Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
(perhe, koulu ja media; ks. esim. Kiousis &<br />
McDevitt 2008; McDevitt & Kiousis 2007).<br />
Jonkin verran aivan uutta tutkimusta löytyy<br />
myös nuorten keskinäisestä, vertaisryhmissä<br />
tapahtuvasta vuorovaikutuksesta ja sen poliittisesta<br />
sosialisaatioefektistä (esim. Gordon &<br />
Taft 2011).<br />
Suomessa on moniin muihin maihin verrattuna<br />
tutkittu poliittista sosialisaatiota varsin<br />
vähän. (Ks. esim. Elo 2011; Elo <strong>2012</strong>; Koskimaa<br />
ym. 2010; Tomperi 2011; Wass 2008.) Toisaalta<br />
Suomea voi pitää yhtenä edelläkävijöistä<br />
nuorisotutkimuksellisen tiedon kartuttamisessa<br />
systemaattisesti ja pitkäjänteisesti – ja siinä<br />
keskeinen rooli on tietysti ollut vuonna 1994<br />
käynnistyneillä Nuorisobarometreillä. Niinpä<br />
nuorten asenteista ja käsityksistä on varsin paljon<br />
vertailukelpoista tutkimusaineistoa, vaikka<br />
laajempia tutkimuksia asenteiden syntysyistä ei<br />
ole juurikaan tehty. Tuoreimpaan <strong>Nuorisobarometri</strong>in<br />
sisällytettiin ensimmäistä kertaa nuorten<br />
vastaajien lapsuudenaikaisille huoltajille<br />
suunnattu kysely sekä aiempaa enemmän myös<br />
nuorten kyselyyn kysymyksiä, jotka kartoittavat<br />
perhetaustaa. Barometrin aineisto tarjoaa<br />
täten useita mahdollisuuksia seuloa esiin perhevaikutusten<br />
poliittisuutta – yhden artikkelin<br />
puitteissa niistä on mahdollista sivuta vain osaa.<br />
Barometrissa nuorilta tiedusteltiin poliittisen<br />
kiinnostuksen tasoa sekä sijoittumista vasemmisto–oikeisto-akselille.<br />
(Ks. Myllyniemen<br />
katsaus tässä teoksessa.) Hahmotan nämä kaksi<br />
seuraavassa ”politisoitumisen” indikaattoreiksi<br />
– viitaten politisoitumisella poliittisten valmiuksien<br />
vahvistumiseen. Näkökulma on ”perinteiseen”<br />
politiikkakäsitykseen rajattu ja sidottu<br />
siinä mielessä, että se jättää avoimeksi, missä<br />
määrin nuorten ikäluokissa kansalaisaktivismi<br />
mielletään tavalla, jota nämä indikaattorit eivät<br />
tavoita. 1 Tarkoitus ei ole suinkaan vähätellä<br />
muunlaisen – epämuodollisen, epävirallisen, uuden,<br />
suoran ja niin edelleen – yhteiskunnallisen<br />
aktivismin poliittista merkitystä (siitä ks. esim.<br />
Gretschel & Kiilakoski <strong>2012</strong>; Hoikkala 2009;<br />
Laine <strong>2012</strong>; Paakkunainen & Hoikkala 2007;<br />
129<br />
Peltola 2007). Jostakin on kuitenkin lähdettävä<br />
liikkeelle, ja tämän barometrin kyselyaineistossa<br />
nuorten ilmaisema politiikkakiinnostus ja ideologinen<br />
sijoittuminen tarjoavat helposti hahmotettavat<br />
ja käyttökelpoiset muuttujat. Niihin<br />
mahdollisesti vaikuttavina tekijöinä voi tutkailla<br />
useita muita barometrin tarjoamia havaintoja<br />
huoltajien kyselystä ja nuorten perhettään koskevista<br />
vastauksista.<br />
Poliittinen kiinnostus ja ideologinen<br />
sijoittuminen<br />
Tiedetään hyvin niin varhaisimmista kuin tuoreimmistakin<br />
tutkimuksista, että poliittinen<br />
kiinnostus ennakoi vahvasti muita politisoitumisen<br />
osatekijöitä, kuten poliittista tietämystä,<br />
osallistumishalua ja äänestysaktiivisuutta.<br />
(Suomesta ks. esim. Elo 2009; Grönlund 2006;<br />
Rapeli 2010, 152–154.) Kiinnostusta onkin<br />
perusteltua pitää eräänlaisena perusmuuttujana,<br />
jonka antamilla signaaleilla voi olettaa olevan<br />
monipuolisesti heijastuvaa vaikutusta yksilöiden<br />
käytännön toimintaan.<br />
Tämänvuotisessa barometrissa nuorten<br />
ilmaisema poliittinen kiinnostus on korkeammalla<br />
kuin kertaakaan ennen barometrin mittauksissa<br />
(vuodesta 1996 lähtien, ks. Myllyniemen<br />
katsaus). Koska vastaava kehityssuunta<br />
on näkynyt jo aiemmin 2000-luvun ensivuosikymmenellä,<br />
sen taustana voi olla nuorten<br />
politiikkakiinnostuksen kasvutendenssi, jolle<br />
ei ainakaan vielä ole ilmeisiä selityksiä. Toisaalta<br />
on tärkeä huomata, että juuri vuoden<br />
<strong>2012</strong> barometri on varmasti seurantaketjussa<br />
erityislaatuinen. Poliittiseen kiinnostukseen<br />
vaikuttavat vahvasti ajankohtaisuudet, mediajulkisuus<br />
sekä myös näkyvien poliittisten kilpailuasetelmien<br />
olemassaolo (esim. Pacheco 2008;<br />
Sears & Valentino 1997; Valentino & Sears<br />
1998). Niinpä on ollut täysin odotettavaa, että<br />
monet sellaisetkin nuoret, jotka aiemmin eivät<br />
ole ilmaisseet kiinnostusta politiikkaa kohtaan,<br />
ovat nyt aiempaa herkemmin vastanneet toisin.<br />
Kyselyn toteutusta edeltäneen vuoden kuluessa<br />
on nimittäin koettu kaksi suomalaisittain
Change language