Avaa tiedosto - Theseus

sekä jalkaterän inversio- ja eversiovoimia pyytämällä häntä tuottamaan isomet-
rinen supistus testaajan kättä vasten. Nilkan dorsifleksio onnistui hyvin kum-
mallakin jalalla, mutta plantaarifleksiossa asiakas 2 ei saanut tuotettua juurikaan
isometristä supistusta. Inversiosuuntaisessa liikkeessä tuli pieni lihassupistus,
mutta eversiossa kummassakaan jalassa ei tullut suurta supistusta.
8.7 Mittaukset
8.7.1 Liikeanalyysi
Dartfish-ohjelmistolla analysoitiin sagittaalitasosta nilkan ja polven kulmia
varvastyönnössä, kantaiskussa sekä keskitukivaiheessa. Nilkan kulmat mitattiin
kantaiskussa ja varvastyönnössä asiakkaan kehoon kiinnitettyjä merkkejä
(polven liikeakseli, lateraalinen malleoli ja viides metatarsaali) hyväksikäyttäen.
Polven kulmien mittauksessa käytettiin trochanter majorin, polven liikeakselin ja
viidennen metatarsaalin merkkejä. Sagittaalitasosta mitattiin sekä askelparin
että yhden askeleen pituutta. Samassa tasossa mitattiin myös askeleiden kestot
ja eriteltiin siitä tuki- ja heilahdusvaiheet.
Frontaalitasosta ja sagittaalitasosta arvioitiin asiakkaiden kävelyjä ja niissä
tapahtuneita muutoksia silmämääräisesti laadullisen analyysin keinoin.
Frontaalitasossa ei analysoitu kulmia, koska videokuva ei ollut tähän tarpeeksi
tarkka.
Kävelynopeudet mitattiin, koska haluttiin tietää vaikuttiko ortoosi
kävelynopeuteen, vaikka pyysimme asiakkaita pitämään kävelynopeutensa
mahdollisimman vakiona. Jos kävelynopeus pysyy vakiona, ovat muutkin
mittaustulokset luotettavammin verrattavissa keskenään, kun tuloksissa ei ole
nopeuden aiheuttamia muutoksia.
Asiakkailta mitattiin koko askelsyklin kesto ja siitä eriteltiin tukivaihe, kaksois-
tukivaihe sekä heilahdusvaihe. Askelsyklin kesto mitattiin sekä oikean että va-
semman alaraajan kantaiskusta seuraavaan saman alaraajan kantaiskuun asti.
34