Kontrahti 3/2011 - Senaatti-kiinteistöt
19.01.2013 • Views
Share Embed Flag

Kontrahti 3/2011 - Senaatti-kiinteistöt

Kontrahti 3/2011 - Senaatti-kiinteistöt

Kontrahti 3/2011 - Senaatti-kiinteistöt

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
senaatti.fi

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

kontrahti<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen sidosryhmälehti 3/<strong>2011</strong><br />

Musiikkitalossa soi kauniisti s. 18<br />

> Avotilaratkaisu lisäsi CIMOn työtyytyväisyyttä s. 16<br />

> Tiukka EI talousrikollisuudelle s. 24<br />

> Miten taide voi edistää työhyvinvointia? s. 28

Ratsupoliisi<br />

näkee ja näkyy<br />

Ratsupoliisi Henrik Westerberg nimeää lempipaikakseen<br />

Kallion alueen Helsingissä. Valinta on ensi kuulemalta<br />

hieman yllättävä ison hevosen kanssa liikkuvalle ylikonstaapelille.<br />

»Pidän Kallion kaupunginosan rosoisuudesta ja elävyydestä.<br />

Monenlaiset liikkujat tulevat juttelemaan ja tekemään tuttavuutta»,<br />

ihmisläheisestä työstään pitävä Westerberg selventää.<br />

Alla hörähtelevä 16-vuotias ruuna Herimior – tuttavallisemmin<br />

Hemppa – tuntuu olevan samaa mieltä. Se ei ole moksiskaan<br />

ihmispaljoudesta, ohikulkijoiden taputtelijoista tai liki<br />

kuvetta viistävistä raitiovaunuista. Töissähän tässä vaan ollaan.<br />

Ratsupoliisin päätehtävä ei ensi vuonna 130 vuotta täyttävän<br />

yksikön historian aikana ole muuttunut: Toimenkuvana<br />

on yleisen järjestyksen valvonta ratsain. Westerbergin kokemuksen<br />

mukaan jo ratsupoliisin läsnäolo riittää useimmiten<br />

rauhoittamaan tunnelmaa isommassakin väkijoukossa.<br />

Moneen häiriötekijään siedätetyt hevoset pääsevät massatapahtumissa<br />

yleisön keskelle, sinne missä tapahtuu.<br />

Ratsukko erottuu kauas, ja hevosen selästä poliisilla on<br />

myös hyvä näkyvyys.<br />

»Läsnäololla ehkäistään rikoksia», Westerberg tiivistää<br />

ratsukon edun poliisityössä.<br />

»Ihmiset suhtautuvat ratsupoliisiin pääsääntöisesti<br />

erittäin myönteisesti. Meitä saa mielellään<br />

tulla morjestamaan ja hevosta saa taputtaa,<br />

kunhan kuitenkin kysyy ensin luvan. Kuvallisia<br />

hevoskorttejakin on jaossa», Westerberg vinkkaa.<br />

■<br />

2 kontrahti 3/<strong>2011</strong>

Ratsupoliisi Henrik Westerberg<br />

suuntaa tänään Hempan<br />

kanssa partioimaan Kallioon.<br />

Matka sinne Ruskeasuon<br />

talleilta tasaista käyntiä kulkien<br />

vie noin kolme varttia.<br />

info<br />

Ratsupoliisi on Helsingin poliisilaitoksen vanhin toiminnassa<br />

oleva – vuonna 1882 perustettu – yksikkö. Ratsupoliisi<br />

valvoo järjestystä yleensä Pasilan piirin alueella,<br />

toimialuee na on kuitenkin koko Helsinki. Tällä hetkellä<br />

ratsupoliisin palveluksessa on kymmenisen ratsukkoa.<br />

lempipaikka<br />

Teksti Tuija Holttinen · Kuva Jari Härkönen<br />

kontrahti 3/<strong>2011</strong> 3

Seinäjoen<br />

uusi<br />

virastotalo<br />

Fallesmanni<br />

s. 10–15<br />

sisältö<br />

8 16<br />

Hiilettömyydessä muhii mahdollisuus,<br />

sanoo Sitran Marco Steinberg.<br />

4 kontrahti 3/<strong>2011</strong><br />

Avotilaratkaisu lisäsi<br />

työtyyväisyyttä CIMOssa.<br />

Musiikkitalo<br />

saa sävelet<br />

soimaan<br />

s. 18–23<br />

Kansikuva on<br />

Musiikkitalolta<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen<br />

200-vuotisjuhlista<br />

3.9.<strong>2011</strong>. Esiintymässä<br />

sopraano Mari Palo ja<br />

Total Cello Ensemble.<br />

24<br />

Johtaja Olavi Hiekka kertoo, mitä <strong>Senaatti</strong><strong>kiinteistöt</strong><br />

tekee talousrikollisuuden torjumiseksi.

28<br />

© Getty Image /Chemistry<br />

Miten taiteella voi<br />

edistää työhyvinvointia?<br />

VaKioPalSTaT<br />

Lempipaikka · · · · · · · · · · · · · · · ·2<br />

Avaimet toimiviin<br />

ratkaisuihin · · · · · · · · · · · · · · · ·16<br />

Talous · · · · · · · · · · · · · · · · · · · ·24<br />

Kurkistus ulos · · · · · · · · · · · · · ·26<br />

Työhyvinvointi · · · · · · · · · · · · · ·28<br />

Historia · · · · · · · · · · · · · · · · · · ·30<br />

Kolumni · · · · · · · · · · · · · · · · · · ·31<br />

Uutiset · · · · · · · · · · · · · · · · · · ·32<br />

Resumé · · · · · · · · · · · · · · · · · · ·34<br />

kontrahti<br />

<strong>Kontrahti</strong> on <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen<br />

sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljä<br />

kertaa vuodessa. Seuraava lehti<br />

ilmestyy joulukuussa <strong>2011</strong>.<br />

Tilaukset ja osoitteenmuutokset:<br />

katri.tulander@senaatti.fi<br />

Päätoimittaja: Outi Tarkka<br />

Puhelin 0205 811 356<br />

Toimituskunta: Jari Auer, Marjatta<br />

Erwe, Karl Gädda, Tuomo Hahl,<br />

Kaj Hedvall, Petri Porkka ja Satu<br />

Simpanen-Ahlgren.<br />

Toimitus: Legendium Oy,<br />

puhelin 010 229 1630<br />

Toimituspäällikkö: Marjo Tiirikka<br />

Ulkoasu: Markku Jokinen<br />

Repro: Faktor Oy Paino: Libris Oy<br />

Paperi: Galerie Art Silk 115/150 g/m 2<br />

Kannessa: Mari Palo ja Total Cello<br />

Ensemble. Kuva: Jari Härkönen<br />

<strong>Senaatti</strong>-<strong>kiinteistöt</strong>, Lintulahden katu<br />

5 A, PL 237, 00531 Helsinki<br />

Valtakunnallinen<br />

vaihde 0205 8111<br />

fax 0205 811 360<br />

www.senaatti.fi<br />

Sähköpostiosoitteemme:<br />

etunimi.sukunimi@senaatti.fi<br />

<strong>Senaatti</strong>-<strong>kiinteistöt</strong> on liikelaitos,<br />

joka valtion sisäisenä toimitilaasiantuntijana<br />

tuottaa ja tarjoaa<br />

tiloja ja niihin liittyviä palveluja<br />

ensisijaisesti valtionhallinnolle.<br />

Toiminta perustuu yhteiskuntavastuulliseen<br />

liiketoimintaan,<br />

hyvään palveluun, pitkäaikaisiin<br />

asiakkuuksiin ja kumppanuuteen.<br />

Toimitilojen vuokraus, investoinnit<br />

sekä kiinteistöjen ja palvelujen<br />

kehittäminen muodostavat<br />

liiketoiminnan perustan.<br />

Talousrikollisuus<br />

kuriin uusin keinoin<br />

pääkirjoitus<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen hallinnassa on lähes 12 000 rakennusta,<br />

yhteensä yli 6 miljoonaa neliömetriä. Rakennusten<br />

ylläpitoon ja hoitoon menee vuosittain 130 miljoonaa euroa,<br />

korjaus- ja uudisrakentamiseen lähes 300 miljoonaa euroa.<br />

Työt, materiaalit ja tarvikkeet tilataan alan yrityksiltä, jotka<br />

puolestaan tilaavat osan työsuoritteista muilta alan yrityksiltä.<br />

Nämä käyttävät apunaan toisia alan yrityksiä. Kiinteistöala<br />

toimii verkottoutuneesti muiden toimialojen tapaan. Paluuta<br />

menneeseen, jossa kaikki tehtiin itse, ei enää ole.<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen verkostoon mahtuu monenlaisia<br />

