21.01.2013 Views

Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu

Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu

Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

tekeminen. Ainoa poikkeus on tv:n katsominen,<br />

jolla ei ole yhteyttä ulkonäköön tyytyväisyyteen.<br />

Lapsuuskodin taustoihin liittyy kuviossa 45<br />

myös vanhemmilta saatu myönteinen palaute,<br />

joka sekin on selvästi yhteydessä korkeampaan<br />

tyytyväisyyteen omaa ulkonäköä kohtaan. Myös<br />

muut kysymyksen K19 (ks. liite 2) väitteistä, jotka<br />

kertovat vanhempien aktiivisista ja avoimista<br />

kasvatuskäytännöistä, kuten iloista ja suruista<br />

keskustelemisesta, tai siitä, että vanhemmat ovat<br />

muistaneet kertoa rakastavansa lastaan, ovat<br />

yhteydessä nuoren parempaan kuvaan omasta<br />

ulkonäöstään.<br />

Lapsuudenkotiin liittyvät taustatiedot osoittavat<br />

siis samaan suuntaan: perheen yhdessä<br />

oleminen ja tekeminen, myönteinen ilmapiiri<br />

ja kannustava kasvatus ovat kaikki yhteydessä<br />

nuoren suurempaan tyytyväisyyteen omaan<br />

ulkonäköönsä. Koska ei ole järkeviä syitä olettaa<br />

minkään kysytyistä asioista vaikuttavan<br />

itse ulkonäköön, kyse lienee tekijöistä, jotka<br />

vaikuttavat esimerkiksi lapsen minäkuvaan ja<br />

itsetuntoon.<br />

teRVeYDeNtilA<br />

Kuten aiemmissakin Nuorisobarometreissa,<br />

pojat kokevat terveytensä hieman tyttöjä paremmaksi.<br />

Esimerkiksi THL:n kouluterveyskyselyiden<br />

perusteella tiedetään, että tytöt myös<br />

raportoivat enemmän sairauksia ja oireita kuin<br />

pojat 96 . Myös iän myötä tapahtuva koetun terveyden<br />

lasku on tuttu edellisistä tiedonkeruista.<br />

Koulutuksen mukaiset erot ovat varsin selviä:<br />

korkea koulutustaso on yhteydessä hyväksi koettuun<br />

terveyteen. Samoin vähintään 8 keskiarvo<br />

peruskoulun päättötodistuksessa näyttää liittyvän<br />

parempaan terveyteen.<br />

Pääasiallisen toiminnan mukaisissa eroissa<br />

toistuu sama ilmiö kuin fyysisen kunnon kohdalla:<br />

työttömät ja yrittäjät arvioivat terveytensä<br />

heikommaksi kuin muut. Työttömien ryhmän<br />

sisällä on suurta vaihtelua. Nuorille tyypilliseen<br />

lyhytkestoiseen työttömyyteen ei liity huonommaksi<br />

koettua terveyttä, toisin kuin yli kolmen<br />

kuukauden, ja varsinkin yli puolen vuoden<br />

101<br />

mittaiseksi pitkittyneeseen työttömyyteen.<br />

Kyselyssä selvitettiin niin terveyttä kuluttavia<br />

kuin terveyttä edistäviäkin elintapoja.<br />

Tupakointi, humalajuominen ja etenkin huumekokeilut<br />

ovat selvästi yhteydessä heikommaksi<br />

koettuun terveyteen. Aktiivinen arki- ja<br />

varsinkin kuntoliikunta puolestaan liittyvät<br />

parempaan terveyteen. Myös kilpaurheilijat<br />

ovat terveyteensä tyytyväisiä. Taustatekijöistä<br />

lapsuudenkodin toimeentulon vahva yhteys<br />

terveyteen välittyy ainakin osin juuri sitä kautta,<br />

että paremmin toimeentulevien perheiden<br />

lapsilla on muita paremmat mahdollisuudet<br />

liikkua (vrt. kuvio 22 ja Häkkisen ym. artikkeli<br />

s. 186–200). Lukuisien pitkittäis- ja rekisteriaineistoihin<br />

perustuvien tutkimusten perusteella<br />

lapsuuden kodin elinolojen ja aikuistuneiden<br />

lasten terveyden välillä oleva yhteys on todellisuudessa<br />

vieläkin vahvempi kuin käytettäessä<br />

barometrin tapaan subjektiivista jälkikäteistä<br />

kysymystä lapsuuden kodin toimeentulosta<br />

(Moisio & Karvonen 2007, 150).<br />

Tyytyväisyys terveyteen on hyvin vahvasti<br />

yhteydessä elämään tyytyväisyyden kanssa.<br />

Tässäkin vaikutus voi olla kaksisuuntaista, sillä<br />

tyytyväisyys lisää tutkitusti terveyttä (Hirvonen<br />

& Mangeloja 2006, 34). 97 On viitteitä siitäkin,<br />

että vaikutussuunta olisi ensisijaisesti nimenomaan<br />

tyytyväisyydestä terveyteen, ei niinkään<br />

toisin päin (Kinnunen ym. 2011).<br />

iHMiSSUHteet<br />

Kaikista selvitetyistä elämänalueista nuoret siis<br />

ovat tyytyväisimpiä ihmissuhteisiin. Keskiarvo<br />

on 8,4, mikä on hieman heikompi kuin asiaa<br />

edellisen kerran selvitettäessä vuonna 2009.<br />

Nuorten ja heidän vanhempiensa välillä ei ole<br />

tässä eroja (vrt. kuvio 40). Tyytyväisyys ihmissuhteisiin<br />

on myös niin nuorilla kuin vanhemmillakin<br />

tutkituista elämän osa-alueista kaikkein<br />

voimakkaimmin yhteydessä elämään tyytyväisyyteen<br />

(taulukko 8).<br />

Tytöt ovat hieman poikia tyytyväisempiä<br />

ih mis suhteisiinsa. Tämä on merkille pantavaa,<br />

sillä pojat tapaavat niin ystäviään kuin

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!