Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
kohtuullisesta elintasosta.<br />
46 Vaikeutta arvioida suhteellista taloudellista tilannetta<br />
kuvastaa myös se, että vaikka absoluuttinen toimeentulo<br />
yleensä kohentuu iän myötä ja lasten muutettua<br />
kotoa, ovat nuorten vanhempien arviot toimeentulostaan<br />
haastatteluhetkellä matalampia (keskiarvo oli<br />
6,1) kuin nuorten arviossa lapsuudenkodin tilanteesta.<br />
47 Syksyllä 2011 toteutettu Terveys 2000 -tutkimuksen<br />
seurantatutkimus Terveys 2011 oli ensimmäinen<br />
väestötason aktiivisuuden mittaus, jossa mitattiin objektiivisesti<br />
fyysistä aktiivisuutta ja kuntoa. Se sisälsi<br />
terveystarkastuksen, haastatteluita ja kyselylomakkeita.<br />
Terveystarkastukseen kutsuttiin kaikki samat henkilöt,<br />
jotka kutsuttiin aiempaan Terveys 2000 -tutkimukseen:<br />
arviolta noin 8 800 henkilöä. Lisäksi kotiin<br />
postitettavien kyselyiden avulla tutkittiin noin 2 000<br />
18–29-vuotiasta henkilöä. Tätä kirjoitettaessa näitä<br />
tuloksia ei vielä ole saatavilla, joten paras tietolähde on<br />
edelleen varusmiesten juoksutesti. Nuorten miesten ns.<br />
Cooperin testin metrimääränä mitattu fyysinen kunto<br />
on laskenut selvästi neljännesvuosisadan takaisesta<br />
tasosta. Samaan aikaan kyselyin selvitetty liikunta ja<br />
etenkin urheiluseuraliikunta ovat lisääntyneet. (Husu<br />
ym. 2011.) Ristiriitaisilta vaikuttavat trendit selittyvät<br />
todennäköisesti arkiliikunnan vähentymisellä.<br />
48 On mahdollista, että kysymyksen muotoilu “Kuinka<br />
usein harrastat arkiliikuntaa” vaikuttaa eri sukupolvien<br />
vastauksiin eri tavoin. On mahdollista, etteivät vanhemmat<br />
esimerkiksi miellä työmatkapyöräilyä minkään<br />
harrastamiseksi, joten käsitteen käyttö voi tässä yhteydessä<br />
olla harhaanjohtavaa.<br />
49 Liikunnan määrän väheneminen 10 ja 18 ikävuoden<br />
välillä on havaittu esimerkiksi Nuorten terveystapatutkimuksessa<br />
(Fogelholm ym. 2007, 28–30) , kansallisessa<br />
liikuntatutkimuksessa (2006, 7–8 ; 2010, 32),<br />
Maailman terveysjärjestön WHO:n koordinoimassa<br />
koululaistutkimuksessa (Fogelholm ym. 2007, 35;<br />
Samdal ym. 2006) ja Jaana Salmelan (2006) pitkittäistutkimuksessa.<br />
50 Kansallisen liikuntatutkimuksen 2009–2010 mukaan<br />
lähes puolet lapsista ja nuorista sanoi osallistuneensa<br />
turnauksiin, otteluihin tai kilpailuihin viimeisten 12<br />
kuukauden aikana. Tämä tulos tosin koskee koko<br />
3–18-vuotiaiden ikäryhmää. Kuitenkin suuri ero kysymykseen<br />
“kilpaurheilun harrastamisesta” kertoo kysymyksen<br />
muotoilun suuresta vaikutuksesta tuloksiin.<br />
51 Koko väestön kattavien aineistojen (Terveyden ja hyvinvoinnin<br />
laitoksen toteuttama Kansallinen FINRISK<br />
2002 -tutkimus ja sen liikunta-alaotos) perusteella<br />
liikunnan kilpailuaspekti korostuu enemmän vähemmän<br />
koulutetuilla. Mahdolliseksi selitykseksi Tomi<br />
Mäkinen (2011, 58) esittää sen, että kilpaurheiluharrastus<br />
voi vähän koulutetuille tarjota vaihtoehtoista<br />
ei-akateemista menestystä.<br />
