Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
vuosina, kun tämä vaihtoehto on ollut olemassa, kantaa<br />
ottamattomien osuudet ovat vaihdelleet, mikä voi<br />
vaikuttaa tuloksiin, sillä emme voi tietää, vastaavatko<br />
vaihtoehdon “en osaa sanoa” valinneiden näkemykset<br />
kantansa ilmaisseiden näkemyksiä. Toisaalta Nuorten<br />
vapaa-aikatutkimuksessa 2009 asiaa selvitettiin 10-portaisella<br />
asteikolla, eikä vastaavalla luokkien yhdistelyillä<br />
silloin ollut eroja verrattuna 2008 <strong>Nuorisobarometri</strong>in.<br />
Vuoden 2009 Nuorten vapaa-aikatutkimuksessa keskiarvo<br />
oli 5,6, nyt 5,3, eli myös näin tarkasteltuna<br />
samastuminen vasemmistoon on hieman yleistynyt<br />
(Myllyniemi 2009b, 67).<br />
26 Mukana näissä luvuissa ovat vain ne tapaukset, joissa<br />
sekä nuori että tämän vanhempi itse ovat osanneet<br />
sijoittaa vanhemman vasen–oikea-akselille. Äitien kohdalla<br />
näitä tapauksia on 209, isien 111.<br />
27 Muut kysymykset ovat pysyneet samana, mutta<br />
vuosien 2004 ja 2008 kyselyissä selvitettiin erikseen<br />
yhteenkuuluvuutta “harrastusseuraan” ja “johonkin<br />
muuhun vapaa-ajan yhdistykseen”. Tästä erottelusta<br />
päätettiin nyt luopua, ja käyttää muotoilua “johonkin<br />
yhdistykseen, seuraan tai kansalaisjärjestöön”. Suora<br />
vertailu aiempiin vuosiin ei siis yhdistysten kohdalla<br />
ole mahdollista.<br />
28 Bartholomew ja Horowitz ovat kehittäneet kiintymyssuhteille<br />
neljän kategorian jaottelun: (1) turvallinen,<br />
(2) takertuva, (3) piittaamaton ja (4) pelokas (Kettunen<br />
ym. 1996, 78). Jaottelu voi muihin <strong>Nuorisobarometri</strong>n<br />
kysymyksiin yhdistettynä olla hyödyllinen, mutta se<br />
jää mahdollisten jatkotutkimusten tehtäväksi.<br />
29 Väestötilaston mukaan 15-vuotiaista noin 70 prosentilla<br />
on elossa ainakin yksi isovanhemmista, noin puolella<br />
ainakin kaksi, noin neljänneksellä ainakin kolme ja<br />
vajaalla kymmenellä prosentilla 15-vuotiaista on yhä<br />
kaikki neljä isovanhempaa (Kartovaara 2007c, 77).<br />
30 Väestötilastoista voidaan selvittää isovanhempien<br />
etäisyydet lastenlasten luokse. Vastasyntyneen matka<br />
mummolaan on keskimäärin noin 80 kilometriä. Kolmen<br />
kilometrin säteellä asuu noin joka neljäs, ja vaikka<br />
Suomessa etäisyydet voivat olla hyvinkin pitkiä, on yli<br />
300 kilometrin matka mummolaan harvemmalla kuin<br />
joka kymmenennellä lapsella. Noin joka viidennessä<br />
tapauksista, joissa sekä ukki että mummi ovat elossa,<br />
nämä asuvat eri osoitteissa. Kiinnostava yksityiskohta<br />
on se, että mitä pienemmistä lapsista on kyse, sitä<br />
yleisemmin ukit ja mummit asuvat erillään. Maalaisjärjellä<br />
ajateltuna asian voisi ajatella olevan päinvastoin,<br />
mitä vanhempi lapsi, sitä vanhemmat isovanhemmat<br />
ja suurempi mahdollisuus päätyä eroon. Erillään asumisen<br />
yleistyminen liittyykin perherakenteen jatkuvaan<br />
löystymiseen. (Kartovaara 2007c.)<br />
31 Pohjoismainen elinolotutkimus 1986 ja 1994, Tilastokeskuksen<br />
