Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
sepelvaltimotautivaaraan.<br />
98 WHO:n koululaiskyselyssä vastaava yhteys koulumenestyksen<br />
ja elämään tyytyväisyyden välillä on<br />
havaittu myös 11–13-vuotiailla (Ravens-Sieberer<br />
2004).<br />
99 Sosiaalisen pääoman tutkijoiden näkökulmat ja painopisteet<br />
poikkeavat toisistaan monin tavoin, eikä<br />
tarkoituksena ole ottaa kantaa käsitteen ympärillä<br />
käytyyn laajaan keskusteluun. Jouko Kajanoja (2009,<br />
74) on vetänyt yhteen sosiaalisesta pääomasta tehtyä<br />
tutkimusta seuraavasti: ”Suomen Akatemian sosiaalisen<br />
pääoman ohjelman tutkimuksissa vuosina 2004–2007<br />
sosiaalinen pääoma kytkettiin muun muassa demokratiaan,<br />
hoivaan, terveyteen, kansallisen teknologiaohjelman<br />
tehokkuuteen, innovaatioverkkoihin, vanhusten<br />
laitoshoitoon, nuorten identiteettiin, naapurustoihin<br />
ja yhdistyksiin, kaupunkien toimijaverkkoihin, ikääntymiseen<br />
työelämässä, palkkatyöyhteiskunnan syntyyn,<br />
sukupuolittuneisiin työyhteisöihin, liikkeenjohdollisiin<br />
tiimeihin, palkanmuodostukseen ja kouluun”. Edes<br />
sosiaalisen pääoman tutkimuksen klassikoilta ei varsinaisesti<br />
saa luottamuksen määritelmää, eikä siitä muutoinkaan<br />
vallitse yksimielisyyttä. Sosiaalisen pääoman<br />
klassikoista James Colemanin (1988; 1990) sosiaalisen<br />
pääoman käsitteen painopiste on yhteisön tiiviydessä ja<br />
kyvyssä ylläpitää normeja, luottamusta ja tiedonkulkua.<br />
Robert Putnamille (2000) kyse ei ole vain jonakin<br />
ajankohtana vallitsevista verkostoista, normeista ja<br />
luottamuksesta, vaan se sitoutuu paikallisyhteisön historiallisesti<br />
muodostuneisiin käytäntöihin. Putnamille<br />
sosiaalisen pääoman rinnakkaiskäsitteitä ovatkin mm.<br />
kansalaisaktiivisuus ja kansalaishyveet. Pierre Bourdieu<br />
(1990, 1999) puolestaan kiinnittää huomion sosiaalisen<br />
pääoman eriarvoiseen yhteiskunnalliseen jakautumiseen<br />
korostaen sosiaalisen pääoman konfliktisuutta ja<br />
125<br />
poissulkevuutta. Bourdieulainen sosiaalinen pääoma<br />
riippuu ryhmän sisäistämistä arvoista ja identiteetistä.<br />
On siis ymmärrettävää, että tapoja operationalisoida<br />
sosiaalista pääomaa mitattaviksi indikaattoreiksi on monia,<br />
ja niissä sekoittuvat helposti sosiaalisen pääoman<br />
lähteet, mekanismit ja tuotokset (Ruuskanen 2001,<br />
51). Yhteistä eri tutkijoille on näkemys luottamuksesta<br />
sosiaalisen pääoman selkärankana, etenkin siksi, että se<br />
edesauttaa ihmisten yhteistoimintaa (Ilmonen 2002,<br />
136).<br />
100 Summamuuttujan Cronbachin alfa on vain 0,423, eli<br />
mittarin reliabiliteetti on suhteellisen heikko.<br />
101 Aiempien väestötutkimusten mukaan sosiaalinen<br />
pääoma edistää terveyttä (Hyyppä 2006). Mekanismia,<br />
jolla sosiaalinen pääoma välittyy terveydeksi, ei tiedetä,<br />
mutta tutkimukset osoittavat jo lapsuuden kokemuksista<br />
seuraavan pysyviä psykofysiologisia muutoksia,<br />
jotka vaikuttavat aikuisiän tilanteista selviämiseen.<br />
(Hyyppä & Liikanen 2005.)<br />
102 <strong>Nuorisobarometri</strong>n ei ole ollut tarkoituskaan kattaa<br />
kaik kia elämänalueita, eikä kysely tutkimuk sin ylipäätään<br />
päästä käsiksi moniin hyvinvoinnin kannalta<br />
keskeisiin tekijöihin, kuten geeneihin, ympäristöön tai<br />
persoonallisuuteen.<br />
103 Allardt korostaa painokkaasti tällaisten vertailujen meto<br />
dologisia ongelmia. Hyvinvointiin tai elämänlaatuun<br />
vaikuttavat niin monet tekijät, myös satunnaiset, ettei<br />
niitä saa mukaan parhaaseenkaan malliin. Tilastolliset<br />
analyysit eivät myöskään voi paljastaa todellisessa<br />
elämässä tapahtuvien ilmiöiden välisten vaikutusten<br />
suuntaa, ainoastaan niiden välisen yhteisvaihtelun.<br />
Allardt muistuttaa myös, että hyvinvoinnin eri osatekijät<br />
eivät ole vain arvoja sinänsä, vaan myös resursseja,<br />
jotka voidaan muuntaa muiksi hyviksi asioiksi (Allardt<br />
1976, 213).
Change language