Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
sosiaalisen luottamuksen (sosiaalinen pääoma) ja<br />
toimeentulotason (taloudellinen pääoma) mahdollisia<br />
yhteyksiä nuorten politisoitumiseen.<br />
Kulttuuripääoma: huoltajien koulutustaso<br />
Koulutus- ja kulttuuripääoman osalta sosialisaatiotutkimuksissa<br />
on aina syytä tarkastella<br />
ainakin vanhempien koulutustasoa. Sen merkityksestä<br />
on ensinnäkin tutkimusnäyttöä pitkältä<br />
ajalta ja hyvin erilaisista yhteiskunnallisista<br />
konteksteista. Toisekseen tiedetään hyvin koulutustason,<br />
etenkin yliopisto- ja korkeakoulutuksen,<br />
periytyvyyden tendenssi, myös Suomen<br />
kaltaisessa varsin tasa-arvoiseksi oletetussa ilmaisen<br />
korkeakoulutuksen maassa. (Kivinen<br />
& Rinne 1995; Kärkkäinen 2004; Myrskylä<br />
2009; Nori 2011.) Vanhempien koulutustasolla<br />
on näin ollen kahdesti kerrannainen vaikutus<br />
sosialisaatiossa: se vaikuttaa lapsiin jo heidän<br />
vanhempiensa koulutuksen efekteinä mutta<br />
lisäksi koulutustason periytyvyyden myötä myös<br />
lapsen oman koulutuksen vaikutuksina politisoitumiseen.<br />
Poliittisen sosialisaation perushavaintoja onkin<br />
ollut korkeakoulutuksen (Yhdysvalloissa<br />
college-taso) vaikutus poliittisen tietämyksen<br />
140<br />
ja osallistumishalun vahvistajana. (Esim. Delli<br />
Carpini & Keeter 1996; Hillygus 2005; Niemi<br />
& Junn 1998; Suomessa esim. Grönlund 2009;<br />
Rapeli 2010.) Uusimmissa tutkimuksissa oletus<br />
vaikutuksen suunnasta on kuitenkin alkanut<br />
näyttää epävarmalta. On tuotu esiin useita hyvin<br />
perusteltuja tutkimushavaintoja siitä, että<br />
korkeakoulutettujen ja -kouluttamattomien<br />
nuorten väliset erot muun muassa poliittisissa<br />
tiedoissa ja asenteissa ovat näkyvissä jo ennen<br />
korkeakoulutusta. (Esim. Highton 2009; Kam<br />
& Palmer 2008.) Tällöin eroa ei synnyttäisikään<br />
koulutuksen sisältö tai sen tarjoama sosialisaatiokonteksti<br />
(kokemukset, opiskelutoverit jne.),<br />
vaan jokin varhaisempi eriyttävä vaikutus sekä<br />
koulutusodotuksen että politisoitumisen suhteen.<br />
Tällainen hypoteesi suuntaa tietysti katseen<br />
perhesosialisaatioon kaikissa eri muodoissaan.<br />
On siten merkittävää ja huolestuttavaa,<br />
että Suomessa on vastaavasti todettu selviä eroja<br />
ammattikoululaisten ja lukiolaisten poliittisen<br />
tietämyksen ja osallistumishalun välillä lukiolaisten<br />
eduksi (Koskimaa ym. 2010). Havainnot<br />
vastaavat varsin osuvasti yhdysvaltalaisia tutkimustuloksia<br />
college-opintoihin suunnanneiden<br />
nuorten ja muiden nuorten eroista. 11<br />
KUVIO 4. “Kuinka kiinnostunut olet politiikasta?” Vertailu äidin koulutustason<br />
mukaan. (%)<br />
ERITTÄIN<br />
KIINNOSTUNUT<br />
JONKIN VERRAN<br />
KIINNOSTUNUT<br />
Äidillä yliopistotutkinto<br />
Äidillä ammattikorkeakoulututkinto<br />
Äidillä opisto- tai ylioppilastutkinto<br />
Äidillä ammatillinen perustutkinto<br />
Ei tutkintoa<br />
VAIN VÄHÄN<br />
KIINNOSTUNUT<br />
0 % 50 % 100 %<br />
EN LAINKAAN<br />
KIINNOSTUNUT<br />
21 51 22 5<br />
18 48 29 5<br />
16 54 23 7<br />
9 46 31 13<br />
11 45 34 10
Change language