Gradu_Laakso
Gradu_Laakso
Gradu_Laakso
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Asumistuen vaikutus asumisjärjestelyihin tuli esiin myös yksinasuvien, mutta<br />
parisuhteessa elävien kahden tutkittavan kohdalla, jotka etuuksien vuoksi asuivat eri<br />
asunnoissa puolisoidensa kanssa. Tällainen ratkaisu kasvattaa myös luonnonvarojen<br />
kulutusta: kaksi asuntoa kuluttaa luonnonvaroja kaksi kertaa enemmän kuin yksi.<br />
V17 perusteli kahden asunnon ratkaisuaan juuri asumistuella:<br />
Ei meidän tarvitsisi asua tässä kahdessa asunnossa, jos tuota saisi asumistukea. Että<br />
minä muuttaisin tuon [naisystävän] kanssa yhteen, jos minä saisin vuokra-<br />
asumistukea. (H: Niin joo, mutta sitä ei saa.) Ei me asuttaisi kahdessa asunnossa<br />
silloin, että tämäkin lisää. Niin kun tällaiset asiat lisäävät asunnon – tätä asuntopulaa.<br />
Että tästä vapautuisi yksi asunto, kaupungin asunto, jos olisi erilainen tämä systeemi<br />
tässä asumistuessa. (V17)<br />
KotiMIPS-tutkimuksessa (Kotakorpi ym. 2008) vähiten luonnonvaroja henkeä kohti<br />
asumisen osalta kulutti perhe, joka asui kerrostalossa ja jolla oli käytössään 21<br />
asuinneliötä henkeä kohden. Tässä tutkimuksessa vain kahdella tutkittavista oli<br />
käytettävissään alle 30 neliömetriä (20 ja 28 m 2 ), ja he molemmat asuivat huoneessa<br />
joko palvelutalossa tai sosiaalitoimiston tukiasunnossa, jolloin heillä oli käytössään<br />
myös yhteisiä tiloja. Yksin asuminen itsessäänkin kasvattaa siten<br />
materiaalijalanjälkeä, koska asuinneliöt ovat vain yhden ihmisen käytössä.<br />
Alun perin tutkittavia haettiin eri paikkakunnilta, jotta olisi voitu vertailla<br />
luonnonvarojen kulutusta kaupungissa ja maaseudulla esimerkiksi asumisen<br />
kohdalla: taajamissa asutaan useammin kerrostaloissa kuin maalla, jossa<br />
omakotitaloasuminen on yleisempää (Melkas & Ylitalo 2008). Kaikki tutkittavat<br />
asuivat kuitenkin taajamissa, joten tällaista vertailua ei voitu tehdä. Yksi selitys voi<br />
löytyä asumisen kustannuksista. Vuokra-asuntoja on useimmiten tarjolla ainoastaan<br />
taajamissa, eikä tutkittavilla ole mahdollisuuksia ostaa omaa asuntoa tai maksaa<br />
omistusasumisen kustannuksia. Koska tutkittavien ei ole myöskään taloudellisesti<br />
mahdollista omistaa autoa, on asuttava palveluiden tai hyvien<br />
joukkoliikenneyhteyksien lähellä. Tutkittavien rajaaminen iän perusteella työikäisiin<br />
jätti ulkopuolelle myös ne eläkeläiset, jotka olisivat saattaneet asua maalla<br />
omakotitaloissa tai ”mummonmökeissä”.<br />
55
Change language