Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
Nuorisobarometri_2012_Verkkojulkaisu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
verrattuna omiinsa (Myllyniemi 2009a, 140–<br />
146).<br />
Tutkimalla vain nuoria jää kuva nuoresta<br />
sukupolvesta itsestään osin vajaaksi. Aiemmissa<br />
Nuorisobarometreissa on nuorten ohella haastateltu<br />
heidän vanhempiensa ikäryhmää edustava<br />
otos 50–55-vuotiaita, jolloin on saatu tietoa<br />
esimerkiksi näkemyseroista sukupolvien välillä,<br />
tai sukupolvien näkemyksistä toisistaan. Tällöin<br />
kyse on kuitenkin ollut satunnais otannasta,<br />
eikä tutkimusasetelma ole mahdollistanut<br />
sen tarkastelua, mikä siirtyy vanhemmilta<br />
suku polvilta nuoremmille, miten ja millaisin<br />
ehdoin ja seurauksin. Siksi tämänvuotisessa<br />
barometrissa ei ole tyydytty vanhemman sukupolven<br />
satunnaisesti valittuihin edustajiin, vaan<br />
on haettu vastaajiksi haastateltujen nuorten<br />
omat vanhemmat. Aineistossa nuorten ja vanhempien<br />
vastaukset on yhdistetty toisiinsa.<br />
Tämä mahdollistaa uudella tavalla arvojen ja<br />
elämän tapojen sosiaalisen tai kulttuurisen periy<br />
ty misen selvittämisen, toisin sanoen ylisukupolvisen<br />
hyvinvoinnin tarkastelun.<br />
Koska tätä <strong>Nuorisobarometri</strong>a varten haastatelluilta<br />
vanhemmilta kysyttiin myös heidän<br />
omasta lapsuudenkodistaan, kurkottaa aineisto<br />
jo nyt kolmen sukupolven yli. Sekä nuorten että<br />
heidän vanhempiensa yhteystiedot on talletettu<br />
Yhteiskunnalliseen tietoarkistoon, ja ne ovat sieltä<br />
haettavissa tulevia tutkimuskierroksia varten.<br />
Näin sukupolviulottuvuus laajenee entisestään,<br />
kun tulevat tutkijapolvet voivat palata samojen<br />
henkilöiden haastatteluihin pidemmänkin ajan<br />
kuluttua. Tämän vuoden <strong>Nuorisobarometri</strong><br />
voi toimia myös pitkittäistutkimuksen alkuna,<br />
kun samat henkilöt on mahdollista tavoittaa<br />
myöhemmin uutta tutkimusta varten. Pätevää<br />
seuranta- ja pitkittäistutkimusta on tehty ja<br />
tekeillä paljon 1 , mutta sisällöllisesti ja tiedonkeruumenetelmällisesti<br />
tutkimusasetelma on<br />
ainakin Suomen mittakaavassa uusi.<br />
Eri-ikäisiä vertaamalla voidaan tehdä ikäko<br />
horttien vertailututkimusta, mutta tällöin ei<br />
ole selvää, johtuvatko havaitut muutokset iästä<br />
vai esimerkiksi historiallisen yhteiskunnallisen<br />
9<br />
tilanteen muuttumisesta. Tästäkin syystä on<br />
tärkeää, että nyt haastateltujen nuorten henkilötiedot<br />
on tallennettu jatkokäyttöä varten.<br />
Samoja henkilöitä seuraamalla saadaan erilaista<br />
tietoa ajan mittaan tapahtuvista muutoksista<br />
kuin aiempien barometrien satunnaisotantaan<br />
perustuvalla seurannalla. Tulevan haastattelukierroksen<br />
aikaan nyt haastatellut nuoret ovat<br />
mahdollisesti itse vanhempia, ja vuorostaan<br />
välittämässä omia arvojaan, tapojaan ja kasvatuskäytäntöjään<br />
seuraavalle nuorelle sukupolvelle.<br />
Sukupolvi on käsitteenä laajempi kuin kohortti,<br />
joka viittaa vain joukkoon samaan aikaan<br />
syntyneitä ihmisiä. Sukupolven käsite, kuten eri<br />
sukupolville annetut nimityksetkin kuvaavat<br />
sitä, että jokin tietty kohortti elää eri sosiaalisessa<br />
todellisuudessa kuin edeltävä kohortti, ja todennäköisesti<br />
myös erilaisessa kuin seuraava. Nyt<br />
tutkitulle sukupolvelle tyypilliset kokemukset<br />
vaikuttavat heidän elämäänsä sittenkin, kun se ei<br />
enää ole nuori sukupolvi. Y-sukupolvi on aina Ysukupolvi,<br />
aivan kuten suuret ikäluokat pysyvät<br />
suurina ikäluokkina. (Vrt. Wyn & Woodman<br />
2006, 496.) Sukupolven käsitteen voi nähdä<br />
ottavan etäisyyttä näkemykseen nuoruudesta<br />
siirtymävaiheena, jonkinlaisena välitilana<br />
matkalla lapsuudesta aikuisuuteen tai koulusta<br />
työelämään. Sukupolven käsite onkin löytänyt<br />
tiensä paitsi nuoriso poliittisiin keskusteluihin,<br />
myös nuorisotutkimuksen kansain välisten<br />
debattien keskiöön (ks. mm. Wyn & Woodman<br />
2006; Roberts 2007; Wyn & Woodman 2007).<br />
Sisällöllisesti vuoden <strong>2012</strong> <strong>Nuorisobarometri</strong><br />
n kärki on moniteräinen. Perheiden<br />
arkeen ja kasvatukseen liittyvien teemojen ohella<br />
barometri pureutuu elintapoihin terveyden<br />
näkö kulmasta. Kyselyssä on mukana sekä<br />
terveyttä edistävää että sitä kuluttavaa elämäntapaa<br />
mittaavia muuttujia, kuten tupakointi,<br />
päihteet, liikunta ja ruokailutottumukset. Näiden<br />
ohella barometrissa tarkastellaan hyvinvointia<br />
tai terveyttä laajemmasta näkökulmasta<br />
sisällyttäen siihen lisäksi tyytyväisyyden elämään<br />
ja sen eri osa-alueisiin. Vaikka sosiaalisen pääoman<br />
käsitettä ei tässä korosteta, mahtuvat