Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
hyvinvointimittareihin on edelleen ratkaisematon<br />
haaste. Kuitenkin useissa EU-maissa etsitään ja<br />
kehitetään hyvinvointimittareita. Suomessa valtioneuvoston<br />
kanslia perusti HYMY-työryhmän kartoittamaan<br />
hyvinvointi-indikaattoreita. Ryhmä lähtee liikkeelle<br />
Eurostatin perustamasta well-being-työryhmästä,<br />
jonka tarkoituksena on niin ikään tehdä ehdotuksia<br />
siitä, miten hyvinvointia voisi mitata. (Metsä-Pauri<br />
2011; Hamunen 2011; Sauli 2011a/b.)<br />
37 Terveyttä on jäsennetty monin tavoin, esimerkiksi<br />
jakamalla se fyysiseen, psyykkiseen, emotionaaliseen,<br />
sosiaaliseen, seksuaaliseen, hengelliseen ja yhteiskunnalliseen<br />
osa-alueeseen (Mikkonen & Tynkkynen 2010).<br />
38 Suomen kansainvälisesti ainutlaatuisen neuvolakorttijärjestelmän<br />
perusteella tiedetään esimerkiksi, että<br />
syntymäpainolla on positiivinen yhteys myöhem pään<br />
avioitumistodennäköisyyteen. Mekanismi tämän<br />
yhteyden takana onkin vaikeammin tutkittavissa.<br />
39 Ikärajauksen pohdinta Health-related lifestyles -tutkimushankkeen<br />
tutkijoiden sähköpostikirjeenvaihdosta<br />
tammikuussa 2011.<br />
40 Kirsi Lallukan (2004) lasten ikävaihemäärittelyitä<br />
koskevassa tutkimuksessa lapset käyttävät leikin lopettamista<br />
merkkinä lapsuuden lopusta. Tämä tulkinta<br />
saa tukea, kun yhdistetään Eriarvoinen lapsuus<br />
-tutkimushankkeen tulokset leikkimisen lopettamisiästä<br />
11 ikävuodesta alkaen, ja Nuorten paneeli 2011<br />
-tutkimuksen tulos siitä, että alle 13-vuotiaista vielä<br />
puolet, mutta 13–15-vuotiaista enää 2 prosenttia kokee<br />
olevansa lapsia.<br />
41 Sosioekonomisen aseman selvittäminen kyselytutkimuksin<br />
on haastavaa, sillä lähtökohtaisesti sitä<br />
ei voi kysyä haastateltavilta suoraan. Tarkoituksena<br />
on muodostaa sosioekonomisia ryhmiä, joiden<br />
jäsenet elävät yhteiskunnan rakenteellis-toiminnallisissa<br />
osajärjestelmissä suunnilleen samantapaisissa<br />
asemissa. Sosio ekonominen asema muodostuu useasta<br />
eri luokittelukriteeristä, koska yksittäistä jakoperustetta<br />
käytettäessä ei voitaisi ottaa huomioon kaikkia keskeisimpiä<br />
henkilön asemaan vaikuttavia tekijöitä. Luokituksessa<br />
otetaan huomioon henkilön elämänvaihe<br />
(perheen jäsen, opiskelija, ammatissa toimiva, eläkeläinen<br />
jne.) sekä ammatti ja ammattiasema (yrittäjä,<br />
palkansaaja, yrittäjäperheenjäsen) ammatissa toimivien<br />
osalta. Lisäksi luokitusta täydennetään ammatin ja<br />
työn luonnetta kuvaavilla jaoilla (toimihenkilö- ja<br />
työntekijäjako). Jakoperusteena käytetään osittain<br />
myös toimialaa ja palkansaajien määrää. (Tilastokeskus,<br />
henkilö luokitukset.) <strong>Nuorisobarometri</strong>n tarpeisiin<br />
tämä luokittelu on turhan raskas.<br />
42 Kun Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimuksessa 2002<br />
kysyttiin suomalaisilta, mihin yhteiskuntaluokkaan he<br />
katsovat kuuluvansa, nuoret arvioivat oman luokkaasemansa<br />
