21.01.2013 Views

Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu

Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu

Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

vuosina, kun tämä vaihtoehto on ollut olemassa, kantaa<br />

ottamattomien osuudet ovat vaihdelleet, mikä voi<br />

vaikuttaa tuloksiin, sillä emme voi tietää, vastaavatko<br />

vaihtoehdon “en osaa sanoa” valinneiden näkemykset<br />

kantansa ilmaisseiden näkemyksiä. Toisaalta Nuorten<br />

vapaa-aikatutkimuksessa 2009 asiaa selvitettiin 10-portaisella<br />

asteikolla, eikä vastaavalla luokkien yhdistelyillä<br />

silloin ollut eroja verrattuna 2008 <strong>Nuorisobarometri</strong>in.<br />

Vuoden 2009 Nuorten vapaa-aikatutkimuksessa keskiarvo<br />

oli 5,6, nyt 5,3, eli myös näin tarkasteltuna<br />

samastuminen vasemmistoon on hieman yleistynyt<br />

(Myllyniemi 2009b, 67).<br />

26 Mukana näissä luvuissa ovat vain ne tapaukset, joissa<br />

sekä nuori että tämän vanhempi itse ovat osanneet<br />

sijoittaa vanhemman vasen–oikea-akselille. Äitien kohdalla<br />

näitä tapauksia on 209, isien 111.<br />

27 Muut kysymykset ovat pysyneet samana, mutta<br />

vuosien 2004 ja 2008 kyselyissä selvitettiin erikseen<br />

yhteenkuuluvuutta “harrastusseuraan” ja “johonkin<br />

muuhun vapaa-ajan yhdistykseen”. Tästä erottelusta<br />

päätettiin nyt luopua, ja käyttää muotoilua “johonkin<br />

yhdistykseen, seuraan tai kansalaisjärjestöön”. Suora<br />

vertailu aiempiin vuosiin ei siis yhdistysten kohdalla<br />

ole mahdollista.<br />

28 Bartholomew ja Horowitz ovat kehittäneet kiintymyssuhteille<br />

neljän kategorian jaottelun: (1) turvallinen,<br />

(2) takertuva, (3) piittaamaton ja (4) pelokas (Kettunen<br />

ym. 1996, 78). Jaottelu voi muihin <strong>Nuorisobarometri</strong>n<br />

kysymyksiin yhdistettynä olla hyödyllinen, mutta se<br />

jää mahdollisten jatkotutkimusten tehtäväksi.<br />

29 Väestötilaston mukaan 15-vuotiaista noin 70 prosentilla<br />

on elossa ainakin yksi isovanhemmista, noin puolella<br />

ainakin kaksi, noin neljänneksellä ainakin kolme ja<br />

vajaalla kymmenellä prosentilla 15-vuotiaista on yhä<br />

kaikki neljä isovanhempaa (Kartovaara 2007c, 77).<br />

30 Väestötilastoista voidaan selvittää isovanhempien<br />

etäisyydet lastenlasten luokse. Vastasyntyneen matka<br />

mummolaan on keskimäärin noin 80 kilometriä. Kolmen<br />

kilometrin säteellä asuu noin joka neljäs, ja vaikka<br />

Suomessa etäisyydet voivat olla hyvinkin pitkiä, on yli<br />

300 kilometrin matka mummolaan harvemmalla kuin<br />

joka kymmenennellä lapsella. Noin joka viidennessä<br />

tapauksista, joissa sekä ukki että mummi ovat elossa,<br />

nämä asuvat eri osoitteissa. Kiinnostava yksityiskohta<br />

on se, että mitä pienemmistä lapsista on kyse, sitä<br />

yleisemmin ukit ja mummit asuvat erillään. Maalaisjärjellä<br />

ajateltuna asian voisi ajatella olevan päinvastoin,<br />

mitä vanhempi lapsi, sitä vanhemmat isovanhemmat<br />

ja suurempi mahdollisuus päätyä eroon. Erillään asumisen<br />

yleistyminen liittyykin perherakenteen jatkuvaan<br />

löystymiseen. (Kartovaara 2007c.)<br />

31 Pohjoismainen elinolotutkimus 1986 ja 1994, Tilastokeskuksen<br />