tekijöitä, suurimmalta osalta rehellisiä ja vastuullisia ammattilaisia.<br />

Valitettavasti joukkoon livahtaa aina myös joitain<br />

velvollisuuksia laiminlyöviä toimijoita. Pyrimme ehkäisemään<br />

talousrikollisuutta monin eri keinoin jo kilpailuttaessamme<br />

yrityksiä sekä jatkuvalla seurannalla ja valvonnalla. Toimittajia<br />

on myös velvoitettu valvomaan omia toimittajiaan. Tämä ei<br />

ole kuitenkaan riittänyt. Viime vuosien näkyvimmässä rakennuskohteessa,<br />

Musiikkitalossakin, on panostettu talousrikollisuuden<br />

torjuntaan, työturvallisuuteen ja kulunvalvontaan.<br />

Kaikista rakennuttajan toimenpiteistä huolimatta työmaalla<br />

on tullut esiin talousrikollisuuden tunnusmerkit täyttäviä toimintatapoja<br />

ja muun muassa ulkomaalaisten työntekijöiden<br />

palkkauksissa on havaittu epäselvyyksiä. Esille tulleet asiat<br />

on ratkottu myös viranomaisten avustuksella.<br />

Muutaman kuukauden Suomea johtanut uusi hallitus on<br />

luvannut tarttua kovin ottein talousrikollisuuden torjuntaan.<br />

Ehdotetut toimet, kuten veronumerot ja tiukentunut<br />

ilmoitusvelvollisuus, ovat saaneet laajalti kiinteistöalalta<br />

kiitosta. Samalla kuitenkin tunnustetaan, että tilaajat joutuvat<br />

tekemään lisää työtä ja ponnistelemaan harmaan<br />

työn poiskitkemiseksi. Uudet kiristyvät toimenpiteet tuovat<br />

mukanaan lisäkustannuksia, mutta niin kuin<br />

kaikkialla muuallakin, rikollisesta toiminnasta<br />

on kustannuksia rehellisille.<br />

Olemme erittäin tyytyväisiä hallituksen<br />

ja koko kiinteistöalan lupauksiin panostaa<br />

enemmän harmaan talouden torjuntaan.<br />

Aiomme olla edelläkävijöiden joukossa,<br />

kun uusia tapoja talousrikollisuuden<br />

torjuntaan kiinteistöalalla otetaan käyttöön.<br />

Talousrikollisuuden torjunnasta<br />

syntyy kuin itsestään teemavuosi<br />

kiinteistön hoidolle, ylläpidolle ja<br />

rakentamiselle.<br />

Juha lemström, johtaja<br />

Alue- ja prosessiyksikkö<br />

kontrahti 3/<strong>2011</strong> 5

ympäristö<br />

6 kontrahti 3/<strong>2011</strong><br />

Työ- ja elinkeinoministeriön<br />

energiatehokkuussuunnitelma tähtää<br />

ministeriön energiankulutuksen vähentämiseen<br />

liki kolmanneksella vuoteen 2020 mennessä.<br />

Teksti Vesa Ville Mattila · Kuvat Shutterstock<br />

Energiatehokkuutta<br />

SanoiSTa TEoiKSi<br />

Eniten energiankäyttöön vaikuttavat<br />

kahden toimitilakiinteistön<br />

peruskorjaukset, joiden yhteydessä<br />

parannetaan tilatehokkuutta.<br />

Työ­ ja elinkeinoministeriön (TEM)<br />

vastavalmistunut energiatehokkuussuunnitelma<br />

asettaa riman korkealle.<br />

Ministeriö aikoo vähentää kokonaisenergiankulutustaan<br />

25 prosenttia<br />

vuoteen 2016 mennessä ja 30 prosenttia<br />

vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoden<br />

2008 tasoon.<br />

TEM:n hallintojohtaja Hannes Aulu<br />

arvioi tavoitteen haasteelliseksi, mutta<br />

realistiseksi.<br />

»Onnistuminen vaatii toki paljon työtä<br />

meiltä ja yhteistyökumppaneiltamme.<br />

Tärkeintä on motivoida henkilöstö edistämään<br />

energiatehokkuutta ihan arkisissa<br />

asioissa.»<br />

Johdonmukaisesti ja kätevästi<br />

TEM:n ensimmäisestä toimintavuodesta<br />

2008 vuoteen 2010 mennessä ministeriön<br />

kokonaisenergiankulutus laski jo 8,4<br />

prosenttia.<br />

»Olemme toteuttaneet useita valaistukseen,<br />

tietotekniikkaan ja tulostukseen<br />

liittyviä energiansäästö­ ja toimintatapamuutoksia<br />

osana WWF:n Green<br />

Office ­järjestelmää, johon TEM liittyi<br />

ensimmäisenä ministeriönä. Sen seurantaan<br />

voimme luontevasti kytkeä energiatehokkuussuunnitelman<br />

toteutumisen<br />

seuraamisen», Aulu mainitsee.<br />

Linjaratkaisuna ministeriö edellyttää<br />

laitehankinnoissa alhaista energiankulutusta,<br />

lisää videoneuvotteluja<br />

matkustamisen sijaan sekä suosii liikkumisessa<br />

julkista liikennettä, junia ja<br />

kävelyä.<br />

Pieniä – joskin tärkeitä – yksityiskohtia<br />

ovat työpöydiltä löytyvät sähkökatkaisimet<br />

virran sammuttamiseksi laitteista ja<br />

läsnäolotunnistimilla varustetut valaisimet<br />

osassa toimitiloja.<br />

»Energiansäästö edellyttää myös näppärää<br />

tekniikkaa, jonka käyttäjä haluaa<br />

heti ottaa käyttöön», Aulu tuumii.<br />

Monitilaratkaisut kahteen kiinteistöön<br />

Ministeriön käytössä on neljä kiinteistöä<br />

Helsingin keskustassa. Jatkossa toiminta

TEM<br />

keskitetään kahteen Eteläesplanadilla ja<br />

Aleksanterinkadulla sijaitsevaan kiinteistöön.<br />

Varsinaisten ministeriötilojen lisäksi<br />

valtakunnansovittelijalla on toimisto<br />

Bulevardilla.<br />

»Kiinteistöjen peruskorjaukset ja<br />

niiden yhteydessä tehtävä tilatehokkuuden<br />

parantaminen ovat merkittävimmät<br />

tulevaisuuden energiankäyttöämme<br />

pienentävät toimenpiteet.»<br />

»Siirrymme moderniin monitilaratkaisuun,<br />

josta löytyy enimmäkseen tiimitiloja,<br />

mutta myös jonkin verran kahden<br />

ja yhden hengen työhuoneita. Lisäksi<br />

tilamme jakaantuvat julkiseen, puolijulkiseen<br />

ja vain työntekijöille tarkoitettuun<br />

tilaan», Aulu kertoo.<br />

Parhaillaan Eteläesplanadin osalta on<br />

käynnistymässä rakennussuunnitteluvaihe.<br />

Peruskorjaustyön arvioidaan valmistuvan<br />

vuonna 2014. Kun Eteläesplanadin kiinteistö<br />

saadaan uudelleen otettua käyttöön,<br />

peruskorjaustyöt alkavat Aleksanterinkadulla.<br />

Energiatehokkuuden ja kestävän<br />

kehityksen edistämiseksi<br />

molempiin tiloihin aiotaan tehdä<br />

energiatehokkuus<br />

TEM mallina muille<br />

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM)<br />

laatiman energiatehokkuussuunnitelman<br />

taustalla on Euroopan unionin<br />

velvoite, jonka mukaan julkisen<br />

sektorin tulee toimia esimerkkinä<br />

energiatehokkuuden edistämisessä.<br />

Valtioneuvosto määräsi TEM:n<br />

ensimmäisenä laatimaan energiatehokkuussuunnitelmansa.<br />

Tämän<br />

jälkeen ministeriön tehtävänä on<br />

ohjata alaisiaan virastoja ja laitoksia<br />

asettamaan omat haasteelliset<br />

energiatehokkuuden parantamistavoitteet.<br />

Muiden hallinnonalojen pitää<br />

laatia energiatehokkuussuunnitelmat<br />

ensi vuoden loppuun mennessä.<br />

WWF:n Green Office on toimistoille<br />

tarkoitettu ympäristöjärjestelmä,<br />

jonka avulla työpaikat<br />

voivat vähentää ympäristökuormitustaan,<br />

saavuttaa<br />

säästöjä ja hidastaa ilmastonmuutosta.<br />

■<br />

TEM:n malli<br />

hoitaa ja säästää.<br />

säästöt<br />

Green Lease ­mallin mukaiset vuokrasopimukset.<br />

Kiinteistön ja henkilöstön mukaan<br />

Eteläesplanadin remontti on <strong>Senaatti</strong>kiinteistöjen<br />

pilottihanke, jossa selvitetään<br />

mahdollisuuksia parantaa valtion arvokiinteistöjen<br />

energiatehokkuutta peruskorjausten<br />

yhteydessä.<br />

»Vaikka asemakaavalla suojeltua<br />

rakennusta ei voi muuttaa mielin määrin,<br />

sisärakenteet eivät estä monitilaratkaisun<br />

toteuttamista», Aulu toteaa.<br />

Ministeriön ja <strong>Senaatti</strong>­kiinteistöjen<br />

yhteydenpito energiatehokkuuden tiellä<br />

on jatkuvaa ja monipuolista. Esimerkiksi<br />

peruskorjauksen hankesuunnitteluvaiheessa<br />

on ohjausryhmän lisäksi kokoontunut<br />

käyttäjiä edustanut hankeryhmä, joka<br />

jatkaa toimintaansa projektin edetessä.<br />

»Meille on tärkeää saada kuuluville<br />

työntekijöidemme ideat ja odotukset.<br />

Niiden pohjalta suunniteltuja ratkaisuja<br />

voimme testata ja kokeilla Eteläesplanadille<br />

juuri valmistuneessa viiden hengen<br />

monitilan prototyypissä.» ■<br />

kontrahti 3/<strong>2011</strong> 7

ympäristö<br />

Näillä näkymin ensi vuonna Helsingin Jätkäsaaressa käynnistyvät Sitran uusien toimitilojen<br />

rakennustyöt edustavat kestävän kehityksen mukaista energiaa säästävää ja vähähiilistä<br />

suunnittelua. Sitran toimitilat ovat osa laajempaa Jätkäsaaren Low2No-toimintamallia.<br />

Teksti olli Manninen · Kuva Jari Härkönen<br />

Hiilettömyydessä<br />

muhii mahdollisuus<br />

Low2No tulee sanoista »from low<br />

carbon to no carbon». Low2Nokehitystyöhön<br />

kuuluu hiiliniukka<br />

ja energiapihi suunnittelu sekä<br />

rakentaminen. Näiden tuloksena syntyy<br />

kestävä rakennettu ympäristö.<br />

»Kehitettävät ratkaisut tulevat palvelemaan<br />

esimerkkinä Suomessa ja kansainvälisesti»,<br />

sanoo Sitran strategisen suunnittelun<br />

johtaja Marco Steinberg.<br />

Hän haluaa korostaa keskustelussa<br />

uusien rakennushankkeiden energiankäytöstä<br />

kokonaisvaltaista näkemystä. Yksittäinen<br />

matalaenergiarakennus sinänsä ei<br />

tuo tavoiteltuja hyötyjä, elleivät käyttäjät<br />

uudista kulutustottumuksiaan tai ympäristö<br />

tue kestävää kehitystä.<br />

»Voimme omalla toiminnallamme<br />

tuhota sen, minkä jokin matalaenergiaratkaisu<br />

periaatteessa voisi tuottaa. Kun<br />

keskustellaan vähähiilisistä ratkaisuista,<br />

on tärkeää nähdä asioiden laajemmat yhteydet.<br />

On pohdittava, miten esimerkiksi<br />

ruokailutottumuksemme tai suosimamme<br />

liikenneratkaisut vaikuttavat kokonaisuuteen»,<br />

Steinberg sanoo.<br />

Kokonaisnäkemys esiin<br />

Matalaenergian sijasta Steinberg puhuu<br />

mieluummin vähähiilisistä kokonaisratkaisuista.<br />

Hän uskoo, että meillä on paljon<br />

alan osaamista, jota voisimme markkinoida<br />

kansainvälisesti. Alalla pitäisi kuitenkin<br />

keskustella enemmän, miten tämän<br />

8 kontrahti 3/<strong>2011</strong><br />

osaamisen vientiä voitaisiin edistää tehokkaammin<br />

kokonaisratkaisuina.<br />

»Kokonaisvaltaisen ja yhteisen näkemyksen<br />

luominen on haasteellista, sillä<br />

meillä eri alojen teknologiaosaaminen<br />

elää vielä vahvasti omissa siiloissaan,<br />

eikä nähdä vielä yksittäisten näkemysten<br />

rajahyötyä suhteessa kokonaisuuksiin.<br />

Kaivattua vuorovaikutusta ei ole riittävästi»,<br />

Steinberg arvioi.<br />

Jätkäsaaren kestävän rakentamisen<br />

korttelissa luodaan kestävän kehityksen<br />

mukaista ja innovatiivista kaupunkikorttelia<br />

ja toimintamallia. Rakentamista ja<br />

toimintojen kehittämistä ohjaa keskeisinä<br />

periaatteina innostava kokonaisvaltainen<br />

suunnittelu, sosiaaliset innovaatiot,<br />

ympäristökytkeytyneisyys, taloudellinen<br />

elinvoima ja toistettavuus.<br />

»Kokonaisvaltaisuus tarkoittaa monikäyttöisiä<br />

ratkaisuja, joissa huomioidaan<br />

vuodenaikojen erot ja rakennusten yhteisten<br />

tilojen kokonaisvaltainen suunnittelu.<br />

Sosiaalisten innovaatioiden tavoitteena on<br />

osallistaa asiakkaita sekä heidän elämäntapavalintojaan<br />

ja tuottaa edullisia asuntoja.<br />

Ympäristökytkeytyneisyys merkitsee<br />

nollaenergia­suunnittelua, hiilineutraaleja<br />

toimintoja ja vaikutusten seurantaa reaaliajassa»,<br />

Steinberg kuvailee.<br />

Ekologisina ratkaisuina Steinberg<br />

mainitsee ekopesulan ja ­ruokalan,<br />

maatilatorin ruokakaupan ja esimerkiksi<br />

korttelisaunan. Energiaratkaisuissa voi­<br />

daan hyödyntää aurinkokennoja tehokkaammin.<br />

Uusilla toimitiloilla lisää läpinäkyvyyttä<br />

Sitran uusissa toimitiloissa haetaan myös<br />

enemmän läpinäkyvyyttä kaupunkilaisiin<br />

ja sidosryhmiin päin. Katutasossa olevaan<br />

kerrokseen suunnitellaan julkisia näyttely­<br />

ja keskustelutiloja, jotka kertovat asiantuntijaorganisaation<br />

toiminnasta ja luovat<br />

nykyistä enemmän vuorovaikutteisuutta<br />

myös ulospäin.<br />

»Varsinaisissa toimitiloissa pyritään<br />

pois nykyisestä, eri kerroksissa sijaitsevista<br />

omien huoneiden kulttuurista, missä<br />

spontaani vuorovaikutteisuus on vähäistä<br />

jo pelkästään lukuisten kerrosten vuoksi.<br />

Tavoitteena on löytää tasapainoinen<br />

ratkaisu, joka edistää asiantuntijoiden<br />

tiimityöskentelyä, mutta tarjoaa myös<br />

mahdollisuudet itsenäiseen työskentelyyn»,<br />

Steinberg sanoo.<br />

Vaikka liikkuva työ ja läsnätyöskentely<br />

yleistyy, hän uskoo Sitran kaltaisten asiantuntijaorganisaatioiden<br />

arvostavan yhdessä<br />

työskentelemistä samoissa tiloissa.<br />

»Henkilökohtainen vuorovaikutus<br />

suunnittelutyössä on keskeistä laadukkaan<br />

lopputuloksen kannalta», Steinberg sanoo.<br />

Hiilipihiin kortteliin tulossa 200 asuntoa<br />

Vähähiilisyyden ja energiatehokkuuden<br />

rinnalla Jätkäsaaren Low2No­hankkeessa<br />

on avainasemassa sellaisten kulutustottu­

musten mahdollistaminen, jotka lisäävät<br />

ihmisten hyvinvointia ja säästävät ympäristöä.<br />

Jätkäsaaressa sijaitseva 22 000<br />

kerrosneliökilometriä käsittävä kortteli<br />

on ensimmäinen kohde, jossa Low2Notoimintamallia<br />

kehitetään ja määritellään<br />

käytännössä. Korttelin hiilijalanjäljelle<br />

on asetettu kunnianhimoiset tavoitteet.<br />

Sitran uusien toimitilojen lisäksi kortteliin<br />

tulee noin 200 asuntoa, jotka SRV ja<br />

VVO rakennuttavat.<br />

Asunnoista runsas puolet tulee olemaan<br />

omistusasuntoja, joista osa Hitasrahoitteisia.<br />

Loput asunnoista ovat VVO:n<br />

vuokra­asuntoja. Kortteliin suunnitellaan<br />

monia lähipalveluja Low2No­periaatteen<br />

mukaisesti.<br />

Sitra järjesti Helsingin kaupungin<br />

kanssa kestävän rakentamisen suunnittelukilpailun<br />

vuonna 2009. Kilpailun voitti<br />

kansainvälinen ARUP­SauerbruchHutton­<br />

Experientia­työryhmä. Tiimin kumppaneina<br />

toimivat suomalaiset eturivin<br />

suunnittelutoimistot SARC, Vahanen ja<br />

Granlund. Ensi vuoden puolella alkavan<br />

korttelin rakentamisen on arvioitu valmistuvan<br />

vuoteen 2014 mennessä. ■<br />

Kokonais näkemyksen<br />

luominen on<br />

haasteellista.<br />

»Ympäristökytkeytyneisyys merkitsee nollaenergiasuunnittelua,<br />

hiilineutraaleja toimintoja ja vaikutusten<br />

seurantaa reaaliajassa», sanoo strategisen<br />

suunnittelun johtaja Marco Steinberg Sitrasta.<br />

kontrahti 3/<strong>2011</strong> 9

*<br />

Ei mikään ruma Fallesmanni*<br />

»Isontalon Antti<br />

ja Rannanjärvi<br />

ne jutteli kaharen<br />

kesken. Tapa sinä<br />

Kauhavan ruma<br />

vallesmanni, niin<br />

minä nain sen<br />

komian lesken.»<br />

Kansanlaulusta Isontalon<br />

Antti ja Rannanjärvi.<br />

10 kontrahti 3/<strong>2011</strong><br />

Fallesmanni-virastotalon pääsisäänkäynti kutsuu sisäänsä monen eri viraston asiak -<br />

kaat. »Yhden oven politiikka» helpottaa kävijöiden löytämistä haluamansa tahon luo.<br />

