Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
nuorten liikuntasuositusten päivityksen mukaan fyysisen<br />
aktiivisuuden perussuositus kaikille kouluikäisille,<br />
7–18-vuotiaille, on vähintään 1–2 tuntia liikuntaa<br />
päivittäin monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla.<br />
Lisäksi suosituksissa linjataan, että yli kahden tunnin<br />
pituisia istumisjaksoja tulee välttää ja että ruutuaikaa<br />
viihdemedian ääressä saa olla korkeintaan kaksi tuntia<br />
päivässä. (Nuori Suomi 2008.)<br />
57 Jos kasvissyöjä käyttää lisäksi maitotuotteita, puhutaan<br />
laktovegetaarisesta ruokavaliosta. Kananmunan<br />
lisääminen listalle tekee ruokavaliosta lakto-<br />
ovovegetaarisen. Muita kasvissyöjäryhmiä ovat esim.<br />
fennovegaanit ja elävän ravinnon syöjät. Pescovegetaarinen<br />
ruokavalio sisältää kasvisten lisäksi maitotuotteita,<br />
kananmunaa ja kalaa. Myös kalaa syövät<br />
voivat siis kutsua itseään kasvissyöjiksi, mutta <strong>Nuorisobarometri</strong>n<br />
kyselyssä kasvissyönnin määritelmä pidettiin<br />
tiukkana puhumalla liha- tai kalaruoista erotuksena<br />
kasvisravinnolle. Käytännössä kasvisruokavalioista on<br />
monenlaisia muunnelmia, kuten on sekaruokavaliostakin,<br />
mutta kyselyn vaihtoehdot haluttiin pitää<br />
yksinkertaisina.<br />
58 Kuluttajatutkimuskeskuksen ja Maa- ja elintarviketalouden<br />
tutkimuskeskuksen 2010 tekemässä kyselyssä<br />
kuusi prosenttia ilmoitti syövänsä pääosin tai pelkästään<br />
kasvikunnan tuotteita (Niva & Mäkelä 2011).<br />
Voima-lehden (2009) tekemän tutkimuksen mukaan<br />
Suomessa oli erilaisia kasvisruokavalioita noudattavia<br />
3–5 prosenttia väestöstä. Markus Vinnari (2010) yhdistää<br />
väitöskirjassaan laajoja kyselyaineistoja (Terveys<br />
2000 -ravintotutkimukseen osallistuneet yli 18-vuotiaat<br />
(n= 6787) FINRISKI 1997 ja FINRISKI 2002<br />
-tutkimusten ruoankäyttökysymyksiin vastanneet) ja<br />
päätyy siihen, että suomalaisista on määritelmästä<br />
riippuen kasvissyöjiä 0,5–3 prosenttia. Edelliset luvut<br />
koskevat koko väestöä, eikä suoraan <strong>Nuorisobarometri</strong>n<br />
kohderyhmään liittyvää vertailutietoa ollut<br />
saatavilla. Helsingin ilmatorjuntarykmentissä 2008<br />
tehdyssä tutkimuksessa kasvisruokavaliota noudatti<br />
alle puoli prosenttia varusmiehistä, mutta joukko voi<br />
olla valikoitunut, ja varusmiespalvelus itsessään ei välttämättä<br />
ole otollisin paikka kasvissyönnille (Kauppinen<br />
2009). Vuoden 2001 Terveystapa tutkimuksessa<br />
13–18- vuotiaista tytöistä kasvisruokavaliota ilmoitti<br />
noudattavansa 8 prosenttia, pojista 1 prosentti.<br />
Pelkästään kasviksia sisältävää ruokavaliota ilmoitti<br />
noudattavansa noin 1 prosentti nuorista (Kosonen<br />
ym. 2005).<br />
59 Tähän viittaa sekin, että “muu, mikä?” -vaihtoehdon<br />
valinneista 10 nuoresta 6 kuvailee ruokavaliotaan kasvisten,<br />
kanan ja kalan yhdistelmäksi. Nämä vastaajat<br />
eivät siis ole kokeneet mitään annetuista valmiista<br />
vaihtoehdoista itselleen sopivaksi.<br />
60 Ruokavalion perusteella tehtyjen operationalisointien<br />
