Gradu_Laakso

eletään ja kulutetaan. Tämän vuoksi on oleellista tutkia myös pienituloisten
kotitalouksien todellista kulutusta.
6 Tutkimuksen aineisto ja menetelmät
Tutkimusaineisto on kerätty yhdessä Kelan tutkija Tuuli Hirvilammin kanssa. MIPS-
laskelmien osalta ohjaajinani toimivat Satu Lähteenoja ja Michael Lettenmeier D-
mat oy:stä.
Valitsin tutkimukseeni aineistolähtöisen lähestymistavan, enkä siis tarkastele
aineistoani minkään tietyn teorian pohjalta. Edellä esittelemäni tutkimuksen
viitekehyksenä toimiva kulutuskeskustelu on kuitenkin tutkimusprosessin
erottamaton osa, joka on ohjannut aineistonkeruuta ja analyysiä. Tuomen ja
Sarajärven (2004, 96–97) mukaan tällainen teoriaohjaava analyysi mahdollistaa sen,
että voin käyttää aineiston analyysissä hyväkseni aiempaa tutkimusta ja teoreettisia
käsitteitä, mutta se ei suoraan pohjaudu yhteen tiettyyn teoriaan.
6.1 Aineiston rajaaminen
Haastateltavat poimittiin Kelan rekistereistä satunnaisotannalla. Hakuvaiheessa
otantaa rajattiin siten, että haku kohdistettiin 25–65 -vuotiaisiin henkilöihin, joiden
pääasiallinen etuus viimeisen kahdentoista kuukauden aikana on ollut
työmarkkinatuki tai työkyvyttömyyseläke. Iän osalta rajaukseen vaikuttivat nuorten
työmarkkinatuen saannin ehdot ja toisaalta työkyvyttömyyseläkkeen yläikäraja.
Lisäksi ehtona oli, että henkilöt olivat yleisen asumistuen saajia joulukuussa 2010 ja
asuivat yhden hengen kotitalouksissa, jolloin oli helpompi rajata tutkimuskohteeksi
ne kotitaloudet, joissa pääasiallisena toimeentulona on täysi kansaneläke tai
pitkäaikaistyöttömän työmarkkinatuki. Vuonna 2009 41 prosenttia suomalaisista
kotitalouksista oli yhden hengen kotitalouksia (SVT 2010) ja yleisintä
yksinasuminen on 45–64 -vuotiaiden ikäryhmässä (THL 2011b). Yhden hengen
kotitaloudet muodostavat myös suurimman pienituloisten ryhmän Suomessa, joten
rajaus oli tässäkin mielessä perusteltu. Lisäksi luonnonvarojen kulutuksen
36