Gradu_Laakso

kiloa vuodessa, joka on alle puolet keskivertosuomalaisen materiaalijalanjäljestä.
Tutkittavien materiaalijalanjäljet vaihtelivat 7 400 kilosta 35 400 kiloon henkeä kohti
vuodessa (kuva 12). Viidellä tutkittavista materiaalijalanjälki oli suurempi kuin alle
45-vuotiaan naisen viitebudjetin mukainen 19 800 kiloa vuodessa. Alle 45-vuotiaan
miehen viitebudjetin materiaalijalanjälki (21 400 kg/hlö/vuosi) tai yksinasuvien
luonnonvarojen kulutuksen keskiarvo (20 600 kg/hlö/vuosi) olisi ollut hieman
korkeampi ja tämän tutkimuksen tutkittavista kolmen materiaalijalanjälki olisi
ylittänyt nämä.
Kuva 12. Tutkittavien materiaalijalanjälki ja sen jakautuminen eri osa-alueisiin.
Tutkittavien ääripäät ovat molemmat poikkeuksellisia tapauksia. V8 on asunnoton,
mikä selittää pienen materiaalijalanjäljen. V12 taas kärsi useista eri sairauksista,
mikä johti tutkittavien keskiarvoa korkeampaan materiaalijalanjälkeen muun muassa
useiden, ja toisinaan pitkienkin, sairaalakäyntien, suuremman asunnon,
erityisruokavalion ja taksimatkojen vuoksi. Mikäli nämä kaksi ääripäätä poistettaisiin
vertailusta, tutkittavien materiaalijalanjäljet olisivat välillä 11 000–26 700 kiloa
vuodessa eli vähiten ja eniten kuluttavan ero olisi hieman yli kaksinkertainen. Nyt
ero on lähes viisinkertainen.
Kulutuksen eri osa-alueet ovat asuminen, ruoka, arkiliikenne, matkailu ja mökkeily,
kodin tavarat ja päivittäistavarat, vapaa-ajan toiminnot sekä palvelut (kuva 13).
51