Seinäjoella sijaitseva uusi virastotalo sai komeaksi nimekseen<br />

Fallesmanni. Yhtenä talon käyttäjänä kun on poliisi. Lisäksi<br />

talossa toimii oikeusministeriön alaisia virastoja sekä maistraatti.<br />

Monen käyttäjän asiakaspalvelurakennus lisää synergiaetuja.<br />

Teksti Kirsi Haapamatti · Kuvat Juha Harju<br />

Etelä­Pohjanmaan poliisilaitoksen<br />

Seinäjoen pääpoliisiasema<br />

muutti kuluvan vuoden kesäkuussa<br />

uusiin tiloihin, uuteen<br />

valtion virastotaloon, Fallesmanniin. Talon<br />

käyttäjät suitsuttavat kilvan uuden rakennuksen<br />

toimivuutta.<br />

»Entisiin tiloihin verrattuna niin paljon<br />

on muuttunut, että oikeastaan kaikki<br />

on muuttunut», apulaispoliisipäällikkö<br />

Kari Keski-Opas sanoo.<br />

Keski­Opas ja poliisipäällikkö Esa<br />

Ojala muistelevat poliisin entisiä, vanhentuneita<br />

ja käyttötarkoituksiinsa sopimattomia<br />

tiloja Seinäjoen keskustassa, ja<br />

vertaavat niitä mieluusti uusiin.<br />

»On tärkeää, että nämä tilat on alusta<br />

lähtien suunniteltu poliisitoimintaa<br />

varten. Asiat sujuvat nyt paremmin<br />

niin poliisien kuin asiakkaidemmekin<br />

kannalta», Esa Ojala sanoo ja avaa oven<br />

käräjäsaliin.<br />

Saliin kuljetaan kahta eri reittiä ja<br />

kahdesta eri ovesta: tuomari on huonetta<br />

jakavan kalteriaidan toisella puolella, ja<br />

tuomiotaan kuulemaan tulevat toisella.<br />

Huone palvelee myös tunnistamishuoneena,<br />

jolloin tunnistusriviin tulevat<br />

marssitetaan huoneeseen eri reittiä kuin<br />

tunnistamaan tulevat. Samalla periaatteella<br />

toimivat poliisin koko tilat: rikoksista<br />

syytetyt ja rikosten uhrit eivät missään<br />

vaiheessa joudu vahingossa kohtaamaan<br />

toisiaan.<br />

»Tilat ovat hyvät myös kiinniotettujen<br />

kantilta. Esimerkiksi tutkintavankien

Poliisipäällikkö Esa Ojala (vas.) ja<br />

apulaispoliisipäällikkö Kari Keski-Opas ovat<br />

tyytyväisiä siihen, että poliisi oli mukana<br />

rakennuksen suunnittelutyössä alusta alkaen.<br />

Seinäjoen maistraatin palveluaula Fallesmannin talossa on tilava.<br />

Valoisasta pääaulasta on kulku eri virastoihin, joko hissillä tai<br />

portaita pitkin. Aulapalvelu ohjaa eteenpäin. Poliisin palveluaula<br />

sijaitsee heti pääaulan vieressä.<br />

kontrahti 3/<strong>2011</strong> 11

ulkoilutila on rakennuksen aidatulla<br />

sisäpihalla, katseilta suojassa. Vanhoissa<br />

tiloissa ulkoilualueelle näki vastapäisen<br />

oppilaitoksen pihalta», Keski­Opas sanoo.<br />

Poliisin tilat ovat toimivat siksi, että<br />

käyttäjän tarpeet on huomioitu jo suunnitteluvaiheessa.<br />

Poliisista on ollut edustajat<br />

useissa suunnittelutyöryhmissä. Parasta<br />

mahdollista toimivuutta on tavoiteltu niin<br />

poliisien kuin heidän asiakkaidensakin<br />

vuoksi.<br />

Yksityisyys säilyy<br />

Seinäjoen pääpoliisiasemalla asioi vuosittain<br />

pari tuhatta ihmistä, ja palvelutiskillä<br />

käsitellään noin 20 000 lupa­asiaa joka<br />

vuosi. Uudessa palveluaulassa asiakaspaikat<br />

on rakennettu niin, että nyt voi asioida<br />

rauhassa muiden korvilta. Aikaisempi<br />

tilanahtaus koetteli intimiteettisuojaa<br />

myös tutkinnassa, kun kuulusteluita piti<br />

suorittaa jopa poliisitalon käytävillä.<br />

Fallesmannin parkkialueelle ja poliisin<br />

parkkihalliin mahtuu poliisin koko<br />

ajokalusto hyvin. Myös anastetut polkupyörät<br />

ja takavarikoidut tavarat autoista<br />

ja veneistä lähtien mahtuvat lämpimiin<br />

varastoihin.<br />

Oma sisäampumarata ja esimerkiksi<br />

autojen tutkimiseen tarkoitettu nostin<br />

tehostavat poliisin toimintaa entisestään.<br />

Kari Keski­Opas korostaa, että kaikki tilat<br />

on suojattu tarkasti ulkopuolisilta, muurein<br />

suojattu sisäpiha on paitsi katseilta<br />

12 kontrahti 3/<strong>2011</strong><br />

Maistraatin Anne<br />

Lemponen valitsi<br />

työhuoneeseensa<br />

jättimäisen ilmoitustaulun.<br />

Kukin<br />

työntekijä sai vaikuttaa<br />

työtilansa<br />

järjestykseen ja<br />

huonekaluihin.<br />

Fallesmannin<br />

väki voi lounastaaruokalassa.<br />

Myös<br />

työntekijöiden<br />

taukotiloissa on<br />

runsaasti tilaa<br />

ja tykötarpeet<br />

omista eväistä<br />

nauttiville.<br />

Pylväättömään parkkitilaan pohjakerroksessa<br />

mahtuu poliisin koko ajokalusto. Maijat<br />

sisältävät paljon elektroniikkaa, joten niiden<br />

on oltava latauksessa, kun eivät ole ajossa.

Rakennuksessa on<br />

noudatettu kestävän<br />

kehityksen periaatteita.<br />

Kokoustilojen puuttuminen harmitti virastoja ennen. Nyt ei:<br />

Fallesmannin yhteiseen koulutustilaan mahtuu parisen sataa kuulijaa.<br />

Edustustilasta ja sen terassilta on näkymä kaupungin suuntaan.<br />

kontrahti 3/<strong>2011</strong> 13

Poliisitilojen pohjakerroksessa tuskin eksytään, mutta<br />

värimaailman vaihtuvuus tilasta toiseen rytmittää pitkillä<br />

käytävillä kulkijan menoa. Värimaailma ja materiaalit<br />

muuttuvat myös selvästi, kun siirrytään asiakas- ja poliisin<br />

työskentelytiloista putkaan ja esitutkintavankilaan.<br />

piilossa, myös turvallinen. Kiinniotetut<br />

puretaan maijoista sisätiloissa.<br />

»Uudet koulutustilamme tulivat myös<br />

tarpeeseen. Tila palvelee koko taloa, ja<br />

sinne mahtuu parisen sataa henkilöä», Esa<br />

Ojala sanoo.<br />

omannäköiset työhuoneet<br />

Seinäjoen maistraatin työntekijöiden<br />

työhuoneet Fallesmannissa ovat kaikki<br />

hivenen erilaisia.<br />

»Oli mukavaa, että saimme ihan<br />

huonetasolla vaikuttaa tilojen ulkoasuun»,<br />

kuluttajaoikeusneuvoja Anne Lemponen<br />

sanoo työpöytänsä takaa.<br />

info<br />

Lemponen toivoi huoneensa seinälle<br />

isoa muistitaulua. Myös pöytien ja hyllyjen<br />

sijoittelusta ovat työntekijät itse päättäneet.<br />

Toinen tykkää pöydästään ikkunan<br />

edessä, toinen haluaa suunnata katseensa<br />

ovelle. Säädettävien työpisteiden ansiosta<br />

pöytiä voi käyttää myös seisoviltaan, kuten<br />

jotkut maistraatin paristakymmenestä<br />

työntekijästä tekevätkin.<br />

Maistraatin värimaailma on niinikään<br />

työntekijöiden valitsema, samoin kauniin<br />

vihkihuoneen huonekalut ja sisustus<br />

kokonaisuudessaan.<br />

»Tuntuu, että uudet tilat ovat jotenkin<br />

yhteisöllisemmät», Anne Lemponen jatkaa.<br />

FALLESMANNI-VIRASTOTALO<br />

Valmistumisvuosi: Kevät <strong>2011</strong>.<br />

Suunnittelija: Arkkitehtitoimisto Erkki Helamaa ja Keijo Heiskanen Oy.<br />

Pääurakoitsijat: Destia, YIT, Skanska ja Rakennus K. Karhu Oy.<br />

Koko: 16 500 m 2 , josta yli puolet on Etelä-Pohjanmaan poliisin käytössä.<br />

omistaja: NL-Nordic Oy, ja sen välivuokraajana ja vuokralaisten edunvalvojana<br />

toimii <strong>Senaatti</strong>-<strong>kiinteistöt</strong>.<br />

Käyttäjät: Poliisi, syyttäjä, ulosottovirasto, maistraatti, oikeusaputoimisto ja<br />

sovittelutoimisto. Rakennuksen nimi on kuvaava, sillä ennen aikaan fallesmannin<br />

virkanimikkeellä hoidettiin kaikkia yleishallintoviranomaisen tehtäviä.<br />

14 kontrahti 3/<strong>2011</strong><br />

Tunnistamistilanteessa epäilty ja tunnistaja eivät<br />

vahingossakaan törmää toisiinsa, kun kulkureitit eivät<br />

pääse risteämään. Peililasin läpi on näkyvyys vain<br />

toiseen suuntaan. Kuvassa apulaispoliisipäällikkö Kari<br />

Keski-Opas (vas.) ja poliisipäällikkö Esa Ojala.<br />

»Isoon taukotilaan mahtuvat kaikki,<br />

ja yhteistyö muiden viranomaisten kanssa<br />

sujuu, kun olemme saman katon alla.»<br />

Synergiaa ja muuntojoustavuutta<br />

Fallesmanni­virastotalo imaisi sisäänsä<br />

ennen eri osoitteissa pitkin Seinäjoen<br />

kaupunkia sijainneet virastot. Talo onkin<br />

valtion linjausten mukaisesti useita asiakasryhmiä<br />

palveleva rakennus, ja myös<br />

virastojen keskinäinen yhteistyö sujuu<br />

saman katon alla juohevasti. Koulutustilojen<br />

lisäksi kaikille toimijoille yhteisiä ovat<br />

ostopalveluina tuotetut aula­ ja ravintolapalvelut.

Monen käyttäjän<br />

asiakaspalvelurakennus<br />

tuo synergiaetuja.<br />

Fallesmannissa kuten muissakin <strong>Senaatti</strong>­kiinteistöjen<br />

hankkeissa on noudatettu<br />

kestävän kehityksen toimintapolitiikkaa.<br />

Suunnittelussa on kiinnitetty huomiota<br />

siihen, että rakennus on energiataloudellinen,<br />

rakennusosat ja ­materiaalit ovat pitkäikäisiä,<br />

kulutusta kestäviä sekä helposti<br />

huollettavia ja korjattavia. Tilat ovat myös<br />

muuntojoustavat.<br />

Talon rakennuttajapäällikkö Jouko<br />

Keränen <strong>Senaatti</strong>­kiinteistöistä kertoo, että<br />

käyttäjien huomiointi taloa suunniteltaessa<br />

on tuottanut tulosta. Palaute on ollut<br />

kiitettävää. Keräsellä itsellään oli lisäksi<br />

kokemusta jo kahden poliisitalon rakennuttamisesta<br />

ennen Fallesmannia.<br />

»Poliisille tärkeintä on turvallisuus.<br />

Poliisi on tilojen käyttäjänä varsin vaativa,<br />

myös toiminnallisesti», Keränen kertoo.<br />

Ratkaisu, jossa RL­Nordic Oy rakennutti,<br />

rahoittaa ja omistaa rakennuksen, ja<br />

<strong>Senaatti</strong>­<strong>kiinteistöt</strong> toimii edelleenvuokraajana<br />

ja tilojen käyttäjien edunvalvojana,<br />

toimii Jouko Keräsen mielestä hyvin.<br />

Vuokralaiset valikoituivat siten, että<br />

<strong>Senaatti</strong>­<strong>kiinteistöt</strong> yhdessä paikallisten<br />

viranomaisten kanssa kartoitti halukkaat<br />

tiloihin tulijat.<br />

»Käyttäjät ja heidän tilatarpeensa ovat<br />

siis olleet tiedossa jo rakennushankkeen<br />

alkuvaiheessa.» ■<br />

© Juuso Paloniemi<br />

»<br />

Lauri Anttila osoittaa<br />

aurinkokellosta<br />

heijastuvaa valoa.<br />

Kivipuutarha on<br />

Suomen ensimmäisiäympäristötaideteoksia.<br />

Meridiaanipeili kertoo<br />

puolenpäivän ajan<br />

Opetus- ja kulttuuriministeriön tilojen sisäpihalta<br />

Meritullinkadulta löytyy salainen kivipuutarha.<br />

Sisustusarkkitehti, kuvataiteilija Lauri Anttila kertoo<br />

vuonna 1987 valmistuneesta teoksesta:<br />

Taiteilija Kaj Franck kutsui<br />

entiset oppilaansa eli<br />

minut ja teollisen muotoilijan<br />

Olli Tammisen mukaan<br />

kivipuutarhan tekemiseen ehkä<br />

siksi, että yhteistyömme oli<br />

aiemminkin sujunut hyvin.<br />

Teimme työtä niin tiiviisti<br />

yhdessä, että on vaikea eritellä,<br />

kenen idea mikäkin oli. Pääsääntöisesti<br />

voi kuitenkin sanoa,<br />

että Franck ideoi kivipylvään<br />

sekä vesialtaan, Tamminen<br />

kolme pöytää ja penkin.<br />

Minä halusin yhdistää<br />

tieteen ja taiteen, ovathan<br />

kyseessä opetus­ ja kulttuuriministeriön<br />

tilat. Teokseni koostuu<br />

katonrajassa olevasta aurinkokellosta<br />

ja siihen kuuluvista<br />

neljästä kivestä, jotka muo­<br />

dostavat pihalle suoran linjan.<br />

Keskipäivällä pyöreä auringon<br />

kuva heijastuu kivirivistöön.<br />

Kivet on valittu huolella.<br />

Asetin pihan pohjapiirroksen<br />

ja Suomen kartan päällekkäin<br />

ja sain 10 metrin tarkkuudella<br />

paikat, joista ne hain. Yhdistin<br />

mukavasti harrastuksen ja<br />

työn, kun pyöräilin ja vaelsin<br />

poimimaan kiviä Kittilästä,<br />

Keminmaalta, Raudanselänteeltä<br />

ja Hausjärveltä. Kriteerinä<br />

oli, että kiven pitää mahtua<br />

reppuun. Otin myös varakiven<br />

varmuuden vuoksi mukaan.<br />

Esimerkiksi Keminmaan kiven<br />

muodot paljastavat, että se<br />

on otettu joesta. Tuo 10 metrin<br />

alue sattui nimittäin Akkunusjokeen.<br />

■<br />

kontrahti 3/<strong>2011</strong> 15<br />

teos ja tekijä

avaimet toimiviin ratkaisuihin<br />

Toimitiloilla<br />

työhyvinvointia<br />

Koppikonttorien vaihtuminen joustavaksi monitilaympäristöksi nosti kansainvälisen<br />

liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMOn henkilöstön työtyytyväisyyden pykälää<br />

ylöspäin. Avotiloja kohtaan tunnetut ennakkoluulot selätettiin ottamalla henkilöstö<br />

alusta asti mukaan tilojen suunnitteluun. Teksti Maarit Seeling · Kuvat Jari Härkönen<br />

