Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
vuosituhannen taitteesta (Raisamo ym. 2011). Kouluterveyskyselyn<br />
mukaan ei peruskouluikäisten kuukausittaisessa<br />
humalajuomisessa enää ole sukupuolieroja,<br />
ja lukiolaisillakin erot ovat hyvin pienet.<br />
68 Sakari Karvonen (2010) on havainnut Espad-aineistossa<br />
vastaavan selvän yhteyden nuorten alkoholinkäytön<br />
ja koulumenestyksen välillä.<br />
69 Nuorten terveystapakyselyssä poikien tupakointi on<br />
pitkällä aikavälillä vähentynyt enemmän kuin tyttöjen.<br />
70 Aiemmassa tutkimuksessa on havaittu, että ydinperheissä<br />
asuvat nuoret tupakoivat enemmän kuin uusperheiden<br />
tai yksinhuoltajaperheiden nuoret (Ahlström<br />
ym. 2008, 78–81), <strong>Nuorisobarometri</strong> tavallaan jatkaa<br />
tulosta kertomalla lapsuudenkodin perhemuodon<br />
olevan yhteydessä myös myöhempään tupakointiin.<br />
71 Väitteitä siitä, että humalajuominen (tai huumeet)<br />
kuuluvat nuorten vapaa-aikaan, ei voi pitää täysin<br />
onnistuneena kysymyksenasetteluna, sillä se on mahdollista<br />
ymmärtää eri tavoin. Mahdollisesti osa on<br />
ymmärtänyt kysymyksen faktaväitteenä, jonka mukaan<br />
vapaa-ajallaan nuoret juovat itsensä humalaan, osa<br />
puolestaan normatiivisena väitteenä siitä, että humalajuominen<br />
jotenkin kuuluu nuoruuteen, ja niin pitääkin<br />
olla.<br />
72 Nuorille kotiin lähetetyssä postikyselyssä ei voi kysyä<br />
suoraan huumeiden käytöstä. Sen sijaan on mitattu<br />
sosiaalista altistumista huumeille kysymällä, tietävätkö<br />
nuoret tuttavapiirissään huumaavia aineita kokeilleita<br />
ja onko heille itselleen tarjottu näitä aineita.<br />
73 Näissä kyselyissä ikäryhmä tosin on barometria nuorempi<br />
15–24 vuotta. Koko väestöä koskevista kyselyistä<br />
nähdään, että huumetarjonta on vuosituhannen vaihteesta<br />
vähentynyt alle 25-vuotiaiden, mutta lisääntynyt<br />
25–34-vuotiaiden ikäryhmässä. Trendit ovat samansuuntaiset<br />
niin kysyttäessä huumeiden tarjoamisesta<br />
joskus elämän aikana kuin viimeisten 12 kuukauden<br />
aikana (Metso ym. <strong>2012</strong>, 15.)<br />
74 Nuorten asuminen 2010 -kyselyn mukaan yleisin syy<br />
muuttaa pois oli halu itsenäistyä. Muita suosittuja<br />
poismuuttosyitä olivat toiselle paikkakunnalle muuttaminen<br />
opiskelun vuoksi ja yhteen muuttaminen<br />
seurustelukumppanin tai puolison kanssa. Kyselyssä<br />
ei tosin selvitetty lapsuudenkodin ilmapiiriin liittyviä<br />
asioita. (Kupari 2011, 18.)<br />
75 Finnish Educational Transitions (FinEdu) Studies on<br />
Jyväskylän yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin<br />
2004 aloittama tutkimushanke, jonka<br />
tavoitteena on tutkia nuorten koulutuksellisia siirtymiä<br />
seuraamalla nuoria peruskoulusta työelämään tai jatkokoulutukseen.<br />
76 Vastaajalla oli mahdollisuus vastata “kysymys ei koske<br />
minua”, mutta tämän vaihtoehdon valitsi vain muutama.<br />
Selvästi eniten “ei koske minua”-vastauksia saatiin<br />
kysymyksiin tv:n katsomisesta (17 kpl) ja tietokone- tai<br />
123<br />
