Gradu_Laakso
Gradu_Laakso
Gradu_Laakso
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Kuinka luotettavia tutkimuksen tulokset sitten ovat? Muutamat tutkittavista olivat<br />
haastattelutilanteissa hyvin vähäpuheisia, jolloin heiltä piti kysellä yksityiskohtaisesti<br />
eri aiheista vapaamuotoisemman keskustelun sijaan. Tämä saattoi myös johdatella<br />
tutkittavaa vastaamaan tietyllä tavalla, mikä piti huomioida aineiston analysoinnissa<br />
ja tulosten tulkinnassa. Oli myös muistettava, että omat ennakkokäsitykseni ja<br />
oletukseni voivat vaikuttaa siihen, miten aineistoa tulkitsen. Olen kuitenkin pyrkinyt<br />
kiinnittämään myös tähän huomiota ja tunnistamaan riskin. Kaiken kaikkiaan<br />
haastattelujen tunnelma oli luottavainen ja avoin, eikä ole syytä epäillä esimerkiksi<br />
tutkittavien epärehellisyyttä.<br />
Alasuutarin (1999, 113) mukaan pelkän faktanäkökulman soveltaminen<br />
kvalitatiiviseen aineistoon on aineiston vajaakäyttöä. Omassa työssäni analyysin<br />
rajaaminen faktanäkökulmaan on kuitenkin perusteltua, sillä käytän tutkimuksessa<br />
sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, jolloin kielellinen<br />
tarkastelu jäisi joka tapauksessa vajaaksi.<br />
6.5 Aineistojen yhdistämisestä<br />
Massan (2006) mukaan tarkemman kuvan saaminen yksilön elämäntapojen<br />
ympäristövaikutuksista vaatii tutustumista hänen historiaansa, elämäntyyliinsä, arjen<br />
rutiineihin, mahdollisuuksiin, työhön ja harrastuksiin. Lisäksi se edellyttää<br />
kvantitatiivisten ja kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien yhdistämistä. (Mt., 108.)<br />
MIPS-menetelmän (kvantitatiivisen aineiston) yhdistämisellä haastatteluihin<br />
(kvalitatiiviseen aineistoon) tavoittelen monipuolisen ja mahdollisimman kattavan<br />
kuvan saamista tutkimuksen kotitalouksista (ks. mm. Kortteinen ja Tuomikoski<br />
1998, 192–196). Esimerkiksi Eskola ja Suonranta (1998, 71) ja Töttö (2000) pitävät<br />
antoisana kyselylomakkeen antaman kuvan täydentämistä ja syventämistä<br />
haastattelulla.<br />
Tötön (2000) mukaan kvalitatiivisella ja kvantitatiivisella tutkimusotteella saadaan<br />
vastauksia eri kysymyksiin. Hän jakaa kysymykset neljään tyyppiin taulukon 3<br />
mukaisesti. Mitä-kysymyksillä kuvaillaan mikä on tutkittava ilmiö, mistä on kyse ja<br />
44
Change language