IMOn apulaisjohtaja Samu Seitsalo on<br />

tyytyväinen nykytilanteeseen. Aikanaan<br />

Helsingin rumimmaksikin nimetyksi virastokolossista<br />

Hakaniemenranta 6:ssa on<br />

jäljellä vain muisto.<br />

Kahden vuoden<br />

odottelu väistötiloissa<br />

kannatti.<br />

CIMO palasi Hakaniemenrantaan 2009<br />

alussa, ja jo loppuvuodesta henkilöstölle<br />

tehty työtyytyväisyyskysely osoitti ratkaisujen<br />

osuneen oikeaan.<br />

»Jälkiarvioinnin mukaan henkilöstön<br />

vuorovaikutus ja tiedonkulku ovat parantuneet<br />

ja tyytyväisyys työympäristöön<br />

kasvanut. Tilat ovat nyt aikaisempaa toimivammat<br />

ja viihtyisämmät. Ne tukevat<br />

henkilöstön kohtaamisia sekä erilaisia<br />

työnteon tarpeita», Seitsalo hehkuttaa.<br />

Ennen peruskorjausta CIMOn<br />

työntekijöillä oli jokaisella omat työhuoneet.<br />

Työn liikkuvuuden vuoksi ne olivat<br />

kuitenkin usein tyhjillään. Tilankäyttö oli<br />

tehotonta. Seitsalo kertoo, että sopivien<br />

yhteistilojen puuttuessa samaa työtä tekevät<br />

tapasivat seisoskella kapeilla käytävillä<br />

tai jonkun työhuoneessa vaihtamassa<br />

tietoja keskenään. Ryhmätyönä tehtäviä<br />

töitä oli silti paljon. Peruskorjaus kytkettiinkin<br />

CIMOssa osaksi strategialähtöistä<br />

työympäristön kehittämistä.<br />

16 kontrahti 3/<strong>2011</strong><br />

»Vaihtoehtona olisi ollut muuttaa<br />

kokonaan uusiin tiloihin. Siinä vaiheessa<br />

<strong>Senaatti</strong>­<strong>kiinteistöt</strong> tarjosi meille<br />

työympäristön kehittämistä ja hankki<br />

tarvittavat asiantuntijat. Totesimme,<br />

että omat rahkeemme eivät välttämättä<br />

riittäisi tällaisen palvelun hankkimiseen,<br />

ja tartuimme syöttiin», Seitsalo naurahtaa.<br />

Konsultti­ ja suunnittelutoimisto<br />

DEGW kartoitti, millainen vaihtoehto<br />

parhaiten palvelisi CIMOn toimintoja<br />

muun muassa haastattelemalla organisaation<br />

johtoa ja henkilöstöä sekä<br />

järjestämällä aiheesta erilaisia työpajoja.<br />

Lopputuloksena CIMOssa päädyttiin<br />

yhdistettyyn työhuone­avotilaratkaisuun.<br />

Tilat toimintojen mukaan<br />

Tiukasti pinnistelemällä saattaa vielä<br />

tunnistaa pitsimäisen lasipinnoituksen<br />

alta vuonna 1975 valmistuneen Hakaniemenranta<br />

6:n massiivisen julkisivun.<br />

Vielä olennaisempi on kiinteistön<br />

sisällä tapahtunut muutos. Aikansa<br />

eläneestä toimistokiinteistöstä on jäljellä<br />

vain kantavat rakenteet. Sisääntuloaula<br />

on nyt lähes yhtenäistä, avointa ja valoisaa<br />

tilaa. Sisääntulokerrokseen sijoittuvat<br />

myös monipuoliset, kiinteistön muiden<br />

toimijoiden kanssa jaettavat yhteistilat,<br />

joiden palvelut – muun muassa aula­palvelut,<br />

ravintolan ja siivouksen – <strong>Senaatti</strong><strong>kiinteistöt</strong><br />

kilpailutti vuokralaistensa<br />

puolesta.<br />

»Saamme tarvitsemamme palvelut<br />

yhteishankintana edullisemmin. Palveluiden<br />

jatkuvuuden ilman kesäloma­ ja<br />

muita katkoksia varmistaa, kun meitä<br />

on useampi niitä käyttämässä», Seitsalo<br />

huomauttaa.<br />

Väliseiniä on purettu myös kerroksissa.<br />

CIMOn käytössä oleva kerros tulvii<br />

nyt valoa. Suuri avotila on jaettu 1,20<br />

metriä korkein kaapistoin ja sermein<br />

työpisteisiin.<br />

»Tilanjakajien korkeus on tarkoin harkittu.<br />

Ihmiset näkevät yhdellä silmäyksellä<br />

ketkä ovat paikalla. Jos tilanjakajat<br />

olisivat korkeammat, ne loisivat vääränlaisen<br />

illuusion yksin olemisesta, jolloin<br />

myös puhelimessa puhuessa ääni helposti<br />

korottuisi. Nyt valo pääsee esteettömästi<br />

kaikkialle. Silti sermit ovat tarpeeksi<br />

korkeat rauhoittamaan työympäristöä»,<br />

Seitsalo arvioi.<br />

Pitkää käytävää rytmittävät tilan<br />

molemmin puolin sijoitetut työhuoneet<br />

ja monitoimitilat. Työpisteet jaettiin toimintojen<br />

mukaan. Oman huoneen saivat<br />

edelleen esimiehet, joiden työ edellyttää<br />

yksityisyyttä. Huoneet ovat tyhjinä olles­

Avotilaratkaisu lisäsi<br />

työtyyväisyyttä<br />

CIMOssa.<br />

saan kaikkien vapaassa käytössä. Toimitilojen<br />

ytimessä on niin sanottu Plaza,<br />

yhteinen tauko­ ja kokoontumispaikka.<br />

avotilat vaativat toimistoetikettiä<br />

Seitsalo tunnustaa, että henkilöstö ei<br />

oitis niellyt ajatusta omasta työhuoneesta<br />

luopumisesta ja avotilaan siirtymisestä.<br />

Muutosvastarinta alkoi kuitenkin vähitellen<br />

murtua tiedottamalla ja ottamalla<br />

henkilöstö mukaan tilatyöryhmien työskentelyyn<br />

ja sisustuksen suunnitteluun.<br />

Seitsalo uskoo, että huolellinen ennakkovalmistelu<br />

loi myönteisyyttä ja hälvensi<br />

info<br />

pelkoja. Jokaisella oli tilaisuus sanoa oma<br />

mielipiteensä.<br />

Yhtenäisessä tilassa työskenteleminen<br />

on edellyttänyt sopimista yhteisistä<br />

pelisäännöistä.<br />

»Avotoimistoetiketin tavoitteena on<br />

turvata työrauha. Toimintasääntöjen avulla<br />

olemme sopineet muun muassa laitteisiin<br />

ja käyttäytymiseen liittyvistä asioista.<br />

Puhelimia ei saa jättää pöydälle, kun itse<br />

lähtee pois työpisteestä. Soitto­ tai tietokoneen<br />

käynnistysäänet eivät saa ärsyttää<br />

eivätkä olla liian äänekkäitä. Pitempiä<br />

keskusteluja käydään ryhmätyötiloissa.»<br />

TILAT VAIKUTTAVAT KILPAILUKYKYYN<br />

Toimitilat vaikuttavat organisaation kilpailukykyyn ja työn tuloksellisuuteen. Tiloilla voidaan<br />

tukea myös henkilöstön hyvinvointia: vuorovaikutusta ja kohtaamisia, osaamisen jakamista<br />

ja hiljaisen tiedon siirtymistä. Ei ole myöskään samantekevää miltä tilat näyttävät: tiloilla voidaan<br />

luoda erottuvuutta ja niiden visuaalisella ilmeellä vahvistaa haluttua työnantajakuvaa<br />

ja kilpailukykyä. Tilasuunnittelulla voidaan tukea myös luovia ryhmätyöprosesseja.<br />

Työhyvinvointi ja brändi-kysymykset ovat nyt entistä vahvemmin esillä valtion työympäristöjen<br />

kehittämisessä. Kun työympäristö suunnitellaan henkilöstön kanssa yhdessä kehitellen<br />

ja tilojen viihtyisyyteen panostetaan, paranee usein myös työympäristötyytyväisyys.<br />

Jopa sairaspoissaolot voivat vähentyä.<br />

Lue lisää: www.senaatti.fi/Toiminta/Työympäristökehittäminen<br />

Tilanjakajien korkeus 1,2 metriä<br />

on tarkkaan harkittu. Yhdellä<br />

silmäyksellä näkee, ketkä<br />

ovat paikalla. Toisaalta sermit<br />

ovat riittävän korkeat, jotta<br />

työympäristö olisi rauhallinen.<br />

Seitsalo myöntää, että etätyön tekeminen<br />

on jonkin verran lisääntynyt sen<br />

jälkeen, kun CIMO siirtyi monitilaympäristöön.<br />

Toiset tehtävät yksinkertaisesti<br />

vaativat enemmän keskittymisrauhaa.<br />

Kannettavat tietokoneet ja matkapuheli­<br />

met kuitenkin mahdollistavat<br />

yhteydenpidon milloin ja mistä<br />

tahansa. Päätöksiä etätyön<br />

suhteen ei ole vielä tehty,<br />

mutta CIMOssa keskustellaan<br />

sen mahdollistavista työaikajärjestelyistä.<br />

»Jännitimme aika lailla<br />

uusiin tiloihin siirtymistä.<br />

Valtaosa väestämme on nyt<br />

tyytyväinen uusiin tiloihimme,<br />

mutta edelleen esitetään myös<br />

kritiikkiä avotiloja kohtaan.<br />

Silti uskaltaisin väittää, ettei<br />

koppikonttoreihin siirtyminen<br />

saisi enää kannatusta», Seitsalo<br />

summaa. ■<br />

kontrahti 3/<strong>2011</strong> 17

Musiikkitalo<br />

saa sävelet soimaan<br />

Viiden vuoden rakennusurakka Eduskuntataloa vastapäätä<br />

on vihdoin päättynyt. Musiikkitalon avajaissävelet<br />

kajahtivat ilmoille elo – syyskuun vaihteessa. Pääkäyttäjät<br />

ovat valmiina: on aika soittaa taloon elämää.<br />

Teksti Marjo Tiirikka · Kuvat Jari Härkönen ja Arno de la Chapelle<br />

Kun Musiikkitalon johtaja Helena Hiilivirta oli vasta<br />

pikkutyttö, hän halusi koulun orkesteriin. Opettaja<br />

kaivoi varastosta sellon ja otaksui sen sopivan hyvin<br />

pitkälle tytölle. Sellosta tuli rakas, mutta enää Hiilivirta<br />

suostuu soittamaan vain omaksi ilokseen.<br />

Nyt entisen sellistin tehtävänä on heiluttaa Musiikkitalon<br />

hallinnollista ja ohjelmallista tahtipuikkoa.<br />

»Visioni on, että Musiikkitalosta tulee eläväinen<br />

keskus, ja että saamme monipuolisella tarjonnalla jokaiselle<br />

päivälle konsertteja ja penkit täyteen yleisöä. Haluamme<br />

olla kulttuurin alueella edelläkävijä, joka luo aktiivista ja<br />

modernia kaupunkikuvaa.»<br />

Talon pääkäyttäjät ovat Hiilivirralle entuudestaan tuttuja. Hän on<br />

opiskellut Sibelius-Akatemiassa, toiminut sellistinä Helsingin kaupunginorkesterissa<br />

ja intendenttinä Radion sinfoniaorkesterissa. Keskenään<br />

kilpailevien Musiikkitalo<br />

orkesterien saamista saman katon alle hän pitää suorastaan<br />

kihelmöivänä. viestinnän ilme<br />

»Ehkä orkesterit siivittävät kilpailullaan toisiaan entistäkin parempiin<br />

Työversio: 15.07.2009<br />

ja kunnianhimoisempiin suorituksiin», Hiilivirta heittää.

Musiikkitalo<br />

viestinnän ilme<br />

Työversio: 15.07.2009

Sibelius-Akatemialla on luokka- ja toimistotiloja seitsemässä kerroksessa.<br />

Johtaja toivoo Musiikkitaloon monimuotoista musiikkia, ei pelkästään<br />

klassista. Syksyn ohjelmistoon mahtuu isäntien konserttien<br />

ja näiden huippuvieraiden lisäksi ainakin kansanmusiikkia, jazzia,<br />

sotilas­ ja viihdemusiikkia.<br />

Tilat tukevat erilaisia esityksiä: noin 1700 kuuntelijaa vetävän konserttisalin<br />

lisäksi talosta löytyy 6 pienempää salia 140 – 400 kuulijalle.<br />

Salien akustiset ominaisuudet on suunniteltu eri käyttötarkoitusten<br />

mukaan. Esimerkiksi Organo­salista löytyvät kolmet erityyliset urut ja<br />

Sonore soveltuu ennen kaikkea laulumusiikille ja musiikkiteatterille.<br />

opinahjo tuleville ammattilaisille<br />

Maamme ainoalla musiikkiyliopistolla, Sibelius­Akatemialla, on<br />

luokka­ ja toimistotiloja seitsemässä kerroksessa. Alimmissa kerroksissa<br />

sijaitsevat yliopiston studiotilat ja kaikille avoin musiikkikirjasto.<br />

Opiskelijoita SibA:ssa on 1 400 ja henkilökuntaa 400. Akatemialla<br />

on tiloja myös Pohjoisella Rautatienkadulla sekä Nervanderinkadulla.<br />

Pitäjänmäellä olevista tiloista on tarkoitus luopua.<br />

Sibelius­Akatemian kuoronjohdon professori Matti Hyökki<br />

näkee tilojen keskittymisen keskustaan hyvänä asiana.<br />

20 kontrahti 3/<strong>2011</strong><br />

Johtaja Helena<br />

Hiilivirta toivoo,<br />

että mahdollisimman<br />

moni<br />

harrastaja ja<br />

ammattilainen<br />

pääsisi esiintymäänMusiikkitaloon.

