Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
poikkeuksellista ja poikkeuksellisen puhuttua<br />
vaali-ilmiötä: maaliskuun 2011 eduskuntavaaleissa<br />
perussuomalaisten menestys ja sen herättämä<br />
erittäin vilkas debatti, presidentinvaaleissa<br />
tammi– helmikuussa <strong>2012</strong> vihreiden Pekka<br />
Haaviston yllättävä nousu toiselle kierrokselle<br />
ja sosiaalisessa mediassa erittäin tehokkaasti<br />
levinnyt kampanja. Harvinaisen elävän julkisen<br />
keskustelun ja vahvan näkyvyyden lisäksi näissä<br />
molemmissa on huomattavaa se, että poliittinen<br />
kilpailuhaaste on tullut kolmen perinteisesti<br />
suuren puolueen ulkopuolelta. Molemmat<br />
vaalit ovat täten harvinaislaatuisella tavalla sähköistäneet<br />
suomalaisen politiikan tavallisesti<br />
tasapaksua tunnelmaa, joten ei ole ihme, että<br />
niiden vaikutus näkyy myös <strong>Nuorisobarometri</strong>n<br />
tuloksissa.<br />
Tavallaan vaali-ilmiöt vahvistavat myös<br />
poliittisen kiinnostuksen asennemittarin luotettavuutta.<br />
Jos mitään selvää kiinnostuksen<br />
lisääntymistä ei olisi tässä kyselyssä havaittu,<br />
olisi syytä miettiä, onko mittari enää ylipäätään<br />
(nuorten ikäluokissa) toimiva. Nyt tulokset<br />
vastaavat täysin odotuksia, joten voidaan arvella,<br />
että nykynuoretkin mieltävät ”poliittisen<br />
kiinnostuksen” tarkoittavan kutakuinkin<br />
samaa kuin vanhemmat ikäpolvet. Niinpä se<br />
on edelleen nuorisokyselyissä tarkastelun arvoinen<br />
mittari ”politiikka”-termin mahdollisesti<br />
muuttuvista tulkinnoista huolimatta. Ajankohtaisuuksien<br />
hyvinkin vahva näkyvyys mittarin<br />
tuloksissa antaa joka tapauksessa muistutuksen,<br />
että havaintoja on aina tarpeen pohtia myös<br />
kyselyajankohdan erityispiirteisiin nähden. Jos<br />
poikkeukselliset vaali-ilmiöt eivät jatku kunnallisvaaleissa,<br />
eikä mitään muutakaan vastaavaa<br />
nouse mediassa keskeiseen ja debatoituun<br />
asemaan, voi ennakoida nuorten kiinnostuksen<br />
tason jälleen laskevan hieman, jos samaa kysymystä<br />
käytetään vuoden 2013 barometrissä.<br />
Vasemmisto–oikeisto-sijoittuminen on samoin<br />
jo varhaisimmissa politisoitumisen kyselytutkimuksissa<br />
sovellettu asennemittari. Siihenkin<br />
liittyy suomalaisessa poliittisessa maastossa<br />
piirteitä, jotka on syytä tiedostaa mittarin<br />
130<br />
tuottamia havaintoja arvioitaessa. Ideologisesti<br />
vahvan kaksijakoisissa ja aivan erityisesti kaksipuolueisissa<br />
järjestelmissä vasemmisto–oikeistomittarin<br />
tulkinta on helpompaa kuin täällä.<br />
Myös osa monipuoluejärjestelmistä jakaantuu<br />
varsin selvästi poliittiseen oikeistoon ja vasemmistoon<br />
(esim. Espanja, Iso-Britannia, Ranska,<br />
Ruotsi). Suomalaisen monipuoluejärjestelmän<br />
yhtenä erityispiirteenä voi sen sijaan pitää useiden<br />
sellaisten puolueiden melko korkeaa ja vakiintunutta<br />
suosiota, joilla ei ole ilmeistä sijaintia<br />
yksiulotteisella skaalalla: keskusta, vihreät,<br />
perussuomalaiset, ruotsalainen kansanpuolue<br />
ja jopa kristilliset ovat kaikki omalla tavallaan<br />
hankalasti vasemmisto–oikeisto-jakoon sijoitettavissa.<br />
2<br />
Niinpä Suomessa mittarin keskikohtaan<br />
hakeutuu vastaajia hyvin erilaisista syistä. Osa<br />
kokee olevansa aidosti ideologialtaan juuri ”keskustaa”,<br />
osa taas näkee itsensä vasem misto–<br />
oikeisto-jaon ”tuolla puolen” (tai ”edellä”, kuten<br />
vihreiden slogaani on kuulunut). Luultavasti<br />
vielä näitäkin suurempi osa valitsee keskikohdan<br />
tällaisten mittareiden tavallisen psykologisen<br />
tulkinnan vuoksi – heille se ei olekaan ilmaisu<br />
ideologisesta kannasta vaan epäröinnistä,<br />
välinpitämättömyydestä aihetta kohtaan tai<br />
muunlaisesta ”ei-poliittisuudesta”. Näin voi<br />
tulkita myös barometrin signaaleista. Poliittinen<br />
kiinnostus vahvistuu sekä vasemmalle<br />
että oikealle itsensä sijoittaneiden vastaajien<br />
joukossa. Kiinnostumattomia on eniten skaalan<br />
keskikohtaan itsensä sijoittaneissa. (Ks. Myllyniemen<br />
katsaus.) Tämä tuskin voi ainakaan<br />
tässä ajankohtaisessa tilanteessa selittyä sillä,<br />
että skaalan keskivaiheille itsensä sijoittaneet<br />
vihreiden, perussuomalaisten tai keskustan kannattajat<br />
olisivat muita keskimääräistä vähäisemmin<br />
politiikasta kiinnostuneita. Niinpä monet<br />
ovat varmasti mieltäneet asteikon keskiosan<br />
ei-poliittiseksi valinnaksi.<br />
Sekä politiikkakiinnostuksen neliportaisessa<br />
asteikossa että kymmenportaisessa vasemmisto–oikeisto-skaalassa<br />
on siis omat tulkinnalliset<br />
haasteensa politisoitumisen indikaattoreina. Ne
Change language