Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
esimerkiksi kehonkuvan pohdinta jää muiden<br />
lähteiden varaan. WHO:n koululaistutkimuksen<br />
mukaan peräti puolet suomalaisista<br />
15-vuotiaista tytöistä ja 21 prosenttia<br />
pojista pitää itseään liian lihavana. 16 prosenttia<br />
samanikäisistä tytöistä ja 6 prosenttia pojista<br />
yritti haastatteluhetkellä pudottaa painoaan<br />
(Currie ym. <strong>2012</strong>). Laihduttamiskäyttäytyminen<br />
on yleistynyt Suomessa 1990-luvusta<br />
lähtien niin tytöillä kuin pojilla 94 (Ojala 2011,<br />
77). Tyttöjen laihduttaminen yleistyy 11 ja 15<br />
ikävuoden välillä selvästi, pojilla ei.<br />
Nuorten tyytyväisyys ulkonäköönsä vaikuttaa<br />
olevan hyvin kokonaisvaltaisesti yhteydessä<br />
moniin elämänalueisiin. Kysymys ulkonäöstä<br />
saattaakin kertoa enemmän kuin pintapuolisesti<br />
ajatellen voisi luulla. Ulkonäkö antaa paljon fyysisiä<br />
vihjeitä, jotka kertovat sukupuolesta, iästä,<br />
etnisestä taustasta, mutta se on myös monimuotoinen<br />
sosiokulttuurinen luomus. Se antaa<br />
keholle sosiaalisia merkityksiä: nuori vai vanha,<br />
kaunis vai ruma, hoikka vai lihava (Blinnikka<br />
& Uusitalo 1988, 7). Ulkonäköä käytetään<br />
ilmentämään minuutta ja statusta (Hamachek<br />
1987, 195). Ihminen on sosiaalinen olento, ja<br />
erityisesti nuoruuteen katsotaan usein liittyvän<br />
paljon vertailua ja riippuvuutta muiden mielipiteistä.<br />
Ulkonäköä voi pitää malliesimerkkinä<br />
asiasta, jossa hyväksyttävyys, asema ja status ovat<br />
riippuvaisia muista ihmisistä (Gilbert 2002,<br />
8–9). (Valtari 2005.)<br />
Tämä huomioiden on yllättävää, että kun<br />
vuoden 2005 Nuorisobarometreissa selvitettiin<br />
sitä, kuinka tärkeänä nuoret pitävät ulkonäköä,<br />
se oli tuolloin selvitetystä 25 elämänalueesta<br />
toiseksi vähiten tärkeä. 95 Tulos on kiinnostavassa<br />
ristiriidassa sen kanssa, kuinka vahvasti<br />
tyytyväisyys ulkonäköön korreloi elämään tyytyväisyyden<br />
kanssa <strong>2012</strong> aineistossa. Se, että<br />
muilla elämänalueilla paitsi ulkonäössä korrelaatiot<br />
ja tärkeyden kysyminen antavat samansuuntaisia<br />
tuloksia (ks. taulukko 9 sekä vuoden<br />
2005 barometrin kuviot 21 ja 27), voi paljastaa<br />
jotain ulkonäön erityislaadusta. Vastaajilla kun<br />
on taipumus vastata kyselyihin siten, kuin he<br />
99<br />
uskovat muiden vastaavan, jolloin ulkonäön<br />
korostamista saatetaan pitää ei-suotavana, esimerkiksi<br />
pinnallisena, vaikka se jollain tasolla<br />
olisi hyvinkin tärkeää.<br />
Edellä kuviosta 40 nähtiin, että barometriaineistossa<br />
nuoret (keskiarvo 8,0) ovat ulkonäköönsä<br />
tyytyväisempiä kuin vanhemmat (7,6).<br />
Kun kaikenikäistä väestöä edustavassa tutkimuksessa<br />
kysyttiin tyytyväisyyttä ulkonäköön,<br />
peräti puolet naisista toivoi olevansa paremman<br />
näköisiä. Ikävertailussa 18–29-vuotiaat erosivat<br />
huomattavasti tätä vanhemmista toivoessaan<br />
eniten olevansa paremman näköisiä. (Leijola<br />
2001.) Jos näitä tuloksia luetaan rinnakkain,<br />
saattaa vaikuttaa ristiriitaiselta, että jo muutenkin<br />
hyvän näköisenä itseään pitävät toivovat<br />
muita enemmän olevansa vielä paremman<br />
näköisiä. Kuitenkin jos toiveen paremmasta<br />
ulkonäöstä tulkitsee kiinnostukseksi asiaa kohtaan,<br />
mitään ristiriitaa ei ole, sillä havainnot<br />
ovat johdonmukaisia tutkimuksen kanssa, jonka<br />
mukaan fyysisesti viehättävämmät ovat kiinnostuneempia<br />
omasta ulkonäöstään kuin vähemmän<br />
viehättävät (Hatfield & Sprecher 1986,<br />
245). Sama tulos toistuu nuorten ikäryhmissä:<br />
kaikkein nuorimmat ovat sekä tyytyväisimpiä<br />
ulkonäköönsä (kuvio 45), että kiinnostuneimpia<br />
siitä (Valtari 2005).<br />
Monet nuorten lapsuudenkodistaan antamat<br />
tiedot ovat yhteydessä ulkonäköön tyytyväisyyden<br />
kanssa. Mitä paremmaksi lapsuudenperheen<br />
ilmapiiri koettiin, sen tyytyväisempiä<br />
nuoret ovat ulkonäköönsä. Kuviossa 45 tästä<br />
annetaan esimerkiksi rakastava ilmapiiri, mutta<br />
yhteys on sama suhteessa ilmapiirin kannustavuuteen<br />
ja sopuisuuteen – ja kääntäen suhteessa<br />
ilmapiirin riitaisuuteen ja kiireisyyteen. Lähes<br />
kaikki lapsuudenkodin yhteisen tekemisen<br />
muodot (kysymys 18 liitteessä 2) ovat yhteydessä<br />
ulkonäkötyytyväisyyteen. Edellä kuviossa<br />
34 nähdään lapsuudenkodin monipuolisen yhdessä<br />
olemisen ja tekemisen linkittyvän tiukasti<br />
elämään ja tyytyväisyyteen sen osa-alueisiin:<br />
tulos on sama riippumatta toiminnan saamista<br />
muodoista, tärkeintä näyttää olevan yhteinen
Change language