Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
11-vuotiaista tytöistä ja 95 prosentin pojista, 83 prosentin<br />
13-vuotiaista tytöistä ja 91 prosentin pojista, ja<br />
prosentin 15-vuotiaista tytöistä ja 83 prosentin pojista.<br />
(Currie <strong>2012</strong>, 20–25.)<br />
84 Myös WHO:n koululaiskyselyssä vanhemmat tiesivät<br />
paremmin tytärten kuin poikien vapaa-ajanvietosta,<br />
vaikka kyselyn kohderyhmä oli nuorempi, 11–15 vuotta.<br />
Tämä johtui siitä, että vanhemmat esittivät tyttärille<br />
enemmän kysymyksiä (Masche 2010, 271–284).<br />
85 Nuoret ovat myös selvästi vanhempiaan useammin<br />
samaa mieltä siitä, että “Vanhempasi tukivat liikuntaharrastuksiasi<br />
esimerkiksi maksamalla ne tai kuljettamalla<br />
niihin”. Tämä väite on kuitenkin vertailukelvottomana<br />
jätetty pois kuviosta 37, sillä se esitettiin<br />
kaikille haastatelluille vanhemmille, mutta vain niille<br />
nuorille, joilla oli jokin liikuntaharrastus.<br />
86 Väkivaltaa ei Lastensuojelun keskusliiton kyselyssä<br />
juuri kukaan kuitenkaan ilmoita hyväksyvänsä. Väitteen<br />
“Lasten ja vanhempien välillä esiintyviä ristiriitoja<br />
on ainakin poikkeustapauksessa oikeutettua ratkoa<br />
kohtuullista väkivaltaa käyttäen” kanssa samaa mieltä<br />
oli ehdottomasti vain yksi prosentti ja melkein samaa<br />
mieltä vain neljä prosenttia vastaajista. Kuitenkin 39<br />
prosenttia hyväksyy melkein tai ehdottomasti väitteen<br />
“Lapsen tukistaminen tai luunapin antaminen on<br />
ainakin poikkeustapauksessa hyväksyttävää”. (Sariola<br />
<strong>2012</strong>.)<br />
87 “En osaa sanoa” -vastaukset on poistettu summamuuttujasta,<br />
ja siihen on hyväksytty vain ne vastaajat, jotka<br />
ovat osanneet antaa arvion kaikissa 20 tapauksessa,<br />
mistä syystä summamuuttujassa on mukana vain 1352<br />
tapausta.<br />
88 <strong>Nuorisobarometri</strong>ssa 2008 selvitettiin nuorten näkemyksiä<br />
eri tahojen vaikutuksesta elämän tärkeisiin<br />
valintoihin. Tuolloin vanhempien vaikutuksen ammatinvalintaan<br />
koki suureksi kolmannes nuorista toisen<br />
kolmanneksen pitäessä sitä vähäisenä ja viimeisen kolmanneksen<br />
kokiessa ettei vanhemmilla ole lainkaan<br />
vaikutusta ammatinvalintaan. (Myllyniemi 2008, 69.)<br />
89 Yhden lapsen vanhemmista kysymykseen vastasi vain<br />
49.<br />
90 Tilastoissa vanhempiensa luona asuviksi katsotaan<br />
sellaiset henkilöt, jotka ovat perheasemaltaan lapsen<br />
asemassa. Tällä on vaikutusta siihen, millä tavoin<br />
keskimääräistä lapsuudenkodista muuttamisen ikää<br />
kannattaa kuvata, sillä esimerkiksi vuoden 2010 perhetilastossa<br />
vanhin lapsen asemassa asuva henkilö oli<br />
78-vuotias (Pietiläinen ym. 2011, 19). Niinpä aritmeettisen<br />
keskiarvon ei voi sanoa hyvin kuvaavan tyypillistä<br />
kodista muuttamisikää, ja kuvaavampi tunnusluku<br />
onkin mediaani, eli keskimmäinen arvo, joka kertoo<br />
minkä ikäisistä puolet on muuttanut pois lapsuudenkodistaan.<br />
91 Lapsuudenkodin toimeentulo-ongelmista raportointi<br />
124<br />
sen sijaan ei ole kovin selvässä yhteydessä, mikäli<br />
