Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
asemoitumisen arvioinneissa on suhteellisen<br />
suuri, noin neljännes (26 % ei ole osannut<br />
arvioida äitinsä ja 25 % isänsä sijoittumista).<br />
Runsas 9 % nuorista ei osannut tai halunnut<br />
sijoittaa myöskään itseään tälle skaalalle, joten<br />
osalle heistä koko jako lienee siinä määrin epäselvä,<br />
ettei myöskään vanhempien sijoittaminen<br />
onnistu. Joka tapauksessa jäljelle jää merkittävä<br />
vähemmistö, jolla ei ole käsitystä vanhempiensa<br />
asemoitumisesta, vaikka he tavalla tai toisella<br />
hahmottavat skaalan luonteen ja osaavat sijoittaa<br />
itsensä sille.<br />
Keskustelukulttuuri<br />
Nuorten tiedot vanhempiensa poliittisista kannoista<br />
ja muun muassa puoluevalinnoista voivat<br />
kertoa epäsuorasti siitä, kuinka paljon kodeissa<br />
keskustellaan poliittisista aiheista. Perusoletuksena<br />
tutkimuksissa on usein ollut, että nuorten<br />
tiedot vanhempiensa poliittisista mieltymyksistä<br />
heijastelevat kodeissa käytyjen keskustelujen<br />
määrää ja laatua: on luontevaa olettaa, että<br />
enemmän näistä aiheista vanhempiensa kanssa<br />
keskustelevat lapset ovat muita paremmin perillä<br />
vanhempiensa kannoista.<br />
Kovin suoraviivaisia päätelmiä barometrin<br />
pohjalta ei voi kuitenkaan tehdä. Kuten Myllyniemi<br />
katsauksessaan toteaa, tieto vanhempien<br />
puoluekannasta tai lapsuudenkodissa käytyjen<br />
poliittisten keskustelujen yleisyys eivät näytä<br />
ainakaan selvästi heijastuvan siihen, kuinka<br />
tarkasti nuori on osannut sijoittaa vanhempansa<br />
vasemmisto–oikeisto-skaalalle. Toisaalta juuri<br />
tässä yhtenä taustaselittäjänä voi olla skaalan<br />
puutteellisuus suomalaisen puoluekentän jäsentäjänä.<br />
Vaikka nuori tietäisikin vanhempiensa<br />
puoluekannan ja keskustelisi politiikasta<br />
keskimääräistä useammin heidän kanssaan, se<br />
ei silti edesauta vanhempien sijoittamista vasemmisto–oikeisto-jakoon,<br />
jos jako itsessään on<br />
häilyvä tai heikosti suomalaista puoluekenttää<br />
jäsentävä. Tätä kukin lukija voi testata helposti<br />
omalla kohdallaan: vaikka pitäisi itseään<br />
politiikkaan perehtyneenä ja samalla arvelisi<br />
tietävänsä tai tietäneensä kohtuullisen paljon<br />
135<br />
omien vanhempiensa poliittisista näkemyksistä<br />
tai äänestysvalinnoista, saattaa heidän sijoittamisensa<br />
yksiulotteiseen ideologiseen skaalaan<br />
olla silti varsin hankalaa.<br />
Lapsuudenperheessä käytyjen poliittisten<br />
keskustelujen tavallisuutta tiedusteltiin barometrissä<br />
myös suoraan. Kysymyksen ”Kun olit<br />
peruskouluikäinen, kuinka usein perheessäsi<br />
keskusteltiin politiikasta?” vastausten jakauma<br />
kolmeen tasoon luokiteltuna muodostui seuraavaksi:<br />
usein tai melko usein politiikasta ilmoitti<br />
keskustellun 18 % vastaajista, melko<br />
harvoin tai hyvin harvoin 60 %, ja 22 % ilmoitti,<br />
ettei politiikasta keskusteltu koskaan.<br />
Vain pieni vähemmistö vastaajista muistaa siis<br />
saaneensa usein poliittisen keskustelun sosiaalista<br />
mallia vanhemmiltaan. Toki voitaisiin<br />
aina epäillä, etteivät vanhimmat vastaajat enää<br />
kovin luotettavasti muista yksityiskohtia peruskouluikävaiheensa<br />
perhearjesta. Se ei kuitenkaan<br />
tässä tapauksessa selitä muistikuvia poliittisten<br />
keskustelujen vähäisyydestä, sillä jakauma on<br />
lähes täysin samanlainen tarkasteltaessa vain<br />
15–19-vuotiaiden ikäryhmää, joilla puolestaan<br />
peruskouluiän voi olettaa olevan tuoreessa muistissa:<br />
poliittisia keskusteluja ilmoittavat käydyn<br />
usein 21 %, harvoin 57 % ja ei koskaan 21 %.<br />
Keskustelut uutisista ja ajankohtaisista aiheista<br />
ovat sen sijaan selvästi tavallisempia, joskin<br />
niidenkin suhteen puolet nuorista on kokenut<br />
varsin vähäiseksi vuorovaikutuksen kotonaan:<br />
usein niistä muistaa keskustellun 51 % vastaajista,<br />
harvoin tai ei koskaan 49 %.<br />
Keskustelujen yleisyydellä näyttää olevan<br />
sittenkin tietty yhteys lasten kykyyn (tai haluun)<br />
sijoittaa huoltajansa vasemmisto–oikeistoasteikolle:<br />
noin puolet niistä, jotka ilmoittivat,<br />
ettei heidän perheessään keskusteltu politiikasta<br />
lainkaan, ei osaa tai ei muusta syystä sijoita huoltajiaan<br />
skaalalle lainkaan; vastaava osuus usein<br />
tai melko usein politiikasta keskustelleissa on<br />
suhteessa puolet pienempi (alle neljänneksen) ja<br />
ero myös melko harvoin tai hyvin harvoin keskustelleisiin<br />
on selvä ja tilastollisesti merkitsevä.<br />
Kun tarkastellaan vastaajien jakaumia
Change language