Musiikkitalon ovat suunnitelleet Marko Kivistö, Ola Laiho ja Mikko Pulkkinen LPR-Arkkitehdit Oy:stä.<br />

Musiikkitalo valittiin <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen 200-vuotisjuhlavuoden rakennushankkeeksi.<br />

Musiikkitalo on<br />

avoin kaikille.<br />

kontrahti 3/<strong>2011</strong> 21<br />

Mus<br />

viesti<br />

Työversio: 15

Konserttimestari Erkki Palolan<br />

mielestä musiikista voi tulla<br />

nauttimaan vaikka suoraan<br />

kadulta.<br />

»Nyt meilläkin on vihdoin mahdollisuus<br />

luoda tiiviimpi kampus ja taideyhteisö»,<br />

Hyökki kertoo.<br />

Hyökki iloitsee myös siitä, että opiskelijoille<br />

tärkeä auditorio rakennettiin,<br />

vaikka se hankkeen alkuvaiheessa oli<br />

karsintalistalla.<br />

Jäähyväiset matkalaukkuelämälle<br />

Radion sinfoniaorkesteri joutui aiemmin<br />

pakkaamaan soittimiaan ja nuottiaan tiiviiseen<br />

tahtiin, sillä 99 soittajaa harjoitteli<br />

eri puolilla kaupunkia. Konserttimestari<br />

Petri Aarnio heittää mielellään hyvästit<br />

matkalaukkuelämälle.<br />

»Kaikkein tärkeintä on, että saamme<br />

vihdoin soittaa arvoisessamme ympäristössä»,<br />

Aarnio kertoo.<br />

Hän uskoo, että vaikka soittajien työilmapiiri<br />

on ollut aiemminkin hyvä, uudet<br />

ja upeat tilat vievät orkesteria eteenpäin.<br />

»Viihtyisät tilat luovat lisää positiivista<br />

henkeä. Saamme myös helpommin kutsuttua<br />

loistavia solisteja maailmanluokan<br />

konserttisaliin. Salissa yhdistyy soinnin<br />

lämpö ja tasapainoisuus, ja tunnelma on<br />

äärimmäisen intiimi», Aarnio kehuu.<br />

Kuin soittimen sisässä<br />

Musiikkitalon kehutun ja ylistetyn akustiikan<br />

takaa löytyy japanilainen Yasuhisa<br />

Toyota. Helsingin kaupunginorkesterin<br />

22 kontrahti 3/<strong>2011</strong><br />

konserttimestari Erkki Palola tunnustaa<br />

olleensa vaikuttunut soittaessaan Musiikkitalossa<br />

ensimmäisen kerran.<br />

»On kuin olisin istunut soittimen<br />

sisässä. Väkisinkin siinä tulee hyvälle<br />

tuulelle», Palola kuvailee.<br />

Kaupunginorkesterille muuttaminen<br />

Musiikkitaloon on ollut iso muutos.<br />

Aiemmin 102 hengen orkesteri harjoitteli<br />

ja esiintyi tiiviisti Finlandia­talolla. Nyt<br />

info<br />

»Viihtyisät tilat vaalivat hyvää henkeä»,<br />

sanoo konserttimestari Petri Aarnio.<br />

Kuoronjohdon professori Matti<br />

Hyökin mielestä on hienoa, että<br />

musiikkiyliopiston väellä on nyt<br />

mahdollisuus kampuselämään.<br />

tilojen varaaminen vaatii erityistä suunnitelmallisuutta<br />

ja huolellisuutta, kun<br />

käyttäjiä on monta.<br />

Palola toivoo, että kaikenikäiset<br />

– niin lapset, nuoret, aikuiset ja varttuneempi<br />

väki – löytäisivät tiensä Musiikkitalolle.<br />

»Olisi hienoa, jos kadulta uskallettaisiin<br />

tulla konsertteihin vaikka ihan<br />

ex­tempore», Palola sanoo. ■<br />

MUSIIKKITALO<br />

• Rakennuttaja: Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Mannerheimintie 13a<br />

(osakkaina Suomen valtio/<strong>Senaatti</strong>-<strong>kiinteistöt</strong> (omistusosuus 48 %),<br />

Helsingin kaupunki (26 %) ja Yleisradio Oy (26 %).<br />

• Rakennuttajakonsultti: ISS Proko Oy.<br />

• Pääurakoitsija: SRV Toimitilat Oy.<br />

• arkkitehtitoimisto: LPR-Arkkitehdit Oy (Marko Kivistö, Ola Laiho ja<br />

Mikko Pulkkinen).<br />

• akustiikan suunnittelu: Nagata Acoustics/Yasuhisa Toyota.<br />

• Rakennuksen kokonaispinta-ala: 38 500 brm², tilavuus 250 000 m 3 .<br />

PääKäYTTäJäT<br />

• Helsingin kaupunginorkesteri (HKO): 102 vakinaista muusikkoa,<br />

ylikapellimestari John Storgårds ja muuta henkilökuntaa 10.<br />

• Radion sinfoniaorkesteri (RSO): 99 vakinaista muusikkoa, ylikapellimestari<br />

Sakari Oramo ja muuta henkilökuntaa 11.<br />

• Sibelius-Akatemia (SibA): Noin 1 500 opiskelijaa, opetus- ja muuta<br />

henkilöstöä noin 400.

Johtava asiantuntija Tuomo Hahl <strong>Senaatti</strong>kiinteistöistä<br />

on seurannut Musiikkitalon<br />

värikkäitä suunnittelu- ja rakentamisvaiheita<br />

14 vuoden ajan. Lopputulos on<br />

jopa odotuksia parempi.<br />

<strong>Senaatti</strong>-<strong>kiinteistöt</strong><br />

jatkaa vuokranantajana<br />

Musiikkitalo on ollut monen vuoden ajan <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen suurin rakennushanke.<br />

Talon valmistuttua <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen rakennuttamistehtävät supistuvat takuuajan<br />

tehtäviin. Päärooleiksi Musiikkitalossa jää kiinteistöosakeyhtiön hallitustyöskentelyn<br />

vetäminen ja toimiminen Sibelius-Akatemian tilojen vuokranantajana.<br />

<strong>Senaatti</strong>­kiinteistöjen<br />

johtava asiantuntija<br />

Tuomo Hahl on seurannut<br />

Musiikkitalon<br />

suunnittelua ja rakentamista<br />

14 vuoden ajan. Hänen<br />

ensimmäisenä tehtävänä oli<br />

teettää sijaintiselvitys Töölönlahden<br />

alueella. Tämän<br />

selvityksen pohjalta nykyinen<br />

rakennuspaikka tuli valittua.<br />

»Haastavinta aikaa oli<br />

se kun emme edes tienneet,<br />

onnistuuko koko hanke vai<br />

ei. Kilpailun käynnistyessä ja<br />

pitkään tulosten julkistamisen<br />

jälkeenkään kaikki osapuolet<br />

eivät olleet vielä sitoutuneet<br />

hankkeeseen», Hahl muistelee.<br />

Hahl antaa kiitosta sinnikkäälle<br />

silloiselle opetusminis­<br />

terille Tuula Haataiselle. Hän<br />

potki hankkeeseen kaivattua<br />

vauhtia vuonna 2003, ja sai<br />

valtion sitoutumaan Musiikkitalon<br />

rakentamiseen.<br />

Toisena merkkipaaluna<br />

Tuomo Hahl pitää vuotta<br />

2005, jolloin perustettiin<br />

KOY Helsingin Musiikkitalo<br />

ja käynnistettiin lopullinen<br />

rakennussuunnittelu.<br />

Tietomallintamisesta<br />

suurta apua<br />

Musiikkitalossa hyödynnettiin<br />

tietomallintamista niin suunnittelussa,<br />

akustiikan laskennallisessa<br />

testaamisessa kuin<br />

työmaavaiheessakin. Mallinnuksen<br />

ansiosta Musiikkitaloa<br />

koskeva tieto löytyy yhdestä<br />

tietopankista, josta on apua<br />

muutostöiden hallinnassa ja<br />

mahdollisten virheiden korjaamisessa.<br />

»Suomen suurin rakentamispuolen<br />

malli on nyt<br />

melko täydellinen ja olemme<br />

siitä ylpeitä. Jatkossa mallia<br />

hyödynnetään ylläpitotoiminnassa.<br />

Esimerkiksi siivouk sessa<br />

mallista on apua kun tiedämme<br />

tarkkaan mitä materiaaleja<br />

on käytetty missäkin.»<br />

Visio toteutui – ja vähän<br />

enemmänkin<br />

Pitkä urakka päättyi toukokuussa,<br />

kun viimeisetkin<br />

rakennustelineet purettiin<br />

ja Musiikkitalo luovutettiin<br />

rakennuttajalle. Arkkitehtinä<br />

Tuomo Hahl pitää Musiikkitaloa<br />

kaupunkikuvallisesti ja<br />

toiminnallisesti erittäin onnistuneena<br />

hankkeena.<br />

Kolmen omistajan ja kolmen<br />

käyttäjän vahva, yhteinen<br />

näkemys talosta ovat hänen<br />

mielestään kantaneet hienosti<br />

vaikeuksienkin läpi.<br />

»Voi sanoa, että visio on<br />

toteutunut. Ja jotain vielä<br />

enemmän: moninaiset tilat<br />

ruokkivat toisiaan. Yksittäinen<br />

pieni toimija voi imeä<br />

yhteisöstä voimaa, joka yksilön<br />

kautta vapautuu yhteiseen tekemiseen.<br />

Tähän Musiikkitalo<br />

tarjoaa upeat puitteet», Hahl<br />

kuvailee. ■<br />

kontrahti 3/<strong>2011</strong> 23

Tiukka talousrikollisuudelle<br />

Syksystä alkaen <strong>Senaatti</strong>-<strong>kiinteistöt</strong> turvaa tilaajavastuulain mukaiset velvoitteensa sopimussakoilla.<br />

Se myös toivoo, ettei hallituksen lupaus kitkeä talousrikollisuutta kovin ottein jäisi vain puheeksi.<br />

