Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
sukulaisiaankin tyttöjä tiheämmin (vrt. kuvio<br />
12), ja koko aineiston tasolla ystävien tiheämpi<br />
tapaamistahti on selvästi yhteydessä suurempaan<br />
tyytyväisyyteen. Tässäkin sopii viitata tutkimukseen,<br />
jonka mukaan poikien sosiaalisuus perustuu<br />
enemmän tekemiseen, tyttöjen puolestaan<br />
kommunikaatioon (Currie ym. <strong>2012</strong>, 211).<br />
<strong>Nuorisobarometri</strong>n työttömät tapaavat<br />
ystäviään harvemmin kuin koululaiset, opiskelijat<br />
tai työssäkäyvät nuoret. Työttömät ovat<br />
myös hieman muita tyytymättömämpiä ihmissuhteisiinsa.<br />
Nuorisotyöttömyys on keskimäärin<br />
hyvin lyhytkestoista, minkä huomioiden tämä<br />
on jopa hieman yllättävä tulos, vaikka väestötason<br />
Hyvinvointi ja palvelut -tutkimuksessa<br />
onkin havaittu, että työttömät ovat keskimäärin<br />
yksinäisempiä kuin työssäkäyvät. Yllättävää on<br />
myös se, että <strong>Nuorisobarometri</strong>n aineistossa<br />
työttömyyden kestolla ei havaita yhteyttä ihmissuhteisiin<br />
tyytyväisyyteen (tosin aineistossa on<br />
vain 112 työtöntä nuorta, ja heistäkin puolella<br />
työttömyys on kestänyt korkeintaan kolme<br />
kuukautta).<br />
Tyytyväisimpiä ihmissuhteisiinsa ovat nuoret,<br />
jotka tapaavat ystäviään lähes päivittäin,<br />
ja tyytymättömyys lisääntyy tapaamistahdin<br />
harvetessa. Vanhempien, isovanhempien tai sisarusten<br />
tapaamistiheydellä ei vastaavaa yhteyttä<br />
ole. Ystävien tapaaminen on yhteydessä harrastuksiin,<br />
mikä selittää osaltaan kuntoliikuntaa ja<br />
kilpaurheilua harrastavien suuremman tyytyväisyyden<br />
ihmissuhteisiinsa. Myös vapaaehtoistoiminnassa<br />
mukana oleminen on yhteydessä<br />
ihmissuhteisiin tyytyväisyyden kanssa, mutta<br />
ainoastaan niillä, jotka ovat mukana useammassa<br />
eri toimintamuodossa. Tulosta on hyvä peilata<br />
sitä Nuorten vapaa-aikatutkimuksen tulosta<br />
vasten, että toisin kuin vapaaehtoistoiminnalla,<br />
ei järjestöissä mukanaololla ole lainkaan yhteyttä<br />
ihmissuhteisiin tyytyväisyyteen (Myllyniemi<br />
2009b, 122).<br />
Vastaajat, joilla on sisaruksia, ovat vähän<br />
mutta tilastollisesti merkitsevästi tyytyväisempiä<br />
ihmissuhteisiinsa kuin ne, jotka ovat ainoita<br />
lapsia. Sisarusten lukumäärällä ei ole vaikutusta.<br />
103<br />
Lapsuudenkodin merkitys kaiken kaikkiaan<br />
on tässäkin kysymyksessä hyvin suuri. Edellä<br />
kuviossa 34 nähtiin, kuinka lapsuudenperheen<br />
monipuolinen yhdessäolo linkittyy tiukasti koko<br />
elämään, myös ihmissuhteisiin tyytyväisyyteen.<br />
Myös lapsuudenkodin taloudellisella tilanteella,<br />
ilmapiirillä ja kasvatuskäytännöillä on vahva<br />
kytkös nuoren myöhempiin ihmissuhteisiin.<br />
Kuvioon 47 näitä lapsuudenperheen yhteyksiä<br />
kuvittamaan on valittu kokemus rakastavasta<br />
ilmapiiristä sekä vanhemmilta saatu myönteinen<br />
palaute, jotka molemmat ovat vahvasti kytköksissä<br />
ihmissuhteisiin tyytyväisyyteen.<br />
tYYtYVÄiSYYS elÄMÄÄN<br />
KOKONAiSUUteNA<br />
Nuorten kyselytutkimuksissa kertoma tyytyväisyys<br />
elämään kokonaisuutena on keskiarvona<br />
mitaten pysynyt lähes samana viimeiset 15 vuotta<br />
(taulukko 7). Yleisin arvosana elämälle on 9,<br />
ja kaikkein huonoimpia alle kuuden arvosanoja<br />
annetaan vain prosentin verran.<br />
Kuviossa 48 näkyvä noin 20 ikävuoden<br />
paikkeilla tapahtuva notkahdus tyytyväisyydessä<br />
elämään on havaittu aiemmissakin kyselyissä.<br />
<strong>Nuorisobarometri</strong>n ikäryhmä 15 vuodesta<br />
ylöspäin ei tavoita tätä nuorempia nuoria, jotka<br />
muiden kyselyiden valossa näyttävät olevan<br />
elämäänsä selvästi tyytyväisempiä (Myllyniemi<br />
2009b, 131; Nuorten paneeli 2011, 6).<br />
Koulutuksen on edellä nähty olevan yhteydessä<br />
moniin yksittäisiin hyvinvoinnin ulottuvuuksiin,<br />
kuten terveyskäyttäytymiseen ja sosiaaliseen<br />
luottamukseen. Sidos on vahva myös<br />
elämään tyytyväisyyteen kokonaisuudessaan,<br />
mitattiinpa koulutusta suoritetuin tutkinnoin<br />
tai koulutodistuksen keskiarvoin. 98 Yhteys ei<br />
kuitenkaan ole suoraviivainen, vaan eroja on<br />
lähinnä ainoastaan heikosti menestyneiden ja<br />
muiden, tai kokonaan opiskelun ulkopuolisten<br />
ja muiden välillä. Elämään tyytyväisyys on keskimääräistä<br />
heikompaa, jos peruskoulukeskiarvo<br />
on jäänyt alle seitsemän, mutta siitä korkeammilla<br />
keskiarvoilla tyytyväisyys ei oikeastaan<br />
nouse. Vailla tutkintoja ja opiskelupaikkaa
Change language