Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
tekeminen. Ainoa poikkeus on tv:n katsominen,<br />
jolla ei ole yhteyttä ulkonäköön tyytyväisyyteen.<br />
Lapsuuskodin taustoihin liittyy kuviossa 45<br />
myös vanhemmilta saatu myönteinen palaute,<br />
joka sekin on selvästi yhteydessä korkeampaan<br />
tyytyväisyyteen omaa ulkonäköä kohtaan. Myös<br />
muut kysymyksen K19 (ks. liite 2) väitteistä, jotka<br />
kertovat vanhempien aktiivisista ja avoimista<br />
kasvatuskäytännöistä, kuten iloista ja suruista<br />
keskustelemisesta, tai siitä, että vanhemmat ovat<br />
muistaneet kertoa rakastavansa lastaan, ovat<br />
yhteydessä nuoren parempaan kuvaan omasta<br />
ulkonäöstään.<br />
Lapsuudenkotiin liittyvät taustatiedot osoittavat<br />
siis samaan suuntaan: perheen yhdessä<br />
oleminen ja tekeminen, myönteinen ilmapiiri<br />
ja kannustava kasvatus ovat kaikki yhteydessä<br />
nuoren suurempaan tyytyväisyyteen omaan<br />
ulkonäköönsä. Koska ei ole järkeviä syitä olettaa<br />
minkään kysytyistä asioista vaikuttavan<br />
itse ulkonäköön, kyse lienee tekijöistä, jotka<br />
vaikuttavat esimerkiksi lapsen minäkuvaan ja<br />
itsetuntoon.<br />
teRVeYDeNtilA<br />
Kuten aiemmissakin Nuorisobarometreissa,<br />
pojat kokevat terveytensä hieman tyttöjä paremmaksi.<br />
Esimerkiksi THL:n kouluterveyskyselyiden<br />
perusteella tiedetään, että tytöt myös<br />
raportoivat enemmän sairauksia ja oireita kuin<br />
pojat 96 . Myös iän myötä tapahtuva koetun terveyden<br />
lasku on tuttu edellisistä tiedonkeruista.<br />
Koulutuksen mukaiset erot ovat varsin selviä:<br />
korkea koulutustaso on yhteydessä hyväksi koettuun<br />
terveyteen. Samoin vähintään 8 keskiarvo<br />
peruskoulun päättötodistuksessa näyttää liittyvän<br />
parempaan terveyteen.<br />
Pääasiallisen toiminnan mukaisissa eroissa<br />
toistuu sama ilmiö kuin fyysisen kunnon kohdalla:<br />
työttömät ja yrittäjät arvioivat terveytensä<br />
heikommaksi kuin muut. Työttömien ryhmän<br />
sisällä on suurta vaihtelua. Nuorille tyypilliseen<br />
lyhytkestoiseen työttömyyteen ei liity huonommaksi<br />
koettua terveyttä, toisin kuin yli kolmen<br />
kuukauden, ja varsinkin yli puolen vuoden<br />
101<br />
mittaiseksi pitkittyneeseen työttömyyteen.<br />
Kyselyssä selvitettiin niin terveyttä kuluttavia<br />
kuin terveyttä edistäviäkin elintapoja.<br />
Tupakointi, humalajuominen ja etenkin huumekokeilut<br />
ovat selvästi yhteydessä heikommaksi<br />
koettuun terveyteen. Aktiivinen arki- ja<br />
varsinkin kuntoliikunta puolestaan liittyvät<br />
parempaan terveyteen. Myös kilpaurheilijat<br />
ovat terveyteensä tyytyväisiä. Taustatekijöistä<br />
lapsuudenkodin toimeentulon vahva yhteys<br />
terveyteen välittyy ainakin osin juuri sitä kautta,<br />
että paremmin toimeentulevien perheiden<br />
lapsilla on muita paremmat mahdollisuudet<br />
liikkua (vrt. kuvio 22 ja Häkkisen ym. artikkeli<br />
s. 186–200). Lukuisien pitkittäis- ja rekisteriaineistoihin<br />
perustuvien tutkimusten perusteella<br />
lapsuuden kodin elinolojen ja aikuistuneiden<br />
lasten terveyden välillä oleva yhteys on todellisuudessa<br />
vieläkin vahvempi kuin käytettäessä<br />
barometrin tapaan subjektiivista jälkikäteistä<br />
kysymystä lapsuuden kodin toimeentulosta<br />
(Moisio & Karvonen 2007, 150).<br />
Tyytyväisyys terveyteen on hyvin vahvasti<br />
yhteydessä elämään tyytyväisyyden kanssa.<br />
Tässäkin vaikutus voi olla kaksisuuntaista, sillä<br />
tyytyväisyys lisää tutkitusti terveyttä (Hirvonen<br />
& Mangeloja 2006, 34). 97 On viitteitä siitäkin,<br />
että vaikutussuunta olisi ensisijaisesti nimenomaan<br />
tyytyväisyydestä terveyteen, ei niinkään<br />
toisin päin (Kinnunen ym. 2011).<br />
iHMiSSUHteet<br />
Kaikista selvitetyistä elämänalueista nuoret siis<br />
ovat tyytyväisimpiä ihmissuhteisiin. Keskiarvo<br />
on 8,4, mikä on hieman heikompi kuin asiaa<br />
edellisen kerran selvitettäessä vuonna 2009.<br />
Nuorten ja heidän vanhempiensa välillä ei ole<br />
tässä eroja (vrt. kuvio 40). Tyytyväisyys ihmissuhteisiin<br />
on myös niin nuorilla kuin vanhemmillakin<br />
tutkituista elämän osa-alueista kaikkein<br />
voimakkaimmin yhteydessä elämään tyytyväisyyteen<br />
(taulukko 8).<br />
Tytöt ovat hieman poikia tyytyväisempiä<br />
ih mis suhteisiinsa. Tämä on merkille pantavaa,<br />
sillä pojat tapaavat niin ystäviään kuin