Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
viitteet<br />
1 Merkitsevyys tarkoittaa todennäköisyyttä sille, että erot<br />
johtuisivat sattumasta. Eroja pidetään merkitsevänä,<br />
jos todennäköisyys niiden saamiseksi sattumalta on<br />
pienempi kuin yksi sadasta. On myös tärkeää erottaa<br />
toisistaan käsitteet merkitsevä ja merkittävä. Näin<br />
suuressa aineistossa pienetkin erot ovat usein tilastollisesti<br />
merkitseviä, mutta se ei välttämättä tarkoita, että<br />
erot olisivat tutkittavan asian kannalta merkittäviä.<br />
2 Nuoren ja hänen vanhempansa linkittäminen olisi<br />
ollut mahdollista käyttämällä rekisteritietoja, mutta<br />
tässä se tehtiin pyytämällä haastatelluilta nuorilta itseltään<br />
heidän vanhempiensa yhteystiedot, lupa näiden<br />
haastatteluun ja tietojen yhdistämiseen. Luonnollisesti<br />
samat luvat pyydettiin myös haastatelluilta vanhemmilta<br />
(ks. kyselylomakkeet, liitteet 2 ja 3).<br />
3 Kyselyekonomisesti ei välttämättä aina vaikuta mielekkäältä<br />
esimerkiksi kysyä jokaiselta yli 2000 haastatellulta<br />
erikseen sukupuolta, kun oletusarvoisesti muita<br />
kuin itsensä ensisijaisesti mieheksi tai naiseksi kokevia<br />
on hyvin pieni osuus. Demografisena taustatietona<br />
tutkimus ei hyötyisi, vaikka löytyisi muutama “muu<br />
mikä” -tapaus. Jos tutkimusaiheena olisivat sukupuoliset<br />
identiteetit, tilanne olisi tietenkin toinen.<br />
4 Äidinkieltä kysyttäessä haastatelluille esitettiin suomen<br />
ja ruotsin lisäksi myös vaihtoehto “muu, mikä”. Aineistossa<br />
oli kolme venäjää, yksi espanjaa ja yksi englantia<br />
äidinkielenään puhuvaa.<br />
5 Lisäksi mukana oli yksi venäjää ja yksi viroa äidinkielenään<br />
puhuvaa vanhempaa.<br />
6 Koko väestössä rekisteröityjä parisuhteita on alle<br />
prosentti suhteessa avioliittoihin, ja suhteutettuna barometrin<br />
537 avio- tai avoliitossa elävään nuoreen tämä<br />
tarkoittaisi vain muutamaa tapausta. Lapsi perheistä<br />
osuus on vielä pienempi: vuoden 2010 perhetilastossa<br />
oli vain 264 rekisteröityä naisparia ja 3 miesparia,<br />
joiden perheessä oli alaikäisiä lapsia.<br />
7 GPI (Genuine Progress Indicator) on yksi hyvin voinnin<br />
tilastointiin kehitetyistä mittareista, joka pyrkii esimerkiksi<br />
kansantalouden tilinpitoon (kuten BKT)<br />
perustuvia osoittimia paremmin ottamaan huomion<br />
olennaisia ihmisten hyvinvointiin liittyviä tekijöitä.<br />
GPI:ssä otetaan huomioon muun muassa turvallisuus<br />
(rikollisuuden aiheuttamat kustannukset) ja talouskasvun<br />
aiheuttamat ympäristövaikutukset. (Karvonen<br />
ym. 2009.)<br />
8 OK-opintokeskuksen Helsingin yliopiston Ruraliainstituutilta<br />
tilaaman selvityksen mukaan neljän suuren<br />
suomalaisjärjestön vapaaehtoistyön rahallinen<br />
arvo kohoaa yli 130 miljoonaan euroon vuodessa.<br />
Tutkimuksen kohteena olivat Mannerheimin Lasten-<br />
117<br />
suojeluliitto, Suomen 4H-liitto, Suomen Pelastusalan<br />
