Gradu_Laakso
Gradu_Laakso
Gradu_Laakso
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
hyödyntämisen sijaan itse kehityksen kestämätöntä edistämistä (mt., 8–9). Sachs<br />
näkee kehityksen suojelun juuri pyrkimyksenä talouskasvuun ekologisen ja<br />
sosiaalisen kestävyyden kustannuksella. Jo Brundtlandin raportissa todetaan, että<br />
taloudellinen kasvu yksinään ei ole tavoiteltavaa (WCED 1987, 55). Voidaan myös<br />
kysyä, voiko kasvu itsessään olla kestävää?<br />
1990-luvun alussa nousi laajemmin esiin näkökulma, jonka mukaan nämä kolme<br />
kestävän kehityksen ulottuvuutta eivät ole rinnakkaisia, vaan taloudellinen ja<br />
sosiaalinen kestävyys voivat toteutua vain ekologisen kestävyyden puitteissa (kuva<br />
1). Tällaista näkökulmaa kutsutaan vahvaksi kestävyydeksi (strong sustainability)<br />
(Neumayer 2004). Taloudellisen kestävyyden ja talouskasvun merkitystä kestävän<br />
kehityksen toteutumisessa kokonaisuudessaan ei pidetä yhtä ehdottomana kuin<br />
aiemmin, vaan se nähdään jopa haitallisena. Mikäli luonnonvaroja hyödynnetään<br />
kestämättömästi yli niiden uusiutumiskyvyn, vaarantuu kestävän kehityksen<br />
määritelmän mukainen ylisukupolvinen oikeudenmukaisuus eli tulevien sukupolvien<br />
oikeus maapallon resursseihin, sekä jokaisen ihmisen yhtäläinen oikeus<br />
luonnonvaroihin (Sachs ym. 2000, 10–11).<br />
Kuva 1. Vahva kestävyys (Neumayer 2004). Ekologinen ulottuvuus on taloudellisen ja<br />
sosiaalisen ulottuvuuden toteutumisen ehto erona heikkoon kestävyyteen, jossa ulottuvuudet<br />
nähdään rinnakkaisina.<br />
Talouskasvun roolia myös sosiaalisen kestävyyden toteutumisessa kritisoidaan yhä<br />
enemmän. Perinteisesti hyvinvoinnin osatekijät on jaettu karkeasti kolmeen<br />
kokonaisuuteen: terveyteen, materiaaliseen hyvinvointiin sekä koettuun<br />
hyvinvointiin (Vaarama ym. 2010, 11–12). Esimerkiksi Suomessa bruttokansantuote<br />
5
Change language