konsolipelien pelaamisesta (25 kpl), mikä voisi viitata<br />
siihen, että vastaajien kodeissa ei ole ollut näitä laitteita.<br />
77 Kunkin faktorin muodostaa joukko muuttujia, jotka<br />
korreloivat vahvasti keskenään, mutta heikosti muiden<br />
muuttujien kanssa. Samalle faktorille voimakkaasti<br />
latautuvien muuttujien voi tulkita mittaavan samantyyppistä<br />
ominaisuutta. Tässä faktorien kuvaamat<br />
ulottuvuudet voi tulkita lapsuudenkodin arkea kuvaaviksi<br />
yleisemmiksi toimintamalleiksi. Taustamuuttujien<br />
mukaiset erot on saatu selville laskemalla ns.<br />
faktoripisteet, ja tarkastelemalla eri vastaajaryhmien<br />
sijoittumista niiden suhteen. Taulukossa 5 kerrotaan,<br />
minkä taustamuuttujien luokissa lataukset ovat selvästi<br />
keskimääräistä vahvempia tai heikompia.<br />
78 1990-luvun alussa 43 prosentilla perheistä oli vähintään<br />
kaksi televisiota, vuonna 2002 vähintään kaksi televisiota<br />
oli jo 57 prosentilla, ja viidenneksellä vähintään<br />
kolme televisiota. (Liikkanen 2004b, 88.)<br />
79 Myös elämyksellisen kulutuskeskeisissä perheissä kasvaneissa<br />
on paljon kiireiseksi lapsuudenkotinsa kokeneita.<br />
Yhteys ei kuitenkaan ole suoraviivainen, sillä usein<br />
kulutuskeskeistä elämyksellisyyttä yhdessä kokeneita<br />
on vain niissä, joiden kokemus lapsuudenkodista oli<br />
melko kiireinen. Erittäin kiireisissä perheissä ei kenties<br />
ole ehditty edes shoppailemaan yhdessä.<br />
80 K18 yhteensä 14 väitteestä mukana summamuuttujassa<br />
on 11 väitettä. Mukana ovat kaikki muuttujat<br />
lukuun ottamatta ulkomailla matkustelua (joka kuvaa<br />
yhteisyyden ohella liikaa taloudellista tilannetta) sekä<br />
politiikasta ja ajankohtaisista asioista tai politiikasta<br />
keskustelemista (jotka kuvaavat paitsi keskustelevuutta,<br />
myös yhteiskunnallista kiinnostusta ym. summamuuttujan<br />
kannalta vähemmän oleellisia asioita).<br />
81 Nuorille esitetty kysymys muotoiltiin ”Miten hyvin<br />
seuraavat peruskouluikääsi koskevat väitteet pitävät<br />
paikkaansa…?” Vanhemmille esitetty muotoilu oli<br />
”Miten hyvin seuraavat väitteet sopivat kuvaamaan<br />
suhdettasi lapseesi/lapsiisi, kun hän/he olivat peruskouluikäisiä...”<br />
Myös vastausvaihtoehdot oli muotoiltu<br />
vastaajaryhmälle sopiviksi, esim. ”Vanhempasi auttoivat/sinä<br />
autoit läksyjen tekemisessä”.<br />
82 Kysymyssarjassa K19 olleet liikuntaan liittyvät kysymykset<br />
käsitellään erikseen, eikä niitä ole mukana<br />
faktorianalyysissa (taulukko 6). Näin siksi, että liikuntaharrastus<br />
ei liity suoraan kasvatukseen, ja ne poikkeavat<br />
muista siinä, että tarkentavat kysymykset esitettiin vain<br />
liikuntaa harrastaneille.<br />
83 WHO:n koululaistutkimuksen mukaan 11-vuotiaista<br />
suomalaistytöistä 78 prosentin mielestä isän kanssa<br />
on helppo puhua vaikeista asioista. 13-vuotiaista<br />
tytöistä tätä mieltä on vain 59 prosenttia ja 15-vuotiaista<br />
enää 49 prosenttia. Pojilla vastaavat osuudet ovat<br />
11-vuotiaana 90, 13-vuotiaana 84 ja 15-vuotiaana 76<br />
prosenttia. Äitien kanssa on helppo puhua 92 prosentin
Change language