121<br />
52 Kansallisessa liikuntatutkimuksessa 2009–2010 peruskouluikäisistä<br />
peräti yli 90 prosenttia sanoi harrastavansa<br />
urheilua tai liikuntaa (7–11-vuotiaista 93 prosenttia,<br />
12–14-vuotiaista 94 prosenttia ja 15–18-vuotiaista 91<br />
prosenttia). Tulosten ero saattaa johtua osin siitä, että<br />
<strong>Nuorisobarometri</strong>ssa asiaa selvitettiin jälkikäteen nuorilta,<br />
joiden enemmistöllä peruskouluiästä on jo vuosia.<br />
Myös sillä voi olla oma vaikutuksensa, että Kansallisessa<br />
liikuntatutkimuksessa muotoilu oli “harrastitko<br />
liikuntaa?” ja <strong>Nuorisobarometri</strong>ssa “oliko sinulla jokin<br />
liikuntaharrastus?”<br />
53 Vanhempien sosioekonomisen taustan ja nuorten<br />
suuremman liikunta-aktiivisuuden välisellä yhteydellä<br />
on yritetty selittää sitä ennakkokäsitysten vastaista<br />
havaintoa, että korkeammin koulutettujen äitien<br />
lapsilla on suurempi tapaturmariski, vaikka he käyttävät<br />
muita useammin eri suojavarusteita kuten pyöräilykypärää.<br />
Pidempään opiskelleiden äitien lapsilla voi<br />
korkeamman tulotason ansiosta olla mahdollisuus<br />
harrastaa yleisemmin liikuntalajeja, joissa tapaturmariski<br />
on suurempi. Liikuntatapaturmien osalta vastaavia<br />
tuloksia on saatu aiemmissa tutkimuksissa, eli<br />
ne ovat olleet yleisempiä nuorilla, joilla on korkeampi<br />
sosioekonominen tausta. (Ks. Simpson ym. 2005;<br />
Kaikkonen ym. <strong>2012</strong>.)<br />
54 Liikunta on huomionarvoinen poikkeus, sillä yleisesti<br />
ottaen Suomi on kansainvälisesti verraten sosioekonomisten<br />
taustatekijöiden suhteen yhä mahdollisuuksien<br />
tasa-arvon maa – niin WHO:n koululaistutkimuksen<br />
kuin esimerkiksi PISA-tutkimuksenkin perusteella<br />
perhetausta on vähemmän ratkaisevassa asemassa kuin<br />
useimmissa muissa maissa.<br />
55 Yhteys on erilainen henkilön koulutustaustasta riippuen.<br />
Ylioppilastutkinnon tai sitä korkeamman koulutuksen<br />
saaneilla henkilöillä nuoruuden kuntoliikunta,<br />
matalammin koulutetuilla sen sijaan kilpaurheilun<br />
harrastaminen ennusti aikuisiän vapaa-ajan liikuntaa.<br />
(Mäkinen 2011.)<br />
56 Esimerkiksi Nuorten terveystapatutkimuksissa riittäväksi<br />
liikunnaksi arvioidaan yhteensä vähintään<br />
neljä kertaa viikossa tapahtuva vapaa-ajan liikunta,<br />
riittämättömäksi yhteensä korkeintaan kerran viikossa<br />
tapahtuva liikunta. Sosiaali- ja terveysministeriön liikuntasuositus<br />
on ainakin kolme kertaa viikossa (Fogelholm<br />
ym. 2007). Valtion ravitsemusneuvottelukunta<br />
suosittaa aikuiselle päivittäistä vähintään 30<br />
minuuttia kestävää kohtuullisen kuormittavaa liikuntaa.<br />
Tarkasti ottaen tämän päivittäisen riittävän<br />
liikunnan määritelmän siis täyttäisi kyselyn nuorista<br />
vain kolme prosenttia, vähintään viidesti viikossa<br />
liikkuvia on sentään 15 prosenttia. Lapsille annettu<br />
terveysliikuntasuositus on vielä suurempi: mahdollisimman<br />
monipuolista liikuntaa vähintään tunti<br />
päivässä, mielellään enemmän. Kansallisten lasten ja
Change language