUttAVAt<br />
VAHViMMiN pOlitiSOitUMiSeeN?<br />
Edeltävästä on jo huomattu, että ainakin yksinään<br />
tarkasteltuina useimmilla oletetusti merkityksellisillä<br />
tekijöillä näyttäisi <strong>Nuorisobarometri</strong>n<br />
aineiston perusteella olevan myös Suomessa<br />
yhteyksiä nuorten politisoitumiseen. Siitä ei<br />
voida vielä kuitenkaan päätellä paljoakaan eri<br />
tekijöiden vaikutuksen vahvuudesta eikä niiden<br />
kietoutumisesta toisiinsa. Niinpä tarkastelen<br />
lopuksi lyhyesti eri tekijöiden yhteisvaikutusta<br />
ja suhteellista voimakkuutta regressiomallien<br />
avulla.<br />
Nuorten poliittista sosialisaatiota tutkittaessa<br />
on tarpeen pohtia erityisesti ääripäiden<br />
taustalta löytyviä syitä: miksi jotkut aktivoituvat<br />
muita enemmän ja toiset jäävät kokonaan<br />
passiivisiksi; mitkä taustatekijät kasautuvat<br />
yhtäältä politiikasta erityisen kiinnostuneille<br />
nuorille ja mitkä täysin kiinnostumattomille?<br />
143<br />
Poliittisen kiinnostuksen ääripäihin jakautuvia<br />
nuoria kannattaa tarkastella toisiinsa verrattuina<br />
myös siksi, että mittareiden äärivalinnat ovat<br />
vastaajien kannalta varmimpia ja pysyvimpiä<br />
valintoja. Laitaluokkien vastaukset (”erittäin<br />
kiinnostunut” / ”en lainkaan kiinnostunut”)<br />
ovat pysyvämmin valitsijaa määrittäviä asenteita<br />
kuin vastausten keskustat (”jonkin verran kiinnostunut”<br />
/ ”vain vähän kiinnostunut”). Siten<br />
ne ovat tarkasteltujen vastaajien ominaisuuksia<br />
kiinteämmin kuin keskivalinnat, joiden rajat<br />
ylitetään helpommin kumpaankin suuntaan.<br />
Seuraavassa onkin kaikista nuorista vastaajista<br />
eräänlaisena ajatuskokeena otettu erilleen<br />
ne, jotka ovat vastanneet jommankumman ääripään<br />
mukaisesti eli joko politiikasta erittäin<br />
kiinnostuneina tai täysin kiinnostumattomina.<br />
Tilastollisella analyysilla voidaan tarkastella,<br />
millaiset muut tekijät erityisen selvästi erottavat<br />
näitä kahta ryhmää toisistaan. 15 Tällöin parasta<br />
löydettyä tilastollista mallia voi ajatella ikään<br />
kuin parhaana vedonlyönnin apuvälineenä.<br />
Oletetaan, että vedonlyöjä ei tiedä, onko satunnaisesti<br />
tästä joukosta valittu nuori erittäin<br />
vai ei lainkaan kiinnostunut politiikasta. Hänen<br />
on kuitenkin löydettävä sellaiset muut muuttujat,<br />
jotka tehokkaimmin ennustavat nuoren<br />
poliittisen kiinnostuksen tason. Tällöin paras<br />
tilastollinen malli ennustaa muihin vastauksiin<br />
perustuen tehokkaimmin sen, kumpaan<br />
ryhmään kukin vastaaja kuuluu.<br />
Tarkastelin regressiomalleilla selitettävänä<br />
kaksiluokkaisena muuttujana kahta vastaajien<br />
ryhmää: politiikasta erittäin kiinnostuneita (268<br />
vastaajaa) ja ei lainkaan kiinnostuneita (214<br />
vastaajaa). Selittävinä muuttujina puolestaan<br />
tarkastelin useissa eri malleissa seuraavien yhdistelmiä<br />
16 :<br />
• nuoren sukupuoli<br />
• nuoren ikä<br />
• lapsuudenperheen taloudellinen asema<br />
(nuoren arvioimana)<br />
• lapsuuden perhemuoto (kahden vanhemman<br />
koti / yhden vanhemman koti)
Change language