Gradu_Laakso

intensiteettiä ja lisäksi lämmöntuotannolle allokoidaan yhtä paljon luonnonvaroja
kuin sen yhteydessä tuotetulle sähköllekin (Nieminen ym. 2005).
Kuva 15. Asunnon koon ja materiaalijalanjäljen suhde.
Pienempään asuntoon muuttamalla voisi siis pienentää asumisen
materiaalijalanjälkeä. Tutkittavien joukossa vallitsi kuitenkin vahva käsitys siitä, että
asunnon pitää olla riittävän tilava. Työttömät ja eläkeläiset, kuten V9 ja V14,
viettävät runsaasti aikaa kotonaan, jolloin tuntuu tärkeältä, että tilaa ja huoneita on
enemmän kuin pienimmässä yksiössä:
No on se mielessä käyny sekin [pienempi asunto], mutta siinä pitäs olla kun minä en
niin oikein viihdy yksiössä, sen pitäs olla sellanen pieni kaksio. (V14)
V2 perusteli suurta asuntoa sillä, että viikonloppuvanhempana hän tarvitsee toisen
huoneen lapselleen. Myös pyörätuolilla liikkuvalla tutkittavalla (V12) oli suuri
asunto. Hän kritisoikin sitä, että asumistukijärjestelmässä ei huomioida yksilöllisiä
eroja lääkärinlausunnoista huolimatta:
Niin, mutta kaikki lääkärit on sanonut, että minä tarvitsen enemmän kuin yhden
huoneen kämppään. Sitten minä tulen hulluksi. (H: No niinhän se on. On se kyllä,
jos on paljon kotona – ja just tilaa tarvii.) Niin, sen takia. Lekurit on kirjoittanut
lääkärinlappuja ja lippuja, mutta ei ne näytä sitten asumistuessa sitä huomioivan.
(V12)
54