vertailukohtana käytetään taloudelliseen tilanteeseen<br />
tyytyväisyyden sijaan rekisteritietoa tulotasosta (Moisio<br />
& Karvonen 2007, 147).<br />
92 Keväällä <strong>2012</strong> tätä kirjoitettaessa on juuri käynnissä<br />
Terveys 2011 -tutkimuksen analyysivaihe. Seurantatutkimukseen<br />
kuuluu haastattelujen lisäksi terveystarkastuksin<br />
selvitettäviä terveys- ja mittaustuloksia.<br />
93 Koettua ja mitattua kuntoa on verrattu kolmessa aineistossa:<br />
1) kertausharjoituksiin vuonna 2008 osallistuneet<br />
18–30-vuotiaat miehet (n=764), 2) Terveys<br />
2000- tutkimuksen lisätutkimukseen osallistuneet<br />
30–69-vuotiaat miehet (n=260) ja naiset (n=318), 3)<br />
Kainuun elintavat ja terveys -tutkimuksen seurantamittauksiin<br />
vuonna 2002 osallistuneet miehet (n=309)<br />
ja naiset (n=412). Kaikissa tutkimuksissa osallistujia<br />
pyydettiin arvioimaan, millaiseksi he kokivat oman<br />
fyysisen kuntonsa suhteessa ikätovereiden kuntoon.<br />
94 Edes vanheneminen ei näytä tuovan helpotusta, sillä<br />
tuoreen väitöstutkimuksen mukaan tyytymättömyys<br />
kehoon kalvaa aikuisiakin: yli puolet naisista ja joka<br />
kolmas mies koki olevansa vähemmän puoleensavetäviä<br />
kuin tahtoisivat olla, yli puolet naisista ja kolmasosa<br />
miehistä ilmoitti laihduttavansa (Ålgars <strong>2012</strong>).<br />
95 Ei kuitenkaan voi väittää, ettei ulkonäöllä olisi merkitystä:<br />
63 prosenttia koki ulkonäön tärkeäksi, ja täysin<br />
yhdentekeväksi sen koki vain 9 prosenttia. 2005 barometrissa<br />
ulkonäkö oli tärkeämpää tytöille kuin pojille.<br />
Kiinnostavasti tyttöjen ikäluokittaisessa tarkastelussa ei<br />
ilmennyt muutoksia, mutta poikien kiinnostus ulkonäköön<br />
väheni. Itse asiassa sukupuolten välinen ero<br />
oli merkitsevä vasta 25–29-vuotiaiden ikäryhmässä<br />
(Valtari 2005, 84,85).<br />
96 Sitä, että miehet silti kuolevat nuorempina, on selitetty<br />
miesten epäedullisemmilla elintavoilla, mutta ilmiölle<br />
on myös biologiaan, pojille yleisempiin sikiökauden<br />
tai varhaislapsuuden terveysongelmiin liittyvä selitysmalli<br />
(ks. Gissler ym. 2007, 18). Toisesta suunnasta<br />
ilmiötä on yritetty selittää siten, että tyttöjen heikompi<br />
subjek tiivinen terveys heijastaa korkeampia odotuksia,<br />
tai että kysytyt oireet (kuten päänsärky, mahakipu,<br />
hermostuneisuus) olisivat naissukupuolelle tyypil lisempiä<br />
stressireaktioita miesten reagoidessa useammin<br />
vihastumalla. (Ruiz-Cantero ym. 2007; Eichler ym.<br />
1992.)<br />
97 Yleinen tyytyväisyys elämään saattaa edistää esimerkiksi<br />
sydämen hyvinvointia. Laajan Whitehall II -seurannan<br />
aineistoa hyödyntävässä tutkimuksessa kartoitettiin,<br />
miten tyytyväisyys eri elämän osa-alueisiin on yhteydessä<br />
sepelvaltimotautiin. Yhteys sepelvaltimotautiin<br />
oli ilmeinen työtä, perhettä, seksielämää ja omaa<br />
itseään koskevan tyytyväisyyden kohdalla. Se, kuinka<br />
tyydyttäväksi vastaajat kokivat rakkauselämänsä,<br />
harrastuksensa tai elintasonsa ei vastaavasti vaikuttanut
Change language