vapaa-aikatutkimus 2002.<br />

32 Aiemmissa kyselyissä ei selvitetty isän ja äidin<br />

119<br />

tapaamista erikseen, vaan kysyttiin yleensä vanhempien<br />

tapaamisesta. Niinpä varsinainen ajallisen muutoksen<br />

tarkastelu ei ole mahdollista. Jos kuitenkin otetaan<br />

suuntaa-antavaksi vertailukohdaksi äiti, jota tavataan<br />

isää tiheämmin, on päivittäin tapaaminen lähes puolittunut<br />

kymmenessä vuodessa 16 prosentista 9 prosenttiin.<br />

Viikoittaisessa tapaamisessa ei sen sijaan muutoksia<br />

juuri ole.<br />

33 Pew Research Centerin Internet and American Life<br />

-projektin teettämän kyselyn mukaan Facebookin käyttäjät<br />

ovat yleisesti luottavaisempia kuin muut internetin<br />

käyttäjät. Kun muut vaikuttavat tekijät on kontrolloitu,<br />

Facebookia käyttävillä ihmisillä on 9 prosenttia<br />

läheisempi suhde sosiaaliseen verkostoonsa kuin muilla<br />

internetin käyttäjillä. Heillä on raportin mukaan enemmän<br />

läheisiä ystäviä, ja heitä kannustetaan enemmän<br />

elämässä. Facebookin käyttäjät ovat myös kiinnostuneempia<br />

politiikasta kuin ihmiset, jotka ovat jättäytyneet<br />

yhteisön ulkopuolelle. Sosiaalista luottamusta<br />

mitattiin väitteellä “most people can be trusted”, joka<br />

on oikeastaan käänteinen väite tässä käytetylle “on paras<br />

olla luottamatta keneenkään”. Kyselyyn osallistui 2255<br />

aikuista.<br />

34 Summamuuttujan luotettavuutta testataan usein<br />

niin sanotulla reliabiliteettikertoimella, jona toimii<br />

tässä yleisesti käytetty Cronbachin alfa. Se lasketaan<br />

muuttujien välisten keskimääräisten korrelaatioiden<br />

ja väittämien lukumäärän perusteella, ja se kuvaa siis<br />

tavallaan sitä, kuinka samankaltaisesti kukin vastaaja on<br />

vastannut kysymysjoukkoon. Mitään lukkoon lyötyä<br />

sääntöä riittävästä reliaabeliusarvosta ei ole, mutta<br />

usein alle 0,60 jäävää alpha-kertoimen arvoa ei pidetä<br />

erityisen hyvänä, 0,70 pidetään keskinkertaisena, ja<br />

0,80 hyvänä. Kuudentoista luottamusta instituutioihin<br />

mittaavan kysymyksen Cronbachin alfa on 0,870, eli<br />

hyvä.<br />

35 Kahdeksan yleistettyä luottamusta mittaavan kysymyksen<br />

Cronbachin alfa on 0,688, eli reliabiliteetin<br />

näkökulmasta summamuuttuja on keskinkertainen<br />

mutta riittävä.<br />

36 Uusia indikaattoreita haetaan monella rintamalla ja<br />

monella tasolla, niin yksilöllisen kuin yhteiskuntien<br />

hyvinvoinnin mittaamiseen. 2007 Euroopan unioni,<br />

Rooman klubi, Maailman luonnonsäätiö ja OECD<br />

järjestivät “Beyond GDP”-konferenssin. Maailmankuulujen<br />

nobelistien kuten Joseph Stiglitzin ja<br />

Amartya Senin 2009 julkaistussa raportissa korostetaan,<br />

ettei ihmisten hyvinvointia voida kuvata yksillä tunnusluvuilla.<br />

Bruttokansantuotteen käytön kritisointi<br />

ei myöskään riitä, vaan on etsittävä useampia hyvinvoinnin<br />

ja elämänlaadun mittareita. Laaja-alaisen<br />

keskustelun käynnistymiseen on vaikuttanut myös<br />

huoli ympäristön kehityksestä ja ilmastonmuutoksesta.<br />

Luonnon kestävän käytön ottaminen mukaan

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!