Teksti Pirjo Kupila · Kuva Maria Grönroos<br />

Kuuliainen rakennuttaja<br />

toimii lakien ja<br />

ohjeiden mukaan,<br />

mutta talousrikollisten<br />

kanssa sekään ei aina riitä.<br />

Takavuosina <strong>Senaatti</strong>­kiinteistöjenkin<br />

kohteissa ratsattiin<br />

työntekijöitä, jotka eivät olleet<br />

työmaan rekisterissä.<br />

<strong>Senaatti</strong>­kiinteistöjen hankintastrategian<br />

uudistamisesta<br />

vastaava johtaja Olavi Hiekka<br />

Länsi­Suomen alueelta ei edes<br />

lupaa, ettei vastaavaa enää<br />

koskaan tapahtuisi.<br />

»Tässä maailma on aivan<br />

liian monimutkainen yhden<br />

toimijan hallittavaksi. Talousrikollisuuden<br />

torjunnassa<br />

tarvitsemme tueksemme niitä<br />

viranomaistoimenpiteitä, joista<br />

hallitusohjelmassakin puhutaan»,<br />

hän sanoo.<br />

Esimerkiksi kuittikauppa,<br />

konkurssilla keinottelu ja ulkomaisten<br />

työntekijöiden veronkierto<br />

ovat tyypillisiä talousrikollisuuden<br />

muotoja, joihin<br />

kokeneen rakennuttajankaan<br />

Sopimussakko<br />

tulee<br />

käyttöön<br />

syksyllä.<br />

24 kontrahti 3/<strong>2011</strong><br />

Ei<br />

kynnet eivät yllä. Rikollisuuden<br />

torjuntaa vaikeuttaa myös<br />

nihkeä tiedonsaanti ulkomaisista<br />

yrityksistä.<br />

Talousrikollisuudella<br />

on monia ikäviä seurauksia,<br />

joista yksi, talousrikollisuuden<br />

yhtey dessä vähemmän esillä<br />

ollut asia on rakentamisen<br />

heikko laatu.<br />

»Jos rakentajan kaikki jauhot<br />

eivät ole puhtaita, se ei voi<br />

olla vaikuttamatta negatiivisesti<br />

myös työn laatuun», Hiekka<br />

muistuttaa.<br />

Tiukka linja<br />

<strong>Senaatti</strong>­<strong>kiinteistöt</strong> ryhtyi<br />

terävöittämään käytäntöjään<br />

talousrikollisuuden torjunnassa,<br />

kun sen hankintaprosessi<br />

arvioitiin viime vuonna.<br />

Talousrikollisuuden torjunta<br />

päätettiin nostaa ylemmän<br />

ohjeistuksen tasolle niin, että<br />

se koskee koko liikelaitoksen<br />

toimintaa eikä vain yksittäisiä<br />

toimintoja.<br />

Uudessa hankintastrategiassaan<br />

<strong>Senaatti</strong>­<strong>kiinteistöt</strong><br />

pyrkii sopimussakoilla tekemään<br />

rikollisen toiminnan<br />

kannattamattomaksi omissa<br />

rakennushankkeissaan.<br />

»Rahalla sanktiointi parantaa<br />

sopimusten noudattamista»,<br />

Hiekka perustelee tiukkaa<br />

linjaa.<br />

Sopimussakot tulevat syksystä<br />

alkaen käyttöön kaikissa<br />

uusissa rakentamiseen ja kiinteistöjen<br />

ylläpitoon liittyvissä<br />

sopimuksissa. Sakko rapsah­<br />

taa sopimusten vastaisesta<br />

urakoiden ketjuttamisesta,<br />

puuttuvista henkilötunnisteista<br />

ja muista laiminlyönneistä<br />

talousrikollisuuden torjunnassa.<br />

Samalla <strong>Senaatti</strong>­<strong>kiinteistöt</strong><br />

rajoittaa urakoiden ketjuttamisen<br />

kolmeen yritykseen<br />

ja vaatii tilaajavastuulain<br />

mukaiset selvitykset myös<br />

aliurakoitsijoista.<br />

Urakkasopimukset<br />

<strong>Senaatti</strong>­<strong>kiinteistöt</strong> ilmoittaa<br />

verottajalle, kuten se on tehnyt<br />

jo 2000­luvun alusta lähtien.<br />

<strong>Senaatti</strong>­<strong>kiinteistöt</strong> myös<br />

valvoo ehtojen noudattamista<br />

omilla työmaatarkastuksillaan<br />

ja raportoi niistä vuosittain<br />

hankintakertomuksessaan.<br />

Maan tavaksi<br />

Talonrakennuksessa <strong>Senaatti</strong><strong>kiinteistöt</strong><br />

on yksi merkittävimmistä<br />

rakennuttajista Suomessa.<br />

Se investoi vuosittain<br />

250–300 miljoonaa euroa.<br />

Hiekka myöntää, että<br />

talous rikollisuuden ehkäiseminen<br />

lisää työtä.<br />

»Laaja ja perusteellinenkaan<br />

raportointivelvoite ei<br />

poista rikollisuutta, mutta<br />

vähentää sitä. Kilpailutuksissa<br />

joku aina hyytyy lisäselvityspyyntöihimme.<br />

Toisaalta<br />

alalla kovempia ehtoja asettava<br />

joutuu hyväksymään myös<br />

muita kalliimmat sopimukset»,<br />

hän sanoo.<br />

Hiekka sanoo, että <strong>Senaatti</strong>­<strong>kiinteistöt</strong><br />

tulee suosittelemaan<br />

omia menettelytapojaan<br />

Johtaja Olavi Hiekka<br />

sanoo, että <strong>Senaatti</strong><strong>kiinteistöt</strong><br />

haluaa<br />

olla tiennäyttäjä<br />

rakennusalalla myös<br />

talousrikollisuuden<br />

torjunnassa.<br />

»Yksittäinen<br />

rakennuttaja ei voi<br />

kuitenkaan puhdistaa<br />

alaa, vaan siihen<br />

tarvitaan koko<br />

toimiala ja myös<br />

viranomaisten tuki.»<br />

alan vaikuttajaverkostoille<br />

kaikkeen rakennuttamiseen.<br />

»Myös rakennusurakan<br />

yleisiä sopimusehtoja olisi<br />

muutettava niin, että rikollinen<br />

toiminta rakennusurakoissa<br />

tulee kannattamattomaksi»,<br />

hän lisää.<br />

Strategiaan kuuluu, että<br />

<strong>Senaatti</strong>­kiinteistöjen henkilökunta<br />

opiskelee ja tenttii<br />

uudet eettiset ohjeet. Niissä<br />

on ohjeistettu myös se, mitä<br />

sivutoimena voi tehdä ja mitä<br />

sidonnaisuuksia pitää ilmoittaa<br />

työnantajalle.<br />

Hiekka tähdentää, että<br />

kaikki uuden hankintastrategian<br />

mukaiset torjuntakeinot<br />

eivät toteudu ensimmäisenä<br />

vuonna. Sellainen on esimerkiksi<br />

hankintaketjun sähköistäminen.<br />

■

info<br />

luotettavat kumppanit<br />

Tilaajavastuulain mukaan julkisella sektorilla<br />

sekä rakennus- ja kiinteistöalalla tilaajan on<br />

selvitettävä, että sen käyttämät urakoitsijat<br />

ja palveluntuottajat ovat täyttäneet vero- ja<br />

työnantajavelvoitteensa.<br />

Julkista tietopalvelua, josta yritysten tiedot voitaisiin<br />

tarkastaa, ei ole saatu aikaan. Sen vuoksi<br />

rakennusala on luonut Tilaajavastuu.fi -palvelun,<br />

josta löytyy yli 6 000 yrityksen tilaajavastuutiedot.<br />

Ohjelma hoitaa urakoitsijan puolesta tilaajavastuulain<br />

edellyttämien tietojen noutamisen<br />

eri rekistereistä ja pitää tiedot ajan tasalla.<br />

Tilaaja tunnistaa tilaajavastuulain vaatimukset<br />

täyttävän yrityksen Luotettava kumppani -tunnuksesta.<br />

Palvelusta vastaa Suomen Tilaajavastuu Oy,<br />

jonka omistavat Rakentamisen Laatu RALA ry<br />

ja Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry yhdessä<br />

ohjelmiston kehittäjän Aspida Oy:n kanssa.<br />

Tilaajavastuulakia on pidetty hampaattomana,<br />

koska sen laiminlyöntimaksut ovat pieniä<br />

suhteessa pimeästä urakoinnista saatavaan<br />

hyötyyn. Hallitus on luvannut selvittää lain<br />

uudistamistarpeet.<br />

Lisätietoja: tilaajavastuu.fi<br />

kontrahti 3/<strong>2011</strong> 25

kurkistus ulos<br />

26 kontrahti 3/<strong>2011</strong><br />

Töissä saa viihtyä<br />

Lakitoimisto Fondia haluaa erottua: talo tarjoaa<br />

taattua asiantuntevaa ammattitaitoa, mutta jazzilla,<br />

villeillä väreillä sekä avoimella asiakaspalvelulla<br />

höystettynä. Pönötystä näistä tiloista ei löydy.<br />

Teksti Tuija Holttinen · Kuvat Jari Härkönen<br />

Fondian lakipalvelut löytyvät<br />

Helsingin ydinkeskustan<br />

upeasta arvotalosta.<br />

Sisään astuja kuitenkin<br />

yllättyy. Siinä missä lakitoimistot<br />

on totuttu näkemään<br />

arvokkaina, hiljaisina ja staattisina<br />

tiloina jykevine ovineen<br />

ja kiiltävine työpöytineen,<br />

Fondiassa tarjotaan tulijalle<br />

heti kodikkaasti kupillinen<br />

herkullista cappuccinoa lämpimän<br />

hymyn kera.<br />

Kutsuvassa kahvilassa soi<br />

taustalla hidas jazz, ja muotokuvaseinällä<br />

hymyilevät firman<br />

työntekijät – mikäli heitä ei<br />

kohtaa sisääntulon kahvitilassa<br />

tai kaikille avoimessa loungehuoneessa.<br />

Rohkeat ratkaisut antavat<br />

ajatusten lentää<br />

Fondian tilat pursuavat toinen<br />

toistaan hersyvämpiä<br />

sisustuksia ja väriyhdistelmiä.<br />

Talon juristit työskentelevät<br />

avokonttorissa, jossa paikkoja<br />

vaihdetaan puolivuosittain.<br />

Avotilat on todettu tiedon<br />

kulun ja oppimisen kannalta<br />

onnistuneeksi valinnaksi.<br />

Asiakkaita tavataan talon<br />

värikkäissä ja persoonallisissa<br />

neuvottelutiloissa. Oltaisiinko<br />

tänään kenties Tuvassa, Herrainhuoneessa,Leikkihuoneessa,<br />

Goassa vai Teesalongissa?<br />

Henkilöstöstä vastaava<br />

Paula Stelander nauraa kertoessaan<br />

joidenkin kommentoineen,<br />

että eihän lakifirmaa<br />

voi näin sisustaa.<br />

»Ideana onkin ollut ravistella<br />

erilaisella kulttuurillamme<br />

perinteitä – niitä joskus<br />

melko kuluneitakin lakitoimistokliseitä.<br />

Erilaisuus näkyy<br />

paitsi toimiston sisustuksessa<br />

myös uudenlaisessa palvelumallissamme;ennakkoluulotonta,<br />

helppoa ja joustavaa<br />

palvelua, hyvää fiilistä, ammattitaitoa<br />

– ja luovaa hulluutta!»<br />

Viestintäosaston Marja<br />

Näsi täydentää, että pyrkimys<br />

on avoimeen ja lämminhenkiseen<br />

kanssakäymiseen.<br />

»Uskomme, että omalla<br />

toiminnallamme pystymme<br />

osoittamaan juristiemme<br />

olevan rautaisia alan ammattilaisia.<br />

Osaamista ei tarvitse<br />

alleviivata tyypillisillä lakitoimistoelementeillä.<br />

Meidän<br />

tiloissamme ei pönötetä, täällä<br />

viihdytään – niin henkilökunta<br />

kuin asiakkaammekin.» ■<br />

Talon huonekalut ovat<br />

vanhoja, kierrätettyjä<br />

ja kunnostettuja.<br />

Jokaisella esineellä<br />

on tarina.<br />

Intia-henkisessä<br />

Goa-huoneessa luovat<br />

ajatukset lentävät. Fondian<br />

»juridiikkamaailman hipit»<br />

arvostavat ekologisuutta,<br />

tasa-arvoa ja epähierarkiaa<br />

– make law, not war.

Make law, not war.<br />

Kahvilassa kohtaaminen on taattua, sillä se on talon ainoa paikka, josta saa kahvia. Tiloissa voi myös syödä lounasta.<br />

