Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
KUVIO 3. Pääomamuotojen malli poliittisen sosialisaation tutkimuksessa.<br />
SOSIAALINEN PÄÄOMA KULTTUURIPÄÄOMA<br />
ongelmana on puolestaan monitulkintaisuus.<br />
Mittarista tulee liian erilaisten muuttujien<br />
yhdistelmä tavalla, joka heikentää joidenkin<br />
merkityksellisten erojen havaitsemista. Etenkin<br />
elämäntilanteen ja koulutustason yhdistäminen<br />
mittarissa ammattialaan ja tulotasoon voi toimia<br />
harhaanjohtavasti.<br />
Ehdotankin toisenlaista mallia perheen<br />
yhteiskunnallisen aseman ja resurssien jäsentämiseksi<br />
poliittisen sosialisaation tutkimuksessa:<br />
politisoitumisen tarkastelua sosiaalisen, kulttuurisen<br />
ja taloudellisen pääoman indikaattoreiden<br />
valossa. (Ks. kuvio 3.)<br />
Pääomamuotojen käsitteiden käyttö<br />
yhteis kuntatutkimuksessa yhdistetään usein<br />
Bourdieun sosiologiseen toiminnan kenttäteoriaan<br />
(ks. esim. Bourdieu 1986; Bourdieu<br />
1998). Esittämässäni hahmotelmassa ei ole kuitenkaan<br />
tarkoitus lainkaan soveltaa Bourdieun<br />
näkemystä pääomalogiikasta. 9 Pääomamuodot<br />
ovat tässä yhteydessä vain teknisesti käyttökelpoinen<br />
ja tutkimuksissa helposti operationalisoitava<br />
jäsennys sinänsä tavanomaisille sosiaalisille<br />
kategorioille, taustatekijöille ja mittareille,<br />
joita käytetään yleisesti lomakekyselyissä.<br />
Jäsennyksen etuna on sosioekonomista asemaa<br />
moniulotteisempi resurssi- ja statustekijöiden<br />
erottelu.<br />
Taloudellinen pääoma on näistä kolmesta<br />
ilmeisin taustatekijä, jonka sisällyttäminen<br />
mihin tahansa poliittisen sosialisaation tutkimusmalliin<br />
on perusteltua, sikäli kuin siitä<br />
POLIITTINEN PÄÄOMA<br />
TALOUDELLINEN PÄÄOMA<br />
138<br />
saadaan tietoa. On kuitenkin olennaista, että<br />
se irrotetaan koulutustasosta, toisin kuin monissa<br />
sosioekonomisen aseman mittareissa.<br />
Taloudellisen pääoman indikaattoreina voidaan<br />
käyttää esimerkiksi perheen tulotasoa ja<br />
varallisuutta, vanhempien työmarkkina-asemaa,<br />
koettua taloudellista tilannetta vanhempien tai<br />
nuoren arvioimana ja esimerkiksi perheen asumismuotoa<br />
ja -väljyyttä.<br />
Sosiaalisen pääoman käsitettä on käytetty<br />
runsaasti osallistumista ja kansalaisaktiivisuutta<br />
koskevissa tutkimuksissa siitä lähtien, kun<br />
Colemanin (1988) ja Putnamin (1993) tulkinnat<br />
tulivat tunnetuiksi. (Suomessa ks. esim.<br />
Ilmonen & Jokinen 2002; Iisakka 2004; yhteydessä<br />
demokratiaindikaattoreihin Grönlund &<br />
Setälä 2006.) Empiiristen tulosten valossa sosiaalisen<br />
pääoman suhde poliittiseen kansalaisaktiivisuuteen<br />
ei ole näyttänyt kuitenkaan yhtä<br />
ilmeiseltä kuin varhaisemmissa teoreettisissa<br />
esityksissä oletettiin (vrt. esim. Hooghe & Stolle<br />
2003; Stolle & Hooghe 2003). Lisäksi on herättänyt<br />
kriittistä keskustelua, mitä sosiaalinen<br />
pääoma ylipäätään lasten kohdalla tarkoittaa<br />
(esim. Ellonen 2008, 36–43). Sosiaalisen pääoman<br />
on kuitenkin todettu jossain määrin periytyvän<br />
vanhemmilta lapsille ja vaikuttavan<br />
moniulotteisesti lasten tulevaisuudennäkymiin<br />
(esim. Weiss <strong>2012</strong>; Suomessa ks. esim. Ellonen<br />
2008; Kärkkäinen 2004). Lapsi- ja nuorisotutkimuksissa<br />
sosiaalista pääomaa voidaan<br />
mitata esimerkiksi sosiaalisen luottamuksen
Change language