vapaa-aikatutkimus 2002.<br />
32 Aiemmissa kyselyissä ei selvitetty isän ja äidin<br />
119<br />
tapaamista erikseen, vaan kysyttiin yleensä vanhempien<br />
tapaamisesta. Niinpä varsinainen ajallisen muutoksen<br />
tarkastelu ei ole mahdollista. Jos kuitenkin otetaan<br />
suuntaa-antavaksi vertailukohdaksi äiti, jota tavataan<br />
isää tiheämmin, on päivittäin tapaaminen lähes puolittunut<br />
kymmenessä vuodessa 16 prosentista 9 prosenttiin.<br />
Viikoittaisessa tapaamisessa ei sen sijaan muutoksia<br />
juuri ole.<br />
33 Pew Research Centerin Internet and American Life<br />
-projektin teettämän kyselyn mukaan Facebookin käyttäjät<br />
ovat yleisesti luottavaisempia kuin muut internetin<br />
käyttäjät. Kun muut vaikuttavat tekijät on kontrolloitu,<br />
Facebookia käyttävillä ihmisillä on 9 prosenttia<br />
läheisempi suhde sosiaaliseen verkostoonsa kuin muilla<br />
internetin käyttäjillä. Heillä on raportin mukaan enemmän<br />
läheisiä ystäviä, ja heitä kannustetaan enemmän<br />
elämässä. Facebookin käyttäjät ovat myös kiinnostuneempia<br />
politiikasta kuin ihmiset, jotka ovat jättäytyneet<br />
yhteisön ulkopuolelle. Sosiaalista luottamusta<br />
mitattiin väitteellä “most people can be trusted”, joka<br />
on oikeastaan käänteinen väite tässä käytetylle “on paras<br />
olla luottamatta keneenkään”. Kyselyyn osallistui 2255<br />
aikuista.<br />
34 Summamuuttujan luotettavuutta testataan usein<br />
niin sanotulla reliabiliteettikertoimella, jona toimii<br />
tässä yleisesti käytetty Cronbachin alfa. Se lasketaan<br />
muuttujien välisten keskimääräisten korrelaatioiden<br />
ja väittämien lukumäärän perusteella, ja se kuvaa siis<br />
tavallaan sitä, kuinka samankaltaisesti kukin vastaaja on<br />
vastannut kysymysjoukkoon. Mitään lukkoon lyötyä<br />
sääntöä riittävästä reliaabeliusarvosta ei ole, mutta<br />
usein alle 0,60 jäävää alpha-kertoimen arvoa ei pidetä<br />
erityisen hyvänä, 0,70 pidetään keskinkertaisena, ja<br />
0,80 hyvänä. Kuudentoista luottamusta instituutioihin<br />
mittaavan kysymyksen Cronbachin alfa on 0,870, eli<br />
hyvä.<br />
35 Kahdeksan yleistettyä luottamusta mittaavan kysymyksen<br />
Cronbachin alfa on 0,688, eli reliabiliteetin<br />
näkökulmasta summamuuttuja on keskinkertainen<br />
mutta riittävä.<br />
36 Uusia indikaattoreita haetaan monella rintamalla ja<br />
monella tasolla, niin yksilöllisen kuin yhteiskuntien<br />
hyvinvoinnin mittaamiseen. 2007 Euroopan unioni,<br />
Rooman klubi, Maailman luonnonsäätiö ja OECD<br />
järjestivät “Beyond GDP”-konferenssin. Maailmankuulujen<br />
nobelistien kuten Joseph Stiglitzin ja<br />
Amartya Senin 2009 julkaistussa raportissa korostetaan,<br />
ettei ihmisten hyvinvointia voida kuvata yksillä tunnusluvuilla.<br />
Bruttokansantuotteen käytön kritisointi<br />
ei myöskään riitä, vaan on etsittävä useampia hyvinvoinnin<br />
ja elämänlaadun mittareita. Laaja-alaisen<br />
keskustelun käynnistymiseen on vaikuttanut myös<br />
huoli ympäristön kehityksestä ja ilmastonmuutoksesta.<br />
Luonnon kestävän käytön ottaminen mukaan