Väliseinät eivät rajoita tiedonkulkua avokonttorissa.<br />

Värien ja tyylien kirjo<br />

luo mielenkiintoisen ja<br />

inspiroivan työympäristön.<br />

kontrahti 3/<strong>2011</strong> 27

työhyvinvointi<br />

28 kontrahti 3/<strong>2011</strong><br />

Taiteella<br />

lisää työhyvinvointia<br />

Edelläkävijät ymmärtävät, että taiteen eri<br />

muotojen hyödyntäminen työpaikoilla<br />

kannattaa. Sen avulla voi kehittää<br />

vuorovaikutustaitoja, lisätä osaamista ja<br />

jopa ennaltaehkäistä uupumusta. Samalla<br />

edistetään tuottavuutta.<br />

Teksti Marjo Tiirikka · Kuvitus Juha Helasto

Taidetta on moneksi: on kuvataidetta,<br />

videoinstallaatioita,<br />

valokuvia, tanssia, kirjoittamista<br />

ja draamaa. Vapaa­ajan kulttuuriharrastaminen<br />

lisää tutkitusti ihmisen<br />

hyvinvointia.<br />

»Työhyvinvoinnin edistäminen on<br />

yhteiskunnassamme suuri haaste. Siksi on<br />

mielenkiintoista tutkia, voiko työpaikoilla<br />

tapahtuva taidetoiminta lisätä kokemusta<br />

hyvinvoinnista, työn mielekkyydestä,<br />

luovuudesta sekä jaksamisesta», sanoo<br />

taidekasvatuksen tutkija Cecilia von<br />

Brandenburg.<br />

Hän toimii Novia ammattikorkeakoulun<br />

taidetta, taiteilijoita ja taidelähtöisiä<br />

menetelmiä työpaikoille tuovan ArtGoes­<br />

Work­projektin metodivastaavana.<br />

Von Brandenburgin mielestä taiteen<br />

kokeminen esimerkiksi nykytaiteen teoksina<br />

työpaikan tiloissa voi olla jo itsessään<br />

merkityksellinen asia ihmisten arjessa. Jos<br />

työntekijä saa taulun huoneeseensa, olisi<br />

hyvä, jos sen voisi itse valita. Itselle mieluinen<br />

teos saattaa toiselle olla ahdistava.<br />

»Erittäin tärkeää olisi nähdä taide<br />

myös muuntavassa roolissa, jolloin se lisää<br />

tietoa, luottamusta ja sosiaalista pääomaa.<br />

Taide antaa tilaa luovuudelle, kun kehitetään<br />

työskentelytapoja ja työyhteisöä.<br />

Se rohkaisee uusien ratkaisujen löytämisessä.»<br />

Taide avuksi koulutukseen<br />

Saksa ja Ruotsi ovat jo pitkään käyttäneet<br />

taidetta apunaan työelämässä osaamisen<br />

ja luovuuden lisäämiseksi. Esimerkiksi<br />

draaman keinoin on opeteltu kohtaamaan<br />

hankala asiakas. Von Brandenburg kertoo<br />

tapauksesta, jossa siivoojien havaintokykyä<br />

aktivoitiin kuvataidetta käyttäen.<br />

Taiteen avulla oppii näkemään asioita<br />

tarkemmin, syvemmin ja kokonaisvaltaisemmin.<br />

Taidetta käyttämällä voidaan kehittää<br />

tiimitaitoja, ja taidepajoissa ihmiset oppivat<br />

ilmaisemaan mielipiteitä.<br />

»Kannattaa kokea ennakkoluulottomasti<br />

eri taiteen muotoja, jotta löytää<br />

itselle sopivimman muodon. Totta kai<br />

on kiinni myös tiloista, mitä keinoja voi<br />

käyttää.»<br />

Taide voimaannuttaa<br />

Taiteesta voi olla apua yksilötasolla, kun<br />

kyse on jaksamisesta. Henkistä hyvinvointia<br />

ylläpitävät taidekurssit edistävät itseilmaisun<br />

lisäksi myös työpaikalla tarvittavaa<br />

luovuutta.<br />

info<br />

Taidetta voi hyödyntää<br />

työyhteisöissä<br />

1. Koulutuksessa osaamisen ja luovuuden<br />

lisäämiseksi sekä persoonallisuuden<br />

kehittämiseksi.<br />

• Esim. havaintokyvyn aktivointi, tiimityötaitojen,<br />

luovuuden ja ongelmanratkaisukyvyn<br />

kehittäminen.<br />

2. Yksilötasolla ennaltaehkäisevänä,<br />

hoitavana ja kuntouttavana menetelmänä.<br />

• Esim. taidekurssille osallistuminen,<br />

meditatiivinen maalaus.<br />

Taideterapian käyttö burnoutin tai<br />

post-traumaattisen stressin hoidossa.<br />

3. Taide työympäristössä lisää<br />

viihtyisyyttä ja esteettisyyttä.<br />

• Esim. taidetapahtumien järjestäminen<br />

omissa tiloissa tai osallistuminen<br />

muihin<br />

tapahtumiin.<br />

Cecilia von<br />

Brandenburg<br />

Lähde: von Brandenburg Cecilia 2003. Kuvataide<br />

työhyvinvoinnin ja tykytoiminnan tukena – Uusia<br />

näkökulmia ja käytännön esimerkkejä. Raporttisarja<br />

2003/1, Työturvallisuuskeskus, Helsinki 2003.<br />

Voimaannuttava taidetyöskentely voi<br />

tukea yksilöä kriisitilanteissa ja ehkäistä<br />

uupumusta.<br />

Koulutetun taideterapeutin ohjaama<br />

taideterapia voisi tutkijan mielestä olla<br />

vahvemmin työterveyshuollossa mukana.<br />

Ennalta ehkäisevänä, hoitavana ja<br />

kuntouttavana menetelmänä siitä voi olla<br />

apua paranemisessa tai kriisitilanteissa.<br />

Yhdessä kokeminen vie eteenpäin<br />

Jos taiteen keinoja käytetään vuorovaikutuksen<br />

tai yhteishengen parantamiseksi,<br />

on avainasemassa yhdessä tekeminen<br />

ja kokeminen. Esimerkiksi saksalaisessa<br />

metallialan yrityksessä työstettiin joukolla<br />

yhteisötaiteilijan ohjauksessa suurta taideteosta<br />

yrityksen omasta metallijätteestä.<br />

Työntekijät oppivat tuntemaan toisiaan<br />

paremmin ja näkivät työkavereistaan<br />

uusia puolia.<br />

»Saksassa on ymmärretty, että vaikka<br />

taiteen käyttö vie työaikaa, hyöty tulee<br />

moninkertaisena takaisin.»<br />

Taidetta työpaikoilla hyödyntävät<br />

yritykset ovat tutkijan mielestä edelläkävijöitä.<br />

Ne osoittavat ennakkoluulottomuutta<br />

ja samalla todennäköisesti käynnistyy<br />

erilaisia muuntumisprosesseja. Esiin voi<br />

nousta pinnan alla kyteviä asioita, syntyä<br />

vuoropuhelua ja myös kriittistä keskustelua.<br />

Kaikki nämä ovat edesauttamassa<br />

kehittymistä.<br />

Tutkija kehottaa katsomaan asiaa<br />

kestävän kehityksen näkökulmasta, jolloin<br />

myös henkilöstöstä on huolehdittava<br />

pitkäjänteisesti.<br />

»Meillä on runsaasti myönteisiä<br />

kokemuksia meneillään olevassa projektissamme<br />

taiteen viemisestä yrityksiin Uudenmaan<br />

alueella. Hyvä työpaikka pitää<br />

huolta työntekijöistään ja luo samalla<br />

positiivista imagoa. Tähän taide sopii hyvin<br />

työkaluksi», Cecilia von Brandenburg<br />

sanoo. ■<br />

ArtGoesWork-projektista lisää: http://www.<br />

novia.fi/artgoeswork/vad-vi-gor-suomeksi/<br />

kontrahti 3/<strong>2011</strong> 29

historia<br />

Malmin lentokenttä<br />

– tyylipuhdasta funktionalismia<br />

Malmin lentokentällä on odoteltu Hitleriä ja nähty lehmiä.<br />

Teksti Marjo Tiirikka · Kuvat Raine Haikarainen<br />

Malmin lentokentän aloitettua<br />

toimintansa joulukuussa<br />

1936, kentältä nousi<br />

tai sinne laskeutui yksi tai<br />

kaksi konetta päivässä. Funktionalismia<br />

edustavat lentoasema ja lentokonehalli<br />

ovat ensimmäisiä moderneja valtion<br />

rakennuksia.<br />

Kokonaisuus sisälsi sylinterinmuotoisen<br />

keskusosan, kaksi matalammasta siipiosasta<br />

koostuvaa lentokenttärakennusta, lentokonehallin<br />

sekä neljä lomittain sijoitettua<br />

800 metriä pitkää kiitorataa.<br />

Lentokenttärakennuksessa hyödynnettiin<br />

uusinta tekniikkaa: keskusosan seinissä<br />

käytettiin lämpöeristeenä Suomessa<br />

ensimmäistä kertaa Siporexia, ilmanvaihto<br />

oli koneellinen ja lennonjohtotornin hei­<br />

jastusten estämiseksi kallistetut ikkunat<br />

olivat kolminkertaiset.<br />

nainen ja kuusi lehmää<br />

Lentokenttään liittyy monia tarinoita<br />

etenkin sotavuosilta. Kerrotaan, että<br />

Mannerheimin syntymäpäivänä 4.6.1942<br />

kentällä odotettiin asennoissa Hitlerin<br />

saapumista. Hitlerin kone lensi matalalla,<br />

mutta se jatkoikin matkaansa Immolan<br />

sotilaskentälle, jossa presidentti Risto<br />

Ryti otti hänet vastaan.<br />

Vuosina 1944–1946 kenttä oli valvontakomission<br />

hallussa. Liittoutuneiden<br />

koneiden laskeutuessa koneesta astui<br />

tiettävästi ensimmäisenä ulos viimeisillään<br />

raskaana oleva nainen ja hänen<br />

perässään kuusi lehmää. ■<br />

Malmin lentokenttä oli Helsingin päälentoasema vuoteen 1952 saakka.<br />

30 kontrahti 3/<strong>2011</strong><br />

info<br />

MALMIN LENTOKENTTä<br />

• Valmistui vuonna 1936.<br />

• Arkkitehdit: Vera Rosendal ja Dag<br />

Englund.<br />

• Toiminta tällä hetkellä: käyttäjinä<br />

noin 3 000 alan harrastajaa sekä<br />

Rajavartiolaitos, pelastuslaitos, Ilmavoimat<br />

ja poliisi. Alueelle kaavailtua<br />

asuinaluetta vastustamaan syntyi<br />

Malmin lentoaseman ystävät ry<br />

vuonna 2002.<br />

LäHTEET: Juhana Lahti: Kauneus, käytännöllisyys,<br />

kestävyys. Valtion rakentamisen<br />

kaksi vuosisataa. Edita, <strong>2011</strong>.<br />

www.pelastamalmi.org

Julkista ja juhlavaa<br />

rakentamista 200 vuotta<br />

»Lapsuuden täysivaltaisimpiin kokemuksiin<br />

kuului konsertti Helsingin<br />

yliopiston juhlasalissa. Konsertin lopuksi<br />

sanoin silmät loistaen äidilleni: »Taivaassa<br />

varmaan on sitten koko ajan tällaista!»<br />

Sekä yliopisto että Musiikkitalo ovat aitoja<br />

valtion, siis meidän, rakennuksiamme.<br />

Vierailin Oulussa hienossa Tervaväylän<br />

kehitysvammaisten koulussa. Tällainen<br />

pieni erikoiskoulu on yhtä vaativa<br />

rakennuskohde kuin merkittävimmät opin<br />

ja kulttuurin rakennukset pääkaupungissa.<br />

Suunnittelun ja rakentamisen jälki<br />

heijastaa aina yhteiskunnan kulloista tilaa:<br />

rakennuttajan kunnianhimoa, arkkitehtien<br />

taitoa ja sitä, että kansalaisia todellakin<br />

myös rakentamalla kunnioitetaan. Tai<br />

sitten ei.<br />

Rakennusala on tänä päivänä outojen<br />

tautien kourissa. Kilpailuttamiset ja<br />

hankintamenettelyt mutkistavat todellisen<br />

laadun syntymistä. Rakentaminen – asumisesta<br />

puhumattakaan – on Suomessa<br />

tullut poikkeuksellisen kalliiksi; alalla<br />

touhuaa kaikenlaista puliveivaria ja suhmuroitsijaa.<br />

Yhteisten rakennusten tekijöiden<br />

haasteena on entistä tanakammin tukea<br />

opetusta, kulttuuria ja hallintoa ja näin<br />

antaa kansalaisten arjelle nostetta, tuottaa<br />

arkkitehtonisia elämyksiä ja saada nuorissa<br />

jopa aikaan kipinä ryhtyä insinööriksi,<br />

rakentajaksi tai rakennustaiteen ammattilaisiksi.<br />

Vielä enemmän tehtävää riittää<br />

rakentamisen johdattelemisessa kokonaan<br />

uuteen aikaan. Siihen ei kaivata latteita<br />

ajatuksia ja ihmisiä laisinkaan.<br />

Yhteiset rakennukset ovat avainasemassa,<br />

kun ympäristö kaupallistuu ja<br />

karnevalisoituu. Rakennusten ei tarvitse<br />

puhkua ja pöhöttää eri suuntiin, vaikka<br />

media sitä koko ajan haluaisikin. Hieno<br />

arkkitehtuuri voi olla myös hiljaisempaa,<br />

kuten Soc&komin mainio talo Kruununhaassa.<br />

Suurella odotuksella katson<br />

myös Helsingin uuden yliopistokirjaston<br />

rakentumista. Näyttää lupaavalta, sopii<br />

paikalleen.<br />

Pelkkä laatuarkkitehtuuri ei riitä. Rakennustaide<br />

pääsee uuteen nousuun vain<br />

rakentamisen tarkoituksen syvällisemmällä<br />

pohdinnalla, monenlaisten osaajien yhteisellä<br />

ja sinnikkäällä tutkimustyöllä sekä<br />

teknologian että materiaalien suhteen – ja<br />

palauttamalla rakentamiseen myös eettinen<br />

ryhti sekä ekologinen ja sosiaalinen<br />

omatunto. <strong>Senaatti</strong>­kiinteistöjen hommia,<br />

nuokin.<br />

Vielä enemmän siis odotan todella<br />

haasteellista, energiamääräyksiä ja<br />

­säädöksiä älykkäällä tavalla tulkitsevaa<br />

Viikin Synergiataloa ja<br />

sen oloissamme uutta ennakoivaa<br />

arkkitehtuuria. ■<br />

Tarja nurmi<br />

Kirjoittaja on<br />

arkkitehti SAFA<br />

Lisää luovaa<br />

tulkintaa<br />

rakentamiseen!<br />

kolumni<br />

© Jari Härkönen<br />

31

uutiset<br />

32 kontrahti 3/<strong>2011</strong><br />

Tilatiedot haltuun<br />

Vuosi sitten aloitettu koko<br />

valtionhallintoa koskeva<br />

Hallinnon tilahallinta -projekti<br />

(HTH) on edennyt nyt puitesopimusten<br />

kautta liittymissopimusten<br />

solmimiseen.<br />

Projektissa kerätään kaikki<br />

valtion tilatiedot yhteen järjestelmään<br />

ja tarjotaan valtionhallinnon<br />

käyttöön tietopalvelu,<br />

jota virastot ja laitokset voivat<br />

hyödyntää toimintansa ja toimitilojensa<br />

suunnittelussa.<br />

Projektin ensimmäisen<br />

vaihe, jossa tilatiedot kerättiin<br />

järjestelmään, on valmistunut.<br />

Nyt on vuorossa tietopalvelun<br />

käyttöönottovaihe.<br />

Virastot ja laitokset voivat<br />

ottaa tietopalvelun käyttöönsä<br />

liittymällä siihen liittymissopimuksella.<br />

Siinä <strong>Senaatti</strong>-kiinteis-<br />

töt ja virastot sopivat tarkemmin<br />

palvelun laajuudesta, sisällöstä<br />

ja vastuista. <strong>Senaatti</strong>-<strong>kiinteistöt</strong><br />

ja Rapal järjestävät asiakkaille<br />

myös käyttöönottoon liittyvät<br />

koulutukset.<br />

Tietopalvelu palvelee koko<br />

valtionhallintoa, ja sen taustalla<br />

ovat valtioneuvoston<br />

periaatepäätökset toimintamenosäästöistä<br />

ja energiatehokkuustoimenpiteistä.<br />

Projekti<br />

on valtionvarainministeriön<br />

asettama ja johtama.<br />

Työ aloitettiin VM:n hallinnonalan<br />

virastoista ja laitoksista<br />

ja on nyt edennyt koko valtion-<br />

Historiateos ilmestyi<br />

<strong>Senaatti</strong>-<strong>kiinteistöt</strong> on julkaissut 200.<br />

vuotisjuhliensa kunniaksi historiateoksen<br />

Hyödyllistä ja kaunistavaa. <strong>Senaatti</strong>-<strong>kiinteistöt</strong><br />

sai alkunsa syyskuun 3. päivänä 1811, jolloin<br />

annettiin Hänen Keisarillisen Majesteettinsa armollinen<br />

julistus Suomen yleisten rakennusten<br />

intendentinkonttorin perustamisesta »kaikille<br />

maille yhtä hyödyllisen kuin kaunistavan rakennustaidon<br />

valvomista varten». Maan ensimmäisenä<br />

keskusvirastona toimintansa aloittaneen<br />

laitoksen rakennustaiteelliset linjaukset ovat<br />

hallintoon. VM on nimennyt<br />

projektin koordinoijaksi ja<br />

toteuttajaksi <strong>Senaatti</strong>-<strong>kiinteistöt</strong>,<br />

joka sopii ministeriöiden, virastojen<br />

ja laitosten kanssa vuoden<br />

<strong>2011</strong> aikana tietopalvelun<br />

käyttöönotosta. ■<br />

<strong>Senaatti</strong>-<strong>kiinteistöt</strong><br />

puolivälissä vuotta<br />

Tänä vuonna 200 vuotta täyttävän<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen toiminta<br />

lähti alkuvuonna käyntiin<br />

uuden strategian ja organisaation<br />

siivittämänä.<br />

Uudessa strategiassa painotetaan<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen<br />

roolia valtioyhteisön sisäisenä<br />

toimitila-asiantuntijana. Tähän<br />

liittyen <strong>Senaatti</strong>-<strong>kiinteistöt</strong> panosti<br />

erityisesti asiantuntijapalveluidensa<br />

kehittämiseen ja tarjoamiseen<br />

asiakkailleen. Myös<br />

energiatehokkuuteen tähtäävät<br />

toimenpiteet olivat keskeisinä<br />

kehittämisen kohteina.<br />

Toiminta kehittyi katsauskaudella<br />

taloudellisten ja toiminnallisten<br />

tavoitteiden mukaisesti.<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen puolivuotiskatsaus<br />

ajalta 1.1.–30.6.<strong>2011</strong><br />

on luettavissa kotisivuillamme<br />

www.senaatti.fi ■<br />

muokanneet suomalaista kulttuurimaisemaa<br />

Engelin luomasta pääkaupungin empirekeskustasta<br />

juuri avattuun Musiikkitaloon.<br />

Teoksessa valtiotieteiden tohtori Jari<br />

Hanski tarkastelee merkkivuottaan viettävän<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen vaiheita osana suomalaisen<br />

yhteiskunnan rakentamisen historiaa.<br />

Lähes 400-sivuinen teos tarjoaa kuvineen ja<br />

teksteineen läpileikkauksen Suomen julkisen<br />

arkkitehtuurin kehityksestä suuriruhtinaskunnan<br />

luomisesta nykypäivään. ■

Palkittua yhteistyötä<br />

VTT antoi <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöistä 1.7.<br />

eläkkeelle siirtyneelle asiakaspäällikkö,<br />

arkkitehti Päivi Montolalle kiitokseksi<br />

yhteistyöstä pronssisen Pähkinänsärkijä<br />

-veistoksen.<br />

VTT on vuodesta 1982 jakanut Hannu<br />

Murroksen suunnittelemaa veistosta<br />

yhteisöille ja henkilöille tunnustuksena<br />

ansiokkaasta, merkittävästi tutkimuskeskuksen<br />

toimintaa edistävästä työstä.<br />

Montola on 197. veistoksen saaja, aikaisempia<br />

saajia ovat muun muassa Bror<br />

Wahlroos, Georg Ehrnrooth, Martin<br />

Saarikangas ja Esko aho. ■<br />

JUHlanäYTTElY<br />

parhaillaan Jyväskylässä<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen juhlavuoden näyt tely<br />

