Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
asennemitta rilla (sekä vanhemmilta että lapsilta),<br />
perheen sosiaalisen verkoston laajuudella ja<br />
vahvuudella, järjestöosallistumisella ja perheen<br />
sosiaalisen koheesion mittareilla. (Ks. näistä barometrin<br />
osalta Myllyniemen katsaus, s. 37–46.)<br />
Kulttuurisen pääoman käsitettä on sen sijaan<br />
sovellettu sosialisaatiotutkimuksessa varsin vähän.<br />
Se yhdistetään etupäässä vain bourdieulaiseen<br />
näkemykseen habituksesta ja yhteiskunnallisesta<br />
distinktiosta eli kulttuurierotteluista symbolisen<br />
pääoman kasaamisen ja intressikilpailun<br />
kentillä. Nähdäkseni sillä voi kuitenkin olla<br />
runsaasti annettavaa sosialisaatiotutkimukselle,<br />
kunhan se muotoillaan muista pääomamuodoista<br />
erottuvaksi mutta niiden kanssa tutkimuksellisesti<br />
yhteensopivaksi. Keskeiseksi alueeksi siinä<br />
voi asettaa koulutuksen (vrt. Kärkkäinen 2004;<br />
tosin monissa muissa pääomamuotojen hahmotelmissa<br />
koulutus jäsennetään ns. inhimillisen<br />
pääoman muodoksi). Kulttuuri- ja koulutuspääoman<br />
indikaattoreita voivat olla esimerkiksi<br />
vanhempien koulutustaso ja lasten tai nuorten<br />
koulutus ja koulumenestys sekä perheen yhteiset<br />
tai lasten omat kulttuuriharrastukset ja muu<br />
kulttuurisuuntautuminen. Koulutusta lukuun<br />
ottamatta näitä kulttuuripääoman osatekijöitä<br />
on varsin harvoin pidetty poliittisen sosialisaation<br />
kannalta merkityksellisinä. Kulttuuriharrastuksilla<br />
ja -suuntautuneisuudella saattaa<br />
kuitenkin olla oma yllättäväkin antinsa lasten<br />
ja nuorten poliittisen kiinnostuksen synnyssä<br />
(ks. Tomperi 2011, 15–17).<br />
Poliittisen pääoman käsitettä ei ole tietääkseni<br />
tässä merkityksessä käytetty lainkaan ainakaan<br />
poliittisen sosialisaation tai nuorten poliittisten<br />
valmiuksien tutkimuksissa. Käsite on tunnettu<br />
lähinnä vain tietyistä Bourdieun tarkasteluista,<br />
joissa hän on käyttänyt sitä ilmaisemaan yksilöiden<br />
suoria poliittisia resursseja, esimerkiksi<br />
yhteyksiä poliittiseen eliittiin ja kykyä ajaa etujaan<br />
poliittisella kentällä. 10 Omassa hahmotelmassani<br />
tarkoitan sillä kuitenkin yksin kertaisesti<br />
sitä, mihin edellä on viitattu ”politisoitumisen”<br />
termillä: lapsuus- ja nuoruusiässä kertyviä<br />
poliittisia valmiuksia, orientaatioita ja resursseja.<br />
139<br />
”Poliittisen pääoman” käsitteen käyttöä tässä<br />
tarkoituksessa voi perustella seuraavasti:<br />
(1) Se kokoaa saman käsitteen alle useita poliittisen<br />
sosialisaation indikaattoreita. Sitä<br />
voidaan mitata esimerkiksi poliittisena<br />
kiinnostuksena, tietämyksenä ja taitoina,<br />
osallistumishaluna, koettuna poliittisena<br />
kyvykkyytenä eli kompetenssina ja niin<br />
edelleen.<br />
(2) Sen on tarkoitus viitata näissä saatuun ”alkupääomaan”<br />
nimenomaan lapsuuden ja nuoruuden<br />
ikävaiheissa, jolloin korostuu, että<br />
lapsuus- ja nuoruusiässä saadut vaikutteet<br />
luovat vähintäänkin perustan myöhemmälle<br />
politisoitumiselle: lapsuuden ja nuoruuden<br />
aikana kertynyt alkupääoma ”otetaan mukaan”<br />
itsenäistyttäessä.<br />
(3) Se pyrkii tuomaan esiin vaikutteiden kumuloituvuuden:<br />
alkupääoma vahvistaa mahdollisuuksia<br />
kartuttaa lisää vastaavaa pääomaa,<br />
resurssia tai kompetenssia myöhemmissä<br />
elämänvaiheissa.<br />
(4) Poliittisen sosialisaation tutkimuksessa se<br />
painottaa juuri poliittisen pääoman osittain<br />
”perittyä” luonnetta: perhe ja vanhemmat<br />
ovat merkittäviä pääoman siirtäjiä.<br />
(5) Tutkimuskäytössä sen hyödyllisyyttä vahvistaa,<br />
että se voidaan yhdistää toisiin jo entuudestaan<br />
kehiteltyihin tutkimuskäsitteisiin<br />
eli muihin pääomamuotoihin sekä niiden<br />
keskinäisiin vaikutussuhteisiin.<br />
Pääomamuotoihin perustuvan mallin etuna<br />
on, että sen avulla voidaan jäsentää perheen<br />
yhteiskunnallista kontekstia, resursseja ja toiminnallista<br />
verkostoa yhtäältä eriytetymmin<br />
kuin vain sosioekonomisena statuksena, mutta<br />
toisaalta kyetään jäsentämään yksittäisistä indikaattoreista<br />
laajempia kontekstitekijöitä. Tämän<br />
artikkelin puitteissa mallia ei ole mahdollista<br />
kehitellä eikä perustella tämän syvemmin, mutta<br />
sovellan sitä seuraavassa esimerkinomaisesti barometriaineiston<br />
havaintojen erittelyssä: tarkastelen<br />
lyhyesti koulutustason (kulttuuripääoma),
Change language