Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
ovat kuitenkin yleisyytensä ja luontevuutensa<br />
ansiosta käyttökelpoisia mittareita, kunhan<br />
muistetaan mainitut erityispiirteet niistä tehtäviä<br />
tulkintoja arvioitaessa.<br />
tUtKiMUKSelliSiA NÄKöKUlMiA<br />
peRHeVAiKUtUKSeN<br />
KARtOittAMiSeeN<br />
Tarkastelen artikkelissa etenkin politiikkakiinnostuksen<br />
vaihtelua useista sellaisista<br />
näkö kulmista, joista on poliittisen sosialisaation<br />
tutkimuksessa runsaasti esimerkkejä ja<br />
tutkimus tuloksia. Poliittisen perhesosialisaation<br />
tutkimushistoriasta voi jäsentää esiin tyypillisiä<br />
lähestymistapoja seuraavasti:<br />
(1) Välittymisoletus ja suorat<br />
asennevastaavuudet<br />
Aivan tutkimusaiheen varhaisimmista vaiheista<br />
alkaen (esim. Hyman 1959) on tehty eräänlaista<br />
perustutkimusta, jossa pyritään selvittämään<br />
lasten ja vanhempien välisiä yhtäläisyyksiä<br />
muun muassa asenteissa, tiedossa, kiinnostuksessa,<br />
osallistumishalussa tai esimerkiksi<br />
puolue kiinnittymisessä. Usein taustaoletuksena<br />
on ollut, että perheessä tapahtuva primaarisosialisaatio<br />
on merkittävin vaikuttaja myös<br />
poliittisten asenteiden omaksumisessa. (Ks.<br />
Tomperi 2011.) Tavoitteena on ollut ensisijassa<br />
osoittaa, että vanhemmilla ja perhetaustalla on<br />
selvä vaikutuksensa ja vaikutus on tilastollisesti<br />
systemaattista. Monesti ei ole edes esitetty teorioita<br />
tai malleja siitä, mihin asenteiden välittyminen<br />
vanhemmilta lapsille perustuisi. Huomio<br />
kiinnittyy tällöin tiedostettuihin poliittisiin kantoihin,<br />
arvoihin ja asenteisiin. Vanhempien ja<br />
heidän lastensa asennevastaavuuksia ja niiden<br />
pitkäkestoista pysyvyyttä on tuoreimmissa tutkimuksissa<br />
onnistuttu todentamaan mittavilla<br />
tilastollisilla seuranta-aineistoilla (esim. Jennings<br />
ym. 2009; Murugesan ym. 2009; Plutzer 2002;<br />
Sears & Funk 1999).<br />
131<br />
(2) Perheen kasvatusilmapiiri ja<br />
keskustelukulttuuri<br />
Toisen tyypillisen tutkimuskohteen on tarjonnut<br />
perheen vuorovaikutussuhteiden laatu, esimerkiksi<br />
kommunikaatiotottumukset ja kasvatuksellinen<br />
ilmapiiri. Yksi suosittu tulkinta on<br />
ollut, että ne voivat ruokkia lapsessa ja nuoressa<br />
kiinnostusta ajankohtaisuuksiin ja yhteiskunnallisiin<br />
ilmiöihin sekä toisaalta halua ilmaista itse<br />
kantaansa. Heräävä kiinnostus ja itseilmaisun<br />
valmiudet ovat tällöin merkityksellisintä, niiden<br />
suuntautuminen ja maailmankuvalliset sisällöt<br />
(esim. vasemmisto–oikeisto-sijoittuminen) voivat<br />
sen sijaan ohjautua monien muiden myöhempien,<br />
satunnaisten, episodisten ja ikäkausille<br />
ominaisten tekijöiden (opinnot, ystäväpiiri,<br />
työ, oma perhe jne.) myötä. Huomio kiinnittyy<br />
tällöin ennemmin toiminnan ja keskustelun<br />
käytäntöihin perheessä kuin vanhempien<br />
sisällöllisiin poliittisiin käsityksiin. Perheessä<br />
vallitseva toiminta-, kasvatus- ja tunne kulttuuri<br />
voidaan ajatella myös riippumattomaksi sekä<br />
perheen yhteiskunnallisesta asemasta että<br />
vanhempien poliittisista näkemyksistä. 3 (Ks.<br />
esim. Chaffee ym. 1973; McDevitt & Chaffee<br />
2002a; McDevitt & Chaffee 2002b; McDevitt<br />
& Kiousis 2007.)<br />
(3) Perheen yhteiskunnallinen asema ja resurssit<br />
Kolmas laajalti sovellettu lähestymistapa on<br />
tarkastella perheen tausta- ja kontekstitekijöitä<br />
eikä niinkään vanhempien asenteita ja katsomuksia<br />
tai perheen vuorovaikutussuhteita.<br />
Perustavana oletuksena on ollut, että esimerkiksi<br />
luokka-asema (tai sosioekonominen status),<br />
taloudelliset ja sosiaaliset resurssit sekä muiden<br />
muassa vanhempien koulutustaso määrittävät<br />
lasten kasvuympäristöä tavalla, joka ohjaa<br />
poliittista sosialisaatiota. Toisinaan on myös<br />
esitetty, että vanhempien tietoiset pyrkimykset<br />
antaa poliittista kasvatusta tai välittää näkemyksiään<br />
vaikuttavat vähemmän kuin lasten<br />
ja nuorten sosiaalistuminen yhteis kunnallisen<br />
asemansa mukaiseen asennemaaperään.<br />
(Näkemys oli tietysti keskeinen jo aikoinaan
Change language