Keskusjärjestö ja Suomen Punainen Risti. Näiden<br />
neljän järjestön vapaaehtoistyön määräksi muodostuu<br />
keskimäärin lähes 11 miljoonaa tuntia vuodessa,<br />
mikä vastaa 6700 henkilötyövuoden panosta, kun<br />
yhden henkilön työn tuntimääräksi lasketaan keskimäärin<br />
1600 tuntia vuodessa. Vapaaehtoistyön arvo<br />
nousee Ruralia-instituutin tutkimuksen perusteella<br />
kuusinkertaiseksi siihen sijoitettuun summaan verrattuna.<br />
Vapaaehtoistyön alkuperäinen kustannettava<br />
tuntihinta liikkuu vajaassa 2 eurossa, mutta lopullinen<br />
tuntihinta kohoaa noin 12,5 euroon tunnilta.<br />
9 Yleensä vapaaehtoistoimintaan liitetään ainakin sen<br />
palkattomuus ja pakottomuus, usein myös sen yleishyödyllisyys.<br />
Mukaan määritelmään on usein otettu<br />
se, että vapaaehtoistoiminta on jonkun tahon ainakin<br />
väljästi organisoimaa. Erotukseksi esimerkiksi kotityöstä<br />
määritellään vapaaehtoistyön hyödyn koituvan<br />
välitöntä lähipiiriä laajemmalle.<br />
10 Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:n 2011 Otantatutkimuksella<br />
teettämän tutkimuksen mukaan useampi<br />
kuin joka kolmas suomalainen on ollut mukana<br />
vapaaehtoistoiminnassa viimeisten viiden vuoden aikana,<br />
nuorten 15–24-vuotiaiden osuuden ollessa peräti<br />
43 prosenttia. Viimeisen vuoden aikana 15–24-vuotiaista<br />
oli ollut mukana 24 prosenttia. Kaksivaiheisen<br />
tutkimuksen puhelinhaastatteluihin osallistui yli tuhat<br />
15–74-vuotiasta vastaajaa ja nettipaneeliin 1 257.<br />
Pienen eron <strong>Nuorisobarometri</strong>in voi selittää se, että<br />
toisin kuin barometrissa, Allianssin kyselyssä esitettiin<br />
vapaaehtoistyön määritelmä: “Vapaaehtoistoiminnalla<br />
tarkoitetaan toimintaa, josta ei makseta palkkaa,<br />
se tapahtuu omasta tahdosta, hyöty siitä kohdistuu<br />
perhe- ja ystäväpiirin ulkopuolelle ja se on jonkin<br />
tahon organisoimaa. Esimerkkejä vapaaehtoistoiminnasta<br />
ovat lipaskerääjänä toimiminen, tukihenkilö-<br />
tai ystävätoiminta, kerhon ohjaaminen, toimiminen<br />
järjestäjänä liikuntatapahtumassa tai jonkin järjestön<br />
vapaaehtoisena taloudenhoitajana toimiminen ja niin<br />
edelleen.”<br />
11 Kysymystä vapaaehtoistoiminnasta ei tällä kertaa<br />
esitetty vanhemmille vastaajille. Vuoden 2001 kyselyssä<br />
nuoret olivat keski-ikäisiä aktiivisempia vapaaehtoistoimijoita<br />
(Yeung 2002). Vuonna 2006 tehdyssä kyselyssä<br />
suomalaisten auttamisen asenteista suhde oli päinvastainen:<br />
nuorista 18–31-vuotiaista noin neljännes ja<br />
koko 18–70-vuotiaiden ikäryhmästä noin kolmannes<br />
toimi vapaaehtoisina (Pessi & Saari 2008, 73).<br />
12 Koulutusmuuttujaa lukuun ottamatta kymmenen vuoden<br />
takaisessa kyselyssä taustamuuttujien mukaiset erot<br />
olivat varsin erilaisia kuin nyt <strong>Nuorisobarometri</strong>ssa,<br />
sillä 2001 tutkimuksessa keskimääräistä aktiivisempia<br />
ryhmiä olivat miehet, maaseudulla asuvat ja työttömät.<br />
(Yeung 2001, 25.)
Change language