Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
suhteessa politiikkakiinnostukseen, havainto on<br />
odotettu: politiikasta kiinnostuneita on selvästi<br />
eniten niiden vastaajien joukossa, joiden kodeissa<br />
on keskusteltu usein politiikasta; täysin kiinnostumattomien<br />
osuus on puolestaan vastaavalla<br />
tavalla korostunut niiden keskuudessa, joiden<br />
kodeissa politiikasta ei keskusteltu koskaan. (Ks.<br />
kuvio 2.) Lähes yhtä selvästi erottuvat toisistaan<br />
vastaajien jakaumat tarkasteltaessa nuorten<br />
politiikkakiinnostusta suhteessa uutisista ja<br />
ajankohtaisista asioista käytyjen keskustelujen<br />
yleisyyteen lapsuudenperheissä. Molemmissa<br />
tapauksissa erot ovat paitsi prosentuaalisesti<br />
selviä, myös tilastollisesti erittäin merkitseviä.<br />
Usein poliittisen perhesosialisaation tutkimuksissa<br />
on pidetty olennaisena indikaattorina<br />
nuorten tietämystä huoltajiensa puoluekannasta<br />
ja äänestysratkaisuista. Myös barometrin valossa<br />
näyttää siltä, että tietämyksellä on yhteys<br />
politisoitumiseen. Joko toisen tai molempien<br />
huoltajien puoluekannatuksen tienneet vastaajat<br />
136<br />
ovat selvästi keskimäärin kiinnostuneempia<br />
politiikasta kuin vastaajat, jotka eivät tiedä tai<br />
osaa sanoa huoltajiensa puoluekantaa. Kun samaa<br />
tilastotietoa katsotaan (tilastoanalyysin kannalta<br />
hieman epäortodoksisesti) vastakkaiseen<br />
suuntaan, poliittisen kiinnostuksen jakaumien<br />
mukaan, ilmiö havaitaan erityisen korostuneena:<br />
politiikasta erittäin kiinnostuneista nuorista<br />
peräti noin 60 % on tiennyt molempien huoltajiensa<br />
puoluekannan ja lisäksi 23 % ainakin<br />
toisen.<br />
Ei toki voida pitää itsestään selvänä, mikä<br />
asetelmassa on riippumaton ja mikä riippuva<br />
muuttuja. Voi olla myös niin, että politiikasta<br />
kiinnostuneemmat nuoret muistavat herkemmin<br />
lapsuudenkotinsa poliittisia keskusteluja<br />
– vaikka poliittinen kiinnostus olisi herännyt<br />
vasta myöhemmin. Toinenkin vaikutussuuntia<br />
koskeva muistutus on tärkeä: ei voida yksiulotteisesti<br />
olettaa, että keskustelujen synnyttäjinä<br />
perheissä olisivat vain vanhemmat.<br />
KUVIO 2. “Kuinka kiinnostunut olet politiikasta?” Vertailu lapsuudenkodin<br />
keskustelujen mukaan (%)<br />
ERITTÄIN<br />
KIINNOSTUNUT<br />
Kuinka usein lapsuudenkodissa<br />
keskusteltiin uutisista tai muista<br />
ajankohtaisista aiheista<br />
Kuinka usein lapsuudenkodissa<br />
keskusteltiin politiikasta<br />
JONKIN VERRAN<br />
KIINNOSTUNUT<br />
Ei koskaan<br />
Hyvin harvoin<br />
Melko harvoin<br />
Melko usein<br />
Hyvin usein<br />
Ei koskaan<br />
Hyvin harvoin<br />
Melko harvoin<br />
Melko usein<br />
Hyvin usein<br />
VAIN VÄHÄN<br />
KIINNOSTUNUT<br />
0 % 50 % 100 %<br />
EN LAINKAAN<br />
KIINNOSTUNUT<br />
11 28 26 34<br />
10 37 38 16<br />
9 48 30 14<br />
16 52 26 6<br />
32 44 19 5<br />
7 33 35 25<br />
6 44 36 14<br />
12 54 27 5<br />
31 56 12 1<br />
65 28 5 2
Change language