Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
puuttuminen tarjoaa huomattavan todisteen<br />
sitä teoriaa vastaan, että poliittiset asenteet kehittyisivät<br />
yleisesti kapinoinnin ja vanhempiin<br />
kohdistetun vastustuksen merkeissä.” (Hyman<br />
1969/1959, 55. Suom. TT.) Vaikka toisinaan<br />
julkisuudessa esiintyy suorastaan stereotypiana<br />
oletus, että kapinointi kuuluu nuoruusikään, ei<br />
oletus selvästikään päde yhteiskunnallisiin ja<br />
maailmankatsomuksellisiin kantoihin. Nuorten<br />
identiteetin etsintään ja itsenäistymiseen<br />
usein yhdistetyt irtiotot käyttäytymisessä ja<br />
elämäntavassa näyttävät tämänkin havainnon<br />
valossa olevan eri asioita kuin poliittinen tai<br />
katsomuksellinen radikalismi suhteessa edeltäviin<br />
sukupolviin. Uusimpien yhdysvaltalaistutkimusten<br />
karkea yleistys on jopa yllättävän<br />
samankaltainen kuin Hymanin teoksesta hahmottuva<br />
vastaava: yli puolet lapsista omaksuu<br />
vanhempiaan muistuttavat poliittiset asenteet,<br />
ja heistä suurimmalla osalla vaikutus on pitkäjänteisesti<br />
pysyvä myös myöhemmällä iällä.<br />
(Esim. Jennings ym. 2009; Murugesan ym.<br />
2009; Sears & Funk 1999.) Suomessa vastaavia<br />
mittavia seurantapaneeleita ei ole, mutta juuri<br />
nämä <strong>Nuorisobarometri</strong>n havainnot vastaavat<br />
varsin suoraan yhdysvaltalaistutkijoiden tuloksia<br />
prosentuaalisestikin.<br />
Iän mukana vahvistuvaan itsenäistymiseen ja<br />
katsomusten erkaantumiseen viittaa kuitenkin<br />
se, miten nuorten arvioima erimielisyys vanhempiensa<br />
kanssa hieman kasvaa nuorimmasta<br />
ikäryhmästä vanhimpaan. Huoltajien arvio ei<br />
sen sijaan noudata samaa kaavaa, vaan joissain<br />
aiheissa päinvastoin juuri 15–19-vuotiaiden<br />
vanhemmat arvioivat näkemyserot suurimmiksi.<br />
Tämä voi olla ilmentymää juuri edellä<br />
mainitusta kaksijakoisuudesta: vielä kotona<br />
asuvien nuorten vanhemmat voivat olettaa<br />
itsenäistymisprosessin ristiriitojen kertovan<br />
myös katsomuksellisista ja yhteiskunnallisista<br />
mielipide-eroista, vaikka käytännössä arjessa<br />
heräävät riidat koskisivat esimerkiksi päihteitä,<br />
ajankäyttöä, seurustelua ja muita vastaavia<br />
käyttäytymisen sosiaalisia seikkoja. 5 Kotoa pois<br />
muuttaneista nuorista on vanhempien sen sijaan<br />
134<br />
helpompi pitää yllä sopuisia mielikuvia, vaikka<br />
nämä puolestaan ovat irtaantuneet hieman<br />
etäämmälle vanhempiensa maailmankuvasta.<br />
Konsensuaalisuuden kuvaa vahvistaa<br />
myös tarkastelu, jossa verrataan nuorten ja<br />
heidän huoltajiensa pareittaista sijoittumista<br />
vasemmisto– oikeisto-skaalalle. (Ks. Myllyniemen<br />
katsaus, s. 32.) Korrelaatiomatriisista huomataan,<br />
että kaikki yhteydet ovat vahvasti positiivisia<br />
ja tilastollisesti merkitseviä. Nuorten ja<br />
vanhempien itse ilmoittaman sijoittumisen korrelaatioita<br />
voi pitää skaalan asteikon ja sisällön<br />
huomioon ottaen varsin korkeina. Kun asteikko<br />
yksin kertaistetaan viisiportaiseksi, voidaan todeta,<br />
että 65 prosentilla itsensä kauimmas oikealle<br />
laidalle (alkuperäisellä asteikolla 9–10) sijoittavista<br />
nuorista myös kyselyyn vastannut huoltaja<br />
(V1) sijoittuu skaalassa oikealle keskustasta (7–<br />
10), ja vastaavasti 55 prosentilla laitimmaiseen<br />
vasemmistoon sijoittuvista nuorista huoltaja<br />
sijoittuu vasemmalle keskustasta. Ääripäihin<br />
meneviä vastakkaisuuksia vanhempi– nuorivertailupareissa<br />
on kummassakin suunnassa<br />
vain alle 10 prosenttia.<br />
Erityisen kiinnostavaa on, että nuoret arvioivat<br />
läheisyytensä vanhempiensa poliittiseen<br />
asemoitumiseen vielä selvästi tiiviimmäksi kuin<br />
se vanhempien omaan vastaukseen verrattuna<br />
näyttäisi olevan. Etenkin tämä kertoo vahvasti<br />
perheissä laajasti vallitsevasta konsensuaalisuudesta:<br />
nuoret kokevat sijoittuvansa poliittiselta<br />
kannaltaan jopa lähemmäs vanhempiaan kuin<br />
todellisuudessa saattaa olla. Varsin harva nuori<br />
kokee tarvetta selvään irtiottoon vanhemmistaan<br />
poliittisissa näkemyksissään. Nuorten<br />
arvion ja vanhempien oman ilmoituksen väliseen<br />
eroon saattaakin olla yhtenä syynä myös<br />
vanhempien taipumus arvioida kyselyissä omaa<br />
sijoittumistaan varovaisemmin, toisin sanoen<br />
keskusta hakuisemmin. Jos mittari voitaisiin<br />
tässä mielessä ”kalibroida”, voisivat poliittisen<br />
sijoittumisen erot näyttää entistäkin vähäisemmiltä.<br />
6<br />
Toisaalta ei pidä unohtaa, että ”en osaa<br />
sanoa” -vastaajien osuus vanhempien poliittisen
Change language