Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Esimerkiksi nuorisokulttuurien , kouluopetuksen,<br />
mediaseurannan tai ystäväpiirin ansiosta<br />
poliittisista ja ajankohtaisista aiheista jo peruskouluiässään<br />
kiinnostunut nuori voi yhtä lailla<br />
olla perhekeskustelujen alullepanija ja virikemylly.<br />
Keskustelukulttuurin kannalta voi lopuksi<br />
mainita yhdestä merkityksellisestä jaosta:<br />
lapsuudenkodin perhemuodosta eroteltuna<br />
mo lem pien tai vain toisen vanhemman kanssa<br />
asuneisiin vastaajiin. Vaalitutkimuksissa on<br />
jo kauan tehty havaintoja siitä, että toisten<br />
ihmisten sosiaalinen läheisyys vahvistaa poliittisen<br />
osallistumisen (ainakin äänestämisen)<br />
todennäköisyyttä (esim. Zuckerman ym. 2005).<br />
Käänteisesti tämä näkyy muun muassa siten,<br />
että yksinään asuvat äänestävät perheellisiä harvemmin<br />
ja yksinhuoltajien lapset kiinnittyvät<br />
politiikkaan keskimäärin hieman kahden vanhemman<br />
perheissä kasvaneita lapsia heikommin<br />
(esim. Sandell & Plutzer 2005; Wass 2008, 17).<br />
Vastaava tilastollisesti merkitsevä ja vahvuudeltaan<br />
ainakin oireellinen ero havaitaan myös<br />
barometriaineistosta: molempien vanhempien<br />
kanssa peruskouluiässä asuneet ovat keskimäärin<br />
enemmän politiikasta kiinnostuneita kuin vain<br />
toisen vanhemman kanssa kasvaneet. Perheiden<br />
keskustelukulttuurin kanssa tällä on varsin ilmeinen<br />
yleistettävä yhteytensä. Jos vanhempia<br />
on kotona vain yksi, tällöin ainakaan vanhempien<br />
välisiä poliittisia keskusteluja perheen lapset<br />
eivät arjessaan kuule.<br />
Perheiden yhteiskunnalliset asemat ja resurssit:<br />
poliittinen pääoma ja muut pääomamuodot<br />
Perheen yhteiskunnallisen taustan vaikutusta<br />
nuorten sosialisaatioon on tavallisimmin lähestytty<br />
sosioekonomisen aseman (SES) ja koulutustason<br />
määrein (ks. esim. Conger & Dogan<br />
2006). Sekä varhaisissa että tuoreimmissa<br />
yhdys valtalaistutkimuksissa sosio ekonomisella<br />
asemalla ja koulutustasolla on havaittu olevan<br />
varsin selvä yhteys yksilöiden poliittiseen<br />
kiinnostukseen ja kompetenssiin. Koulutustaso<br />
on puolestaan sosioekonomisen aseman<br />
137<br />
merkittävimpiä taustatekijöitä. Vanhempien<br />
sosio ekonominen asema ja koulutustaso ovat<br />
puolestaan tunnetusti lasten koulutusodotuksen<br />
vahvimpia suuntaajia. Näin ollen vanhempien<br />
koulutustasoa ja perheen sosioekonomista<br />
asemaa ei voida jättää huomiotta poliittisen<br />
sosialisaation tutkimuksissa.<br />
Sosioekonomisen aseman mittareiden soveltaminen<br />
ei kuitenkaan ole yksiselitteistä. Niiden<br />
hallitseva asema tutkimuksissa ansaitseekin<br />
siksi pohdintaa. Suomessa Tilastokeskuksen ja<br />
muiden demografisia tietoja kokoavien organisaatioiden<br />
tavallisesti käyttämä SES-määritelmä<br />
kuuluu seuraavasti: ”Sosioekonominen asema<br />
muodostuu useasta eri luokittelukriteeristä.<br />
Luokituksessa otetaan huomioon henkilön<br />
elämänvaihe (perheenjäsen, opiskelija, ammatissa<br />
toimiva, eläkeläinen jne.) sekä ammatti<br />
ja ammattiasema (yrittäjä, palkansaaja, yrittäjäperheenjäsen)<br />
ammatissa toimivien osalta.<br />
Lisäksi luokitusta täydennetään ammatin ja työn<br />
luonnetta kuvaavilla jaoilla (toimihenkilö- ja<br />
työntekijäjako). Jakoperusteena käytetään osittain<br />
myös toimialaa ja palkansaajien määrää.” 7<br />
Poliittisen sosialisaation tutkimukseen ammatteihin<br />
ja ammattiasemiin perustuva luokittelu<br />
ei sovellu kovin hyvin. Jaottelu on ensinnäkin<br />
liian karkea pääluokissaan ja toisaalta hankalakäyttöinen<br />
lukuisiin alaluokkiin pilkottuna.<br />
Toiseksi sen ongelmana on yksipuolisuus, sillä<br />
työmarkkina-asema tuottaa melko vähän poliittisen<br />
sosialisaation perhevaikutusten kannalta<br />
mielekästä tietoa.<br />
Tutkimuksissa sosioekonomisen aseman<br />
mittari rakennetaankin yleensä monitahoisemmin.<br />
8 Suomessa on tavallista ottaa mukaan<br />
ammattiaseman (ja sitä määrittävän elämäntilanteen,<br />
esim. opiskelun, työttömyyden tai<br />
eläkeläisyyden) lisäksi tulotaso (joskus myös varallisuus),<br />
koulutustaso sekä toisinaan henkilöiden<br />
oma arvio yhteiskunnallisesta asemastaan.<br />
Yhdysvaltalaisissa tutkimuksissa on useimmin<br />
käytetty kolmiosaista mittaria, jonka indikaattoreina<br />
ovat ammattiasema, tulotaso sekä<br />
koulutus. Tällaisen kattavamman SES-mittarin
Change language