Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
mutta sen sijaan joillain muilla järjestöharrastuksilla<br />
(esim. kansalais-, ihmis oikeus-, ympäristöjärjestöt)<br />
sellainen on havaittavissa .<br />
Tässä yhteydessä katson kuitenkin sosiaalisen<br />
luottamuksen asennemittarin voivan toimia<br />
yksiselitteisempänä ja vakaampana sosiaalisen<br />
pääoman ilmaisimena. 13 Sosiaalista luottamusta<br />
mitattiin kahdeksankohtaisella asennekysymyssarjalla,<br />
jota on tutkimuksissa yleisesti<br />
käytetty sekä kansainvälisesti että Suomessa<br />
(ks. Myllyniemi ja Kortteinen & Elovainio tässä<br />
teoksessa). Käytin mittarista versiota, jossa<br />
sosiaalisen luottamuksen taso laskettiin keskiarvona<br />
vastauksista, jos nuori tai vanhempi oli<br />
vastannut ainakin neljään sarjan kahdeksasta<br />
kysymyksestä.<br />
Kun politiikkakiinnostuksen jakaumia<br />
katsotaan vanhemmilta lasketun sosiaalisen<br />
luottamuksen luokissa (matala, keskitaso, korkea),<br />
erot ovat tilastollisesti merkitseviä. Etenkin<br />
korkean luottamuksen vanhempien lapset<br />
erottuvat jonkin verran muita politiikasta kiinnostuneempina.<br />
Matalimman luottamustason<br />
vanhempien lapsissa on heihin verrattuna yli<br />
kolme kertaa suurempi osuus politiikasta täysin<br />
kiinnostumattomia ja noin puolet vähemmän<br />
erittäin kiinnostuneita. Kun sosiaalista luottamusta<br />
tarkastellaan sen sijaan nuorilta itseltään<br />
mitattuna, erot painuvat hyvin pieniksi. Vanhemman<br />
ja nuoren välinen korrelaatio sosiaalisessa<br />
luottamuksessa on selvä ja tilastollisesti<br />
erittäin merkitsevä, muttei kovin voimakas (ks.<br />
Myllyniemi, s. 45–46). Miksi vanhempien sosiaalisen<br />
luottamuksen yhteys nuorten politiikkakiinnostukseen<br />
tulee näkyviin, mutta nuorten<br />
sosiaalisesta luottamuksesta vastaavaa yhteyttä<br />
ei juuri näyttäisi olevan? Ehkä lasten sosiaalisen<br />
pääoman mittaamisen hankaluudet ilmenevät<br />
juuri tässä. Nuorin ikäryhmä erottuukin<br />
muista keskimäärin alhaisemmalla luottamusmittarin<br />
tuloksellaan. Tämä lienee kuitenkin<br />
teini- ikäisten vastaajien identiteettiprosesseille<br />
ja kasvuvaiheelle ominaista ennemmin kuin luotettavasti<br />
mitattu ja hitaasti muuttuva sosiaalinen<br />
piirre, jollaiseksi se vanhempien kohdalla<br />
142<br />
tulkitaan.<br />
Yllättävänä voi ehkä pitää myös sitä, että<br />
korkean sosiaalisen luottamuksen nuoret<br />
kallistuvat poliittiselta kannaltaan vasempaan<br />
sekä ryhmän sisäisissä osuuksissa että alempien<br />
luottamustasojen nuoriin verrattuna. Toisaalta<br />
vasemmistoon itsensä sijoittaneet nuoret luottivat<br />
instituutioihin keskimääräistä selvästi heikommin.<br />
Kaikkia vastaajia tarkastellen näiden<br />
kahden luottamuksen muodon välillä oli vahva<br />
yhteys, joten vasemmalle kallistuvien nuorten<br />
poikkeama korostuu entisestään. Näiden kahden<br />
luottamuksen muodon tarkempi tarkastelu<br />
voisi jatkossa tuottaa kiinnostavia havaintoja<br />
juuri vasemmistoon lukeutuvien nykynuorten<br />
ajattelutavoista: valtiollisten (byrokraattisten)<br />
instituutioiden kyseenalaistaminen yhdessä<br />
yleisen sosiaalisen ja toisiin ihmisiin kohdistuvan<br />
luottamuksen kanssa on monille heistä<br />
ilmeisen ominaista – mikä tietysti muistuttaa<br />
vasemmisto anarkismin aatemaailmasta.<br />
Taloudellinen pääoma: arvio lapsuudenperheen<br />
toimeentulosta<br />
Yhtenä taustakysymyksenä nuorilta tiedusteltiin<br />
heidän arviotaan siitä, millainen oli lapsuudenperheen<br />
toimeentulo (kymmenportaisella asteikolla).<br />
Mittarissa saattaa olla hieman vastaava<br />
sisäänrakennettu ongelma kuin vasemmisto–<br />
oikeisto-jaossa: suomalaisessa suhteellisen pienten<br />
tulo- ja sosiaalisten erojen yhteiskunnassa ja<br />
vahvasti keskiluokkaisessa kulttuurissa vastaajien<br />
veto kohti toimeentulomittarin keskivaihetta on<br />
niin suuri, että se saattaa vaikeuttaa todellisten<br />
erojen havaitsemista. Etenkin mittarin alapäähän<br />
tulee tilastollisen tulkinnan kannalta liian<br />
vähän valintoja (kahdessa alimmassa toimeentuloluokassa<br />
on yhteensä vain 36 vastaajaa, kun<br />
kysymykseen vastanneita nuoria on kaikkiaan<br />
1894). Niinpä muuttuja jälleen on yhdistelty<br />
kolmeksi luokaksi (matalan, keskitason, korkean<br />
toimeentulon luokat 14 ).<br />
Toimeentulojakaumassa nuorten politiikkakiinnostus<br />
onkin yllättäen vahvinta alimmassa<br />
tuloluokassa, joskaan erot eivät ole suuria.
Change language