korkeammaksi kuin vanhemmat ikäluokat<br />
120<br />
(Myllyniemi ym. 2005, 42). Sama havainto tehtiin<br />
Suomi 1999 -aineistosta. Tämä kertoo siitä, että<br />
kokemus luokka-asemasta ei palaudu taloudelliseen<br />
tilanteeseen tai ammatillisiin asemiin. Yksi selitysmalli<br />
nuorten arvioille on, että he arvioivat luokka -asemaansa<br />
tulevaisuusperspektiivistä käsin, ja esimerkiksi<br />
korkeakouluopiskelijat samastuvat jo opiskeluaikana<br />
ennakolta tulevaan luokka-asemaansa. (Wilska &<br />
Eresmaa 2003, 103.) Toisaalta kun Nuorten vapaaaikatutkimuksessa<br />
kysyttiin yhteiskunnallista luokkaasemaa<br />
10- portaisella asteikolla nimeämättä luokkia<br />
muuten kuin “korkeaksi” ja “matalaksi”, nimenomaan<br />
korkeakoulu opiskelijat kokivat yhteiskunnallisen asemansa<br />
matalaksi (Myllyniemi 2009b, 15). Tämä ei tue<br />
käsitystä nuorten taipumuksesta sijoittaa itsensä tulevaan<br />
luokaan. Omalla tavallaan näiden risti riitaiselta<br />
vaikuttavien tulosten voi tulkita kertovan luokkien<br />
nimitysten (kuten työväenluokka, keskiluokka) latautuneisuudesta.<br />
43 Vuonna 2004 barometrissa esitettiin avokysymys “Mikä<br />
on ammattisi tai mihin ammattiin/mille alalle olet<br />
kouluttautumassa?” Avovastaukset ryhmiteltiin 10<br />
pääluokkaan Tilastokeskuksen virallisen Ammattiluokitus<br />
2001 -luokituksen mukaisesti käyttäen apuna<br />
AmmattiExpertti-ohjelmaa, mutta lähes puolet vastauksista<br />
jouduttiin jättämään epäselvinä tapauksina<br />
analyyseista pois.<br />
44 Yksi tapa selvittää toimeentuloa perustuu kysymyssarjaan<br />
materiaalisista oloista, kuten auton omistamisesta,<br />
huoneiden määrästä, lomista ja tietokoneista.<br />
Esimerkiksi WHO:n koululaistutkimuksessa tämä<br />
Family Affluence Scale (FAS) on keskeisessä asemassa.<br />
(Currie ym. <strong>2012</strong>.)<br />
45 Britanniassa on viime aikoina käyty keskustelua siitä,<br />
missä määrin yhteiskuntaa on määrännyt se, ettei<br />
hyväosaisin vähemmistö tajua, kuinka hyväosaista<br />
se on muuhun kansaan verrattuna. Kun brittiläisen<br />
suurituloisimpaan promilleen kuuluvilta yläluokan<br />
edustajilta kysyttiin, missä he arvelevat köyhyysrajan<br />
kulkevan, he sijoittivat sen koko väestön tulojakauman<br />
keskikohdan yläpuolelle. (Toynbee & Walker 2008,<br />
21–36.) Suomessa SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen<br />
arvioi pienituloisuuden rajaksi Suomessa<br />
3 000 euron kuukausitulot, minkä mukaan lähes 80<br />
prosenttia suomalaisista olisi pienituloisia (Uschanoff<br />
2010, 123). Suomessa luokkajako tai tuloerot eivät<br />
kuitenkaan ole yhtä suuria kuin Britanniassa, eikä<br />
eliitti varmaankaan yhtä vieraantunutta muusta yhteiskunnasta.<br />
Eriarvoistuminen ja tuloerojen kasvu<br />
voivat kuitenkin osin selittää perusturvan riittävyyden<br />
arviointiraportissa tehtyä havaintoa siitä, että väestön<br />
sopivaksi katsoman vähimmäistason ja perusturvan<br />
vähimmäistason välinen ero on kasvussa. Yhteiskunnan<br />
elintason noustessa nousee myös yleinen käsitys
Change language