122<br />
perusteella saatujen kasvissyöjien osuuksien on havaittu<br />
olevan selvästi matalampia kuin kysyttäessä tutkittavilta<br />
itseltään suoraan, ovatko he kasvissyöjiä. Nämä<br />
erot voivat johtua vastaajien tutkijoita väljemmistä<br />
määritelmistä kasvissyönnille, mutta myös kyselyille<br />
tyypillisestä sosiaalisen suotavuuden paineesta, tässä tapauksessa<br />
siitä, että kasvissyönti on koettu positiiviseksi<br />
itseidentifikaatioksi. Tuloksissa voi olla vinoumaa myös<br />
toiseen suuntaan, jos tutkija määritellessään kasvissyöntiä<br />
ruokavalion perusteella ei aina pysty tietämään,<br />
mitä ruokalajeja on mahdollista valmistaa myös ilman<br />
lihaa. (Vinnari 2010, 67.)<br />
61 Vanhempien haastatteluaineistossa on vain yksi kokonaan<br />
kasviksista pidättäytyvä.<br />
62 Kasviksia suosivaksi on luokiteltu, mikäli vastaaja on<br />
vegaani, kasvissyöjä tai syö myös lihaa, mutta suosii<br />
kasviksia (liitteen 2 kyselylomakkeen K25 vaihtoehdot<br />
3, 4 ja 5).<br />
63 Vanhemmilla sukupuolierot ovat pienempiä: kasvissyöjiä<br />
on naisista 2 prosenttia, miehistä 1 prosentti,<br />
kasviksia ruokavaliossaan suosivia naisista 30 prosenttia,<br />
miehistä 20 prosenttia.<br />
64 Listaan valitut syyt (terveydelliset syyt, hyvä olo, uskonnolliset<br />
syyt, ekologiset syyt, eläinoikeudelliset<br />
syyt, lähipiirin esimerkki tai kannustus, halu olla itse<br />
esimerkkinä muille, imago) ovat siinä mielessä värittyneitä,<br />
että luettelo tuskin olisi ollut sama kysyttäessä<br />
syitä lihansyönnille. Listasta puuttuvia motiiveja, jotka<br />
lihansyönnin motiiveja selvitettäessä olisivat helpommin<br />
tulleet mieleen, ovat esimerkiksi helppous, tuttuus,<br />
maku, perinteet tai kulttuuriset ja taloudelliset<br />
perusteet. Osa näistä perusteista nousi myös nuorten<br />
avovastauksissa heidän kertoessaan muita kasvisten<br />
suosimisen syitä (liite 7).<br />
65 Kunkin faktorin muodostaa joukko muuttujia, jotka<br />
korreloivat vahvasti keskenään, mutta heikosti muiden<br />
muuttujien kanssa. Samalle faktorille voimakkaasti<br />
latautuvien muuttujien voi tulkita mittaavan samantyyppistä<br />
ominaisuutta. Tässä faktorien kuvaamat ulottuvuudet<br />
voi tulkita kasvissyönnin taustalla olevaksi<br />
yleisemmäksi motivaatiorakenteeksi.<br />
66 Espad:n (European School Survey Project on Alcohol<br />
and Drugs) kohderyhmänä on tutkimusvuonna 16<br />
vuotta täyttävät nuoret, eli peruskoulun yhdeksännellä<br />
luokalla olevat. Aineisto on kerätty vuodesta 1995<br />
alkaen joka neljäs vuosi ositettua ryväsotantaa käyttäen<br />
anonyyminä luokkakyselynä maaliskuun lopulla kunakin<br />
tutkimusvuonna. Tutkimuksen vastausprosentti<br />
on vaihdellut 90 ja 92 prosentin välillä.<br />
67 Sukupuolittaiset muutokset ovat tuoreen Nuorten<br />
terveystapatutkimuksen mukaan olleet samansuuntaisia<br />
myös <strong>Nuorisobarometri</strong>n kohderyhmää nuoremmassa<br />
ikäryhmässä, sillä etenkin tosi humalaan kuukausittain<br />
juovien 14–16-vuotiaiden poikien osuus on vähentynyt
Change language