Kauneus, käytännöllisyys, kestävyys.<br />

Valtion rakentamisen kaksi vuosisataa<br />

1811–<strong>2011</strong> on matkannut Turusta Jyväskylään,<br />

Keski-Suomen museoon.<br />

Näyttely esittelee valtion rakentamisen<br />

merkittäviä kohteita kahden vuosisadan<br />

ajalta järjestyksessään toisen intendentin,<br />

C.l. Engelin ajoista nykypäivään asti. Näyttelyssä<br />

esitellään myös <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen<br />

ajatuksia tulevaisuuden työympäristöjen<br />

suunnittelutavoitteista.<br />

Juhlavuoden näyttely Keski-Suomen<br />

museossa Jyväskylässä 9.9.–30.10.<strong>2011</strong>.<br />

Näyttely on avoinna ti–su klo. 11–18, vapaa<br />

pääsy perjantaisin (os. Alvar Aallon katu 7).<br />

Jyväskylän jälkeen näyttely jatkaa<br />

kul kuaan kohti pohjoista ja on esillä<br />

Oulussa Pohjos-Pohjanmaan museossa<br />

8.11.–1.1.2012. Kuopiossa näyttelyyn<br />

voi tutustua Muotoiluakatemian tiloissa<br />

10.1.–29.1.2012. ■<br />

Tomi Hytönen <strong>Senaatti</strong>kiinteistöjen<br />

hallitukseen<br />

Valtionvarainministeriö on päättänyt myöntää<br />

budjetti neuvos Raija Koskiselle eron hänen<br />

pyynnöstään <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen hallituksen<br />

jäsenyydestä 31.8.<strong>2011</strong>. Raija Koskisen tilalle<br />

nimitettiin hallituksen jäseneksi neuvotteleva<br />

virkamies Tomi Hytönen valtiovarainministeriöstä.<br />

■<br />

toimitilaa valtionhallinnolle<br />

HElSinKi<br />

HElSinKi<br />

HElSinKi<br />

TaMPERE<br />

HäMEEnlinna<br />

TURKU<br />

lintulahdenkuja 4, Helsinki<br />

· vuokrattavaa tilaa n. 6 650 m²<br />

· hyväkuntoista modernia toimistotilaa jäähdytyksellä<br />

· yhteyshenkilö Virve Vuotinen, puh. 040 353 3565<br />

Mannerheimintie 103b, Helsinki<br />

· vuokrattavaa tilaa n. 5 500 m², vapaa 1.1.2013<br />

· hyväkuntoista modernia toimistotilaa jäähdytyksellä<br />

· yhteyshenkilö Virve Vuotinen, puh. 040 353 3565<br />

Panimokatu 1, Helsinki<br />

· vuokrattavaa tilaa n. 4 000 m², vapaa 1.6.2012<br />

· metroaseman lähellä toimistotilaa huonekohtaisella<br />

jäähdytyksellä<br />

· yhteyshenkilö Virve Vuotinen, puh. 040 353 3565<br />

Hippostalo, Uimalankatu 1, Tampere<br />

· vuokrattavaa tilaa 2 421 m²<br />

· tiloissa yleisilmastoinnin jäähdytys<br />

· pihassa ilmaista pysäköintitilaa ja autohallissa<br />

vapaita autopaikkoja<br />

· talossa henkilöstöravintola sekä kuntosali ja<br />

saunaosasto henkilöstön käytettävissä<br />

· yhteyshenkilö Juha Parviainen, puh. 0400 594 289<br />

Vanajantie 10 B, Hämeenlinna<br />

· vuokrattavaa tilaa 2 000 m², heti vapaana<br />

· loistokunnossa olevaa toimistotilaa järvimaisemalla<br />

· yhteyshenkilö Riitta Kirjavainen, puh. 040 845 5697<br />

Yliopistonkatu 34, Turku<br />

nimitysuutiset<br />

Virpi Viitala on<br />

aloittanut 1.8.<br />

kiinteistöpäällikön<br />

tehtävissä<br />

Keski-Suomen<br />

alueella Vaasassa.<br />

■<br />

Virpi Viitala<br />

· vuokrattavaa tilaa 2 700 m² vapaana 1.4.2013<br />

· hyväkuntoista toimistotilaa jäähdytyksellä<br />

· yhteyshenkilö Riitta Kirjavainen, puh. 040 845 5697<br />

kontrahti 3/<strong>2011</strong> 33

esumé<br />

Det sjunger om Musikhuset<br />

Musikhuset i Helsingfors<br />

höll invigningsfest<br />

i september.<br />

Helena Hiilivirta som är<br />

direktör för Musikhuset hoppas<br />

att det ska bli ett levande<br />

centrum med ett brett utbud<br />

som drar fullt hus alla kvällar.<br />

»Vi vill ligga i kulturens<br />

framkant och bidra till att<br />

skapa en bild av en modern<br />

och aktiv stad», förklarar hon.<br />

Musikhuset drivs av<br />

Sibelius­Akademin, Helsingfors<br />

stadsorkester och Radions<br />

symfoniorkester. På höstens<br />

repertoar står folkmusik, jazz,<br />

militärmusik och underhållningsmusik<br />

förutom konserter<br />

som ges av Musikhusets egna<br />

orkestrar.<br />

Senatfastigheter har tagit<br />

i med hårdhandskarna<br />

för att stävja ekobrottslighet.<br />

Det började då upphandlingsprocessen<br />

utvärderades<br />

för ett år sedan. Man beslöt då<br />

att riktlinjerna för brottsförebyggande<br />

åtgärder i kampen<br />

mot ekobrott ska utformas på<br />

en högre nivå så att de omfattar<br />

hela affärsverket och inte<br />

bara enskilda enheter.<br />

Senatfastigheter har antagit<br />

en ny upphandlingsstrategi<br />

där principen är att det inte<br />

ska löna sig att fiffla när det<br />

gäller våra egna byggprojekt.<br />

Lokalerna är utrustade för<br />

olika musikaliska aktiviteter.<br />

Stora konsertsalen rymmer<br />

cirka 1 700 personer. Dessutom<br />

finns det sex mindre salar<br />

med 140 till 400 publikplatser.<br />

Konsertsalarnas akustiska egenskaper<br />

har planerats utifrån<br />

olika behov.<br />

Musikhuset var Senatfastigheters<br />

största byggprojekt<br />

under en lång följd av år.<br />

Nu när det står klart inskränker<br />

sig affärsverkets uppgift<br />

till att åtgärda eventuella fel<br />

som upptäcks under garantitiden.<br />

Senatfastigheters viktigaste<br />

roller är dels att leda<br />

arbetet i Musikhusets styrelse,<br />

dels att stå som hyresvärd för<br />

Ett entydigt nej till ekobrottslighet<br />

34 kontrahti 3/<strong>2011</strong><br />

Böter för kontraktsbrott kan<br />

bli följden av ekonomiskt fusk.<br />

»Risk för ekonomiska<br />

sanktioner ger bättre förutsättningar<br />

för att ingångna avtal<br />

följs», säger direktör Olavi<br />

Hiekka som en förklaring<br />

till de tuffare tagen. Han har<br />

ansvarat för omläggningen av<br />

upphandlingsstrategin.<br />

Senatfastigheter kommer<br />

från hösten att införa en vitesklausul<br />

i alla nya avtal som<br />

gäller byggverksamhet och<br />

fastighetsdrift.<br />

Som ett led i bekämpningen<br />

av ekobrottslighet kom­<br />

Helena<br />

Hiilivirta<br />

de lokaler som Sibelius­Akademin<br />

förfogar över.<br />

Man har använt datorstödd<br />

modellering vid såväl konstruktionsplanering<br />

och testberäkning<br />

av akustiken som i<br />

det praktiska byggarbetet. All<br />

information om Musikhuset<br />

finns samlad i en databank som<br />

är till stor nytta när man ska<br />

göra ombyggnader och avhjälpa<br />

eventuella fel och brister.<br />

»Landets största byggnadsmodell<br />

är nästan komplett<br />

och vi känner oss stolta över<br />

vad vi presterat. I framtiden<br />

kommer vi att utnyttja den<br />

vid service och underhåll. Den<br />

är till hjälp till exempel vid<br />

städning för vi vet exakt vilka<br />

mer långa entreprenörskedjor,<br />

saknade namnskyltar och<br />

andra fel och försummelser att<br />

leda till påföljder i form av böter.<br />

Senatfastigheter kommer<br />

att begränsa antalet företag i<br />

en entreprenadkedja till tre.<br />

Samma krav ställs på underleverantörerna.<br />

Senatfastigheter<br />

har sedan början av 2000­talet<br />

lämnat anmälan om entreprenadavtal<br />

till skattemyndigheterna.<br />

Dessutom utför vi egna<br />

arbetsplatskontroller för att se<br />

att villkoren följs och redovisar<br />

dem i en upphandlingsrapport<br />

en gång per år. Olavi Hiekka<br />

material som har använts var»,<br />

påpekar Tuomo Hahl, arkitekt<br />

och chefsexpert vid Senatfastigheter.<br />

Han tycker att Musikhuset<br />

är ett mycket väl fungerande<br />

projekt och ett lyckat inslag i<br />

stadsbilden.<br />

»Vi kan lugnt påstå att vi<br />

har förverkligat vår vision.<br />

Och inte nog med det. De<br />

olika salarna har olika användningsområden<br />

vilket gör att<br />

de stärker varandra. En liten<br />

enskild aktör kan hämta kraft<br />

från helheten som sedan sprids<br />

från individen till kollektivet.<br />

Musikhuset erbjuder en<br />

fantastisk inramning för detta»,<br />

menar Tuomo Hahl. ■<br />

Olavi Hiekka<br />

säger att Senatfastigheter kommer<br />

att gå ut med rekommendationer<br />

till nätverken<br />

av branschaktörer att de ska<br />

tillämpa detta förfarande i allt<br />

byggande.<br />

»Även de allmänna<br />

avtalsvillkoren för byggentreprenader<br />

bör revideras så<br />

att ekonomisk brottslighet vid<br />

byggentreprenader inte ska<br />

löna sig», tillägger han. ■<br />

© Jari Härkönen<br />

© Maria Grönroos

Bättre trivsel och<br />

hälsa på flexkontor<br />

CIMO, Centret för internationell<br />

mobilitet<br />

och internationellt<br />

samarbete, byggde om sitt<br />

traditionella cellkontor till en<br />

öppen och flexibel kontorsmiljö<br />

och fick en nöjdare personal<br />

på köpet. CIMO återflyttade<br />

till sina nyrenoverade lokaler<br />

på Hagnäskajen 6 i Helsingfors<br />

i början av 2009.<br />

»Vi gjorde en enkät efter<br />

återflytten och det visade sig<br />

att medarbetarna samspelar<br />

och kommunicerar bättre med<br />

varandra och är mer nöjda<br />

med sin arbetsmiljö. Miljön<br />

är trivsammare och fungerar<br />

bättre. Den inbjuder dessutom<br />

till möten mellan de anställda<br />

PalaUTETTa <strong>Kontrahti</strong>-lehden tekijöille<br />

Haluaisin Kontrahdin kertovan<br />

jatkossa enemmän<br />

och ger möjligheter att utföra<br />

olika typer av arbete», berättar<br />

en entusiastisk Samu Seitsalo,<br />

biträdande direktör på CIMO.<br />

Före ombyggnaden hade<br />

alla egna kontorsrum. Personalen<br />

har ett rörligt arbete så<br />

många rum stod ofta tomma<br />

och utnyttjades inte särskilt effektivt.<br />

Ombyggnaden var ett<br />

led i den strategiska utvecklingen<br />

av arbetsmiljön inom<br />

CIMO.<br />

Samu Seitsalo tillstår att<br />

medarbetarna inte genast<br />

var beredda att svälja idén<br />

med hull och hår, ge upp sina<br />

egna rum och flytta in i ett<br />

kontorslandskap. Men de som<br />

först motsatt sig omställningen<br />

____________________________________________<br />

____________________________________________<br />

____________________________________________<br />

____________________________________________<br />

____________________________________________<br />

____________________________________________<br />

____________________________________________<br />

____________________________________________<br />

____________________________________________<br />

Palauta tämä kuponki osoitteeseen<br />

<strong>Senaatti</strong>-<strong>kiinteistöt</strong>, Tiedotus, PL 237, 00531 Helsinki tai<br />

lähetä se telekopiona numeroon 0205 811 355.<br />

© Jari Härkönen<br />

intog en mer positiv attityd<br />

när de blev informerade om<br />

projektet, fick sitta med i<br />

arbetsgrupperna och deltog i<br />

planeringen av inredningen.<br />

Han är övertygad om att<br />

de noggranna förberedelserna<br />

skapade ett gynnsamt klimat<br />

och fick eventuell rädsla att<br />

försvinna. Alla hade möjlighet<br />

att uttrycka sin åsikt. Arbetet<br />

underlättades också av att man<br />

kom överens om gemensamma<br />

spelregler. ■<br />

kontrahti 3/<strong>2011</strong><br />

En saa <strong>Kontrahti</strong>a, mutta haluaisin, että lehti postitetaan minulle jatkossa<br />

Nimi: ________________________________________________________________________<br />

Organisaatio: _________________________________________________________________<br />

Osoite: ______________________________________________________________________<br />

osoitteeni on muuttunut<br />

Nimi: ________________________________________________________________________<br />

Organisaatio: _________________________________________________________________<br />

Vanha osoite: _________________________________________________________________<br />

Uusi osoite: ___________________________________________________________________<br />

Poistakaa nimeni postituslistalta:<br />

Nimi: ________________________________________________________________________<br />

Organisaatio: _________________________________________________________________<br />

Osoite: ______________________________________________________________________<br />

kontrahti 3/<strong>2011</strong> 35

oSa 3:<br />

Kohti<br />

betonin<br />

valtakautta<br />

Sarjakuva: Reijo Mälkiä<br />

<strong>Kontrahti</strong>-lehdessä<br />

julkaistaan juhlavuoden<br />

kunniaksi<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen<br />

historiaan ja nykyaikaan,<br />

arkkitehtuuriin<br />

ja kiinteistöihin liittyvää<br />

sarjakuvaa, jota<br />

piirtää ja käsikirjoittaa<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöissä<br />

työskentelevä asiakaspäällikkö,<br />

arkkitehti<br />

